Apua! Olen ihastunut lestadiolaisperheen poikaan
Tosi ärsyttävä tilanne, tästä tulee nyt tällänen jaaritteleva teksti, mut tuntuu et pakko purkaa johonki :D
Muutettiin siis reilu vuosi sitten Pohjois-Suomeen pienelle paikkakunnalle. Tällä samalla kylällä asuu aivan ihana lestadiolaisperhe, ja mä pöhkö olen sit mennyt ihastumaan ihan perinpohjaisesti tämän perheen poikaan. Muutenki Koko perhe on tosi mukava ja avulias, äitini on ystävystynyt tämän perheen äidin kanssa, joten olemme perheenäkin tekemisissä jonkin verran.
Sitten tämä poika on perheen vanhin lapsi. Minua vuoden vanhempi, kirjoitti juuri ylioppilaaksi. Ihan häkellyttävän komea;pitkä, tumma, ihanat siniset silmät... Luonteeltaan hän on sellanen herrasmies, kohtelias ja auttavainen. Hänestä huokuu joku seesteisyys ja rauhallisuus, hän harrastaa urheilua ja luontokuvausta ja musiikkia.
Ja itse ongelmaan, poika on arvatenki suosittu tyttöjen keskuudessa, niin lestadiolaisten kun muidenkin. Ja en todellakaan ole ainut ihailija. Eikä hän ole mikään pelimies suosiosta huolimatta, luulen että kasvatuksen ansiosta on sellanen "jalat maassa" -tyyppi.
Mä en usko että mulla olisi mitään mahdollisuuksia tähän, eikö lestadiolaiset pyri löytämään seurustelukumppanin omasta väestä??
Olen itsekin aika vanhoillinen, rakastan luontoa ja rauhaa ja olen viihtynyt täällä pohjoisessa, siksi tällainen mies tuntuisi ihan unelmalta <3
Lisään vielä et mulla oli jotain ennakkoluuloja tällaisista pienen pohjoisen kylän lestadiolaisista, mut tää on kyllä osottautunut vääräksi. Ja näin kaupungiata tulleena, tulee väkisin ihailtua tämän pojan kädentaitoja ja sellasta oma-aloitesuutta, mitä ei ainakaan oman ikäisissä miehissä juuri etelän kaupungissa tavannu.
Voisin tarinoida tästä tapauksesta vaikka kuinka paljon, jotain vertaistukea varmaan kaipaan D:
Periaatteessa haluaisin vain pystyä unohtamaan tämän "mahdottomuuden", mut se ei todellakaan tule onnistumaan kun väkisin näämme aika usein, vaikka mitään varsinaisia kavereita ei ollakaan.
Kommentit (15)
Onko tämä nyt totta, vai oletko se sama, joka aina välillä kyselee täällä että miksi lestadiolaiset on niin kauniita ja ihania ja taitavia? Ettei ole joku liikkeen jäsen, joka haluaa parantaa liikkeensä imagoa.
Mutta jos olet todellinen, niin kannattaa unohtaa tuo tyyppi. Ne pariutuu vain keskenään. Muutenkin naisen asema on vähän heikko tuossa liikkeessä, vaikka muuta väittävät, eli kannattaa pysyä kaukana. Tiedän totena, koska olin 25 vuotta mukana porukassa.
Mihin tarvitset apua? Manaajan puhelinnumero?
Ihastuminen palavasti on oman kokemukseni mukaan aina raskasta ja haastavaa kun alkaa tajuta ja lopulta ymmärtää, että kaikki tai lähes kaikki on ollut ainoastaan yksipuolista. No onnekseni olen voinut ystävystyä ja/ tai saada kavereita osasta heitä, joihin olen alkuaan ihastunut. - Joidenkin kohdalla olen jälkeenpäin kiittäny onneani, että onneksi meistä ei ikinä tullut yhdessä mitään erityisempää.(..)
Sinkku olen ja olen ollu jo vuosia, silti vielä jaksan toivoa ja uskoa, että vielä joskus kohaan ja löydän Hänetkin, johon ihastun ja rakastunkin ja joka haluaa olla ja elää kanssani ja olemalla siten jotain tai toisella tapaa paljon enemmän.
Kyllä mä järjellä tiedän että kannattas vaan yrittää unohtaa, mut ei ole niin helppoa. Alkuun ajattelinki et tää on tällänen ohimenevä ihastus, mitä on tullut ennenkin vastaan. Ne on vaan aikaisemmin aina vaihtuneet tai loppuneet aika pian.
Tää ihastus nyt vaan tuntuu voimistuvan lisää kokoajan D:
Ja kiitos kannustavista viesteistä, mut pelkään putoavani vielä korkeammalta, jos alan elättelemään toiveita. Siksi koitan olla realisti, enkä ala tosissani mitään pilvilinnoja rakentamaan, vaikka kaikenlaista haaveillenko:D
En todellakaan ole sama, joka palstalla ihmettelee lestadiolaisten kauneutta tms. Koko lestadiolaisuus on mulle ollut aika tuntematon ennen tänne pohjoiseen muuttoa. Eikä täälläkään lestadiolaisia kovin paljon ole.
No joko otat härkää sarvista, ja yrität lähtä tutustuun. Ethän voi koskaan tietää tuleeko siitä mitään jos et yritä.
Tai sit vaan pyrit unohtamaan, kyllä se ihastus joskus menee ohi, vaikka siihen aikaa voi mennäkin.
Todennäköisesti poika ei innostu seurustelusta sinun kanssaai, koska et ole lestadiolainen. Kyse ei siis ole välttämättä persoonastasi tms mutta lestadiolaiselle se että mahdollinen seurustelukumppani ja tuleva puoliso on samalla tavalla uskovainen, on äärimmäisen tärkeä seikka.
Itse en esimerkiksi nuorena edes vilkaissut poikia, jotka eivät olleet lestadiolaisia. Tämä on toki tympeä sinun kuulla, enkä haluaisi sinun pettyvän. Tiedän vain, että useimmille lestadiolaisille tämä asia menee näin. Se kuulostaa aika pahalta kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti poika ei innostu seurustelusta sinun kanssaai, koska et ole lestadiolainen. Kyse ei siis ole välttämättä persoonastasi tms mutta lestadiolaiselle se että mahdollinen seurustelukumppani ja tuleva puoliso on samalla tavalla uskovainen, on äärimmäisen tärkeä seikka.
Itse en esimerkiksi nuorena edes vilkaissut poikia, jotka eivät olleet lestadiolaisia. Tämä on toki tympeä sinun kuulla, enkä haluaisi sinun pettyvän. Tiedän vain, että useimmille lestadiolaisille tämä asia menee näin. Se kuulostaa aika pahalta kyllä.
Tiedostan tämän, ja siksi kait tää niin raastavaa onkin. En edes tiedä miten päästin itseni tällä tavoin ihastumaan, vaikka tiesin lähtökohdat heti alkuun.
Kuvittelin et kesän aikana tää ihastus hiipuu, kun ei enää lukiossa nää. Mut mitä vielä, pahenee vaan.
Oikeastaan toivon että hän lähtisi syksyllä opiskelemaan johonkin muualle(vaikka oikeasti odotan kauhulla sitä), ja ihastus siitä hiipuisi kun en näe häntä...
Ovatko siis vanhoillislestadiolaisia? Onko tuo poika itse uskovainen, eli siis elää uskon mukaan?
Useimmiten ihminen, joka on uskovainen, pyrkii löytämään samalla tavalla uskovan puolison. Tässä on takana ajatus, että uskovainen puoliso on paras matkaystävä tälle meidän maanpäälliselle matkalle. Toki seurustelu ja yhteinen elämä on muutenkin helpompaa, jos uskotaan samalla tavalla. Usko kun on niin iso asia ettei sitä voi muusta elämästä oikeastaan erottaa, ja on tosi haasteellista, jos näkemykset eroavat toisistaan kovin jyrkästi.
Tunnetko tämän pojan muuten paremmin? Tiedätkö, millainen hän on persoonaltaan ihan oikeasti, vai onko niin, että hän on ulkonaisesti komea ja olet saanut hänestä tietyn vaikutelman, ja sitten ihastunut? Kannattaa tutustua ihan oikeasti kuitenkin.
Ehkä voisit kirjoittaa ihastuksellesi kirjeen? Jos poika on kiinnostunut, voisitte tutustua toisiinne paremmin. Tutustumallahan selviää mahdolliset näkemyserot asioista ja sitä kautta sekin, koetteko, että asiat saadaan ratkaistua (ja mahdollisesti miten) vai kokisiko jompikumpi tai molemmat yhteisen elämän lopulta liian haastavaksi juuri tässä mielessä.
T. Vl-äiti itsekin, perheenäiti
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt totta, vai oletko se sama, joka aina välillä kyselee täällä että miksi lestadiolaiset on niin kauniita ja ihania ja taitavia? Ettei ole joku liikkeen jäsen, joka haluaa parantaa liikkeensä imagoa.
Mutta jos olet todellinen, niin kannattaa unohtaa tuo tyyppi. Ne pariutuu vain keskenään. Muutenkin naisen asema on vähän heikko tuossa liikkeessä, vaikka muuta väittävät, eli kannattaa pysyä kaukana. Tiedän totena, koska olin 25 vuotta mukana porukassa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki naiset eivät suinkaan koe asemaansa heikoksi ja tämäkin voidaan nähdään niin monella tavalla. Pyydän jo etukäteen anteeksi, jos näillä sanoillani sinua loukkaan; mitä ikinä oletkaan kokenut, tarkoitukseni ei ole vähätellä kokemiasi asioita tai väittää, ettei näin ole. Haluan vain muistuttaa että on meitäkin, jotka elellään tässä onnellisina ja elämäämme tyytyväisinä, toivomamme ison perheen keskellä :) (Toki on tärkeää puhua myös toisenlaisista kokemuksista!)
Älä ala tuohon. Varoitan vakavasti. On nimittäin kokemusta.
Monesti myös tapana esittää hyvin mukavaa, mutta sitten selän takana puhutaankin vaikka ja mitä. Kokemusta on, ikävä kyllä. Jokaiseen ryhmään mahtuu poikkeuksia ja hyviä ihmisiä, mutta näissä tapauksissa on niin hankala sanoa, mitä pinnan alta oikeasti paljastuu - ja nyt ei edes oteta huomioon sitä, ettet itse lahkoon kuulu ja periaatteenne luultavasti ovat hyvin erilaiset, jos nyt vaikka yhteen päätyisittekin. Itse en lähtisi, enkä voi suositella kenellekään.
Jos haluut pyöräyttää parikymmentä mukulaa, niin anna palaa vaan.
Unohda se.
Sry, ei muuta neuvoa ole. Olet vielä kovin nuori, varmasti ehdit vielä tavata uusia kivojq miehiä. En usko, että kovin kivuttomasti menisi seurustelusuhde, kun toinen on lestadiolainen ja toine ei.