Lue keskustelun säännöt.
Mikä yllätti koiran hankkimisen jälkeen?
04.07.2019 |
Meillä on 3kk vanha pentu. Se seuraa minua koko ajan, kuin varjo. Jos istahdan se käy jalkojeni juureen maate. Kun nousen ylös se sairas taas äänettömästi. Söpöhän tuo on kuin mikä!
Kommentit (37)
Se että sen koiran kanssa eläminen oli pelkkää työtä ilman niitä hyviä puolia mistä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koirasi on sairas, niin se pitää viedä eläinlääkäriin!
Työläys, yksinkertaisesti. Ihania ovat enkä mihinkään vaihtaisi, mutta jos haluat hoitaa koiran hyvin ja hyvässä lykyssä se on vielä aktiivista rotua, niin homma vaatii saakelisti duunia.
Haju.Pesen koiraa usein, hampaat hoidettu...nuolee tassuja ja joku bakteeri siellä on josta ei pääse eroon.Lääkitty on tassuja myös...niin kypsänä...koira 12v. ja muuten hyväkuntoinen. Ihana on silti, mutta se haju...
Pieree välillä. Ja SE haisee tosi pahalle. Uloste haisee myös tosi pahalle. Onneksi sika pian oppi kakkunsa ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos koirasi on sairas, niin se pitää viedä eläinlääkäriin!
Sairas=seuraa
:)
Vierailija kirjoitti:
Pieree välillä. Ja SE haisee tosi pahalle. Uloste haisee myös tosi pahalle. Onneksi sika pian oppi kakkunsa ulos.
Voi olla, että ruoka ei sovi, jos pieree.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten siihen voikin rakastua niin kovin?❤
Ehkä se että jos tulevat kipeäksi kesken työpäiväsi niin voivat ruikuntaa 5 tai 6 kertaa ja osua joka kerta eri matolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan koiran kohdalla yllätti se, miten kauan sillä kesti oppia sisäsiistiksi. Tokan koiran kohdalla se, että se on ollut meillä neljä päivää, eikä se ole vieläkään pissannut tai kakannut sisälle.
Miten syvästi siihen kiintyy, ja miten se kiintyy. Tuntemattomien lempeys ja positiivisuus, kun liikutaan koiran kanssa. Mitä opin omista reaktioistani, kun tarkkailen koiran reaktioita.
Se, että koira oppii ihmisensä rytmiin – lenkitys on paljon helpompaa kuin kuvittelin (luulin, että minun on opeteltava aamuvirkuksi, mutta koira onkin lähes aamu-unisesti kuin minä, kun sen vain illalla lenkittää hyvin). Yllätyin myös, että harmittaa tosi vähän, jos reppanalla joskus on maha sekaisin tai pissahätä ja se pyytää yöllä ulos. Väsyttää tietenkin.
Miten ilkeitä ihmisiä löytyy internetistä! En ole itse koskaan kysynyt mitään koiraan liittyen miltään palstalta, pelkkä googlaaminen jo puistattaa. Kysyn suoraan eläinlääkäristä ja tutuilta kokeneilta koiranomistajilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin mielestäni hyvin valmistautunut, kovin moni asia ei yllättänyt, paitsi:
- Miten koirat ovat saman rodun sisälläkin yksilöitä siinä missä ihmiset. Jo pennulla on persoona, joka vaikuttaa sen olemiseen ja oppimiseen, ja vaikka käytöstä voi muokata, ovat tietyt peruspiirteet ihan yhtä pysyviä kuin ihmisessä. Tämä pennun todelinen luonne vaan ei lyhyellä visiitillä välttämättä paljastu, joten parhaassa tapauksessa olisin ottanut koiran niin ammattimaiselta kasvattajalta, että tämä ei olisi ANTANUT ostajan valita itse omaa pentuaan vaan valikoinut tarkoin, mihin kukin sijoitettiin. Nyt rotu on sopiva, mutta luonne on kyllä melko haastava ensimmäiseksi koiraksi, olo on kuin erityislapsen äidillä hetkittäin.
- Kynsien leikkaamisen tahti. En muista leikattiinko lapsuudenperheeni koirien kynsiä ikinä, ne kävelivät niin paljon asvaltilla ja kannuskynnet varmaan purivat lyhyiksi. Oman koirani kynsiä on leikattava joka viikko, jos haluan etteivät ne napsu puulattialla.
- Miten mukaviin ihmisiin voi koiran kautta tutustua, ja niin paljon helpommin kuin tuntemattomiin Suomessa yleensä. Kaksi ihan tosi hyvää kaveria olen saanut pelkästään koiraa ulkoiluttamalla.
- Miten paljon omaa koiraa voi aidosti rakastaa. Lapsuuden perheen koirat olivat ihan jees, tykkäsin niistä kovasti. Mutta tämä karvapallo, jota olen aivan pienestä asti koettanut kasvattaa kunnon kansalaiseksi ja jonka kehitystä rasavillistä alligaattorista jalan päälle nukahtavaan nassukkaan olen seurannut koko matkalta, on todella tärkeä perheenjäsen.
Se, miten paljon koira nukkuu.
Ja oksentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se miten paljon koira tarvitsee liikuntaa hoitoa mm lomilla jne. Puhumattakaan kaikesta muusta. Erilaisia välineitä,
hampaiden putsausta, trimmaamista, rokotuksia aika ajoin. Pari leikkaustakin oli n 10 vuoden aikana.
Kouran hoitoa ei tahdo saada kuin koirakodeissa. Kukaan ei halua ottaa koiraa muutamaksi päiväksi. Helpommin saa lapsen hoitoon.
Ja pahin lopussa, kun piti viedä piikille. Tuli sairaus ja lemmikin elämää ei voinut pitkittää, eikä sitä pidä pitkittää. Vaikka lopusta on pian kolme vuotta, tuntuu ettei ole vieläkään selvinnyt. Jos kuolisi normaalisti, ei ole niin paha kuin viedä piikille. Se on hirveä kokemus.
Minä haukuin ennen ihmisiä, jotka ottavat koiran vuoteeseensa, koska ajattelin, että en ikinä voisi ottaa kuolaavaa, likaista koiraa yöksi viereeni. No, arvaatte varmaan missä meidän koira nukkuu. 😄
Vierailija kirjoitti:
Se, miten paljon koira nukkuu.
Ja oksentaa.
Allekirjoitan tuon nukkumisen, oksentamista en... Koira on kohta 5 vuotias, eikä ole montaa kertaa elämässään oksentanut.
Sen, että miten koira ei meinaa oppia sisäsiistiksi, ei sitten millään!
Ikää jo 1v 3kk...
Tosin ko.koira tullut rescuena ja ollut meillä vasta sen 3kk.
Olen kullut että rescuet voi oppia sisäsiisteiksi hitaammin...
Mutta en kadu päivääkään, sillä olen saanut meille aivan ihanan perheen jäsenen, joka on niin kiltti!! Sekä rauhallinenkin.
Ainoa, mikä harmittaa on tuo sisäsiisteys. Mutta onneksi ne tekee samaan paikkaan, eikä meillä ole mattoja käytössä edes!
Kyllähän se sitovuus ja koirassa kiinni oleminen yllätti. Otin siis koiran yksin asuessani sinkkuna. Vaikka miten ennen koiran tuloa koettaa kuvitella mielessään kolme lenkkiä päivässä ym., niin kuitenkin se todellisuus jotenkin jysähtää kasvoille kun koira tulee kotiin. Se sitten todellakin on se kolme lenkkiä päivässä, huvitti tai ei, olipa muita kiireitä tai ei, satoi tai paistoi, olit terve tai kipeänä...
Koiran tuloon loppuivat myös yökyläreissut (ellei koira voi tulla mukaan), baarissa käynnit, suoraan töistä asioille menot, ylipäätään yli 8h pois kotoa olot. Saa myös kamppailla huonon omatunnon kanssa, jos joutuu jättämään koiraa menojen takia paljon yksin. Ennemmin tulee karsittua niitä menoja. Koirassa on tosi paljon kiinni, vaikka se onkin "vain eläin". Esim. minä yksin eläessäni suunnittelen päiväni aina siitä lähtökohdasta, että kuinka kauan koira voi olla yksin ja miten sen lenkit ajoittuvat.
Rakastan koiraani yli kaiken enkä luopuisi siitä mistään hinnasta, mutta silti suosittelisin muille koiran hankintaa harkitseville, että mieluummin perheeseen kuin yksin asuvalle.
Se että tuohon ei totu. Päinvastoin pikemminkin, viluttaa vuosi vuodelta enemmän toi otus.
Raekuuro lenkillä.