jos lapsi liikkuu ja leikkii, niin se voi ihen hyvin syödä muroja yms. " epäterveellistä!

Eläähän sitä vaikka makaroneilla lihomatta, mutta ei se ole kovin terveellistä.

Kai sitä nyt tulee syötyä päivän mittaan muutakin??

Kyllä ne ovat päivittäisessä ruokavaliossa huono juttu vaikka lapsi kuinka liikkuisi ja kuluttaisi. Näitä luuloja lapsenne sitten aikuisiässä maksavat kun sairastavat elintasosairauksia.

höpö höpö!

Absoluuttiset kiellot aiheuttaa aikuisiän alkoholismia ja syömishäiriöitä!

Jos laitan lautasellisen suklaata ja rypäleitä viereikkäin niin arvaa kumman meidän lapsemme valitsee?



Rypäleet. Niin, eihän sitä hedelmistä tai muistakaan terveellisistä ruuista voi vaan tykätä!

Opettele lukemaan, idiootti!

4

En minä ainakaan lasteni kaloreita(?!) vahtaa, huh mikä ajatuskin. Lastemme terveydestä olen sen sijaan kyllä kiinnostunut, niinkuin vastuullisen vanhemman minusta kuuluukin. Ihminen ei tarvitse sokeria tai valkoisia jauhoja mihinkään, ne vain pilaavat suoliston. Käsitys herkuistakin on opittu, enkä halua opettaa lapsillemme, että mitä epäterveellisempää joku on, sen paremmalle se maistuu :-/ En tajua, mitä väärää tässä on?



Enkä mielestäni ole hysteerinen, kun en tuputa turhaa piilosokeria tai markkinoi kaikkea epäterveellistä superherkkuina lapsillemme. Olen itse kasvanut perheessä, jossa arvostettiin terveitä elintapoja, joten niistä oin tullut luonnollinen osa elämääni. Miksi ihmeessä en haluaisi yrittää siirtää terveet elämäntavat lapsillenikin pienestä asti? Sillä ei ole mitään tekemistä painonhallinnan kanssa! Se tulee korkeintaan bonuksena terveellisestä elämästä.



PS. Eipä muuten maistu alkoholi tai tupakkakaan, ei vanhemmilleni eikä meille... Ja lapsilta emme ole joutuneet kieltämään karkkeja kouluiässä, kun he eivät ole makuun tottuneet pienempänä. Ihan vapaasti he saisivat syödä jo " herkkujakin" , mutta he tykkäävät itse terveellisemmistä naposteltavista.

- maustamaton jugurtti

- maustamaton rahka

- näkkileipä

- kaurapuuro

Leivän, maidon, hedelmien, juuston, vihanneksien ravintoarvo on hyvä. Sokeriset murot sisältää nopeita hiilareita, ei rautaa, ei vitamiinejä, ei kivennäisaineita, ei proteiinia tms. mitä ihminen oikeasti tarvitsee.



Harvoin leikki-ikäisen kanssa tarvitsee huolehtia kaloreista, vaan RAVINTOARVOSTA! Kasvava lapsi tarvitsee paljon proteiiniä, kalsiumia, rautaa, vitamiineja, kivennäisaineita, eikä mitään pitkälle prosessoitua vehnää, jossa ei ole enää mitään jäljellä.



Lue - älä luule.

laiskuuden kehiin.. Sitähän se kaikki aina on!

Me ei olla ehdottomia, mutta ei tulisi mieleenkään syöttää lapsille JOKA PÄIVÄ paljon sokeria, valkoisia jauhoja tai lisäaineita sisältävää - anteeksi vain sananvalintani, mutta - moskaa. Lapset tykkäävät eniten siitä, mihin jo pienestä pitäen ovat tottuneet! Jos perheessä äiti syö karkkia, jugurttia yms. makeaa jo raskausajasta alkaen suuria määriä, onko se ihmekään, jos lapsenkin mielestä nimenomaan kaikki makea on herkkua? Vastaavasti joku tutkimus juuri osoitti, että jos odottavan ja imettävän äidin ruokavalio on terveellinen ja monipuolinen, maistuu lapsellekin kasvikset paremmin.



Onko se nyt niin vaikeaa vaihtaa ne murot edes muutaman kerran viikossa puuroon tai täysjyväleipään? Tai ostaa maustamatonta jugurttia ja laittaa sekaan marjoja tai vaikka hedelmäsosetta? En käsitä ap:n asennetta.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että proteiineihin sitoutuneet vitamiinit, kuten luonnonvitamiinit, imeytyvät paremmin, niiden hyväksikäytettävyys on parempi ja ne säilyvät elimistössä kauemmin kuin synteettiset vitamiinit. Synteettiset vitamiinit eivät ole sitoutuneet proteiineihin, kun taas luonnonvitamiinit ovat aina sidoksissa proteiineihin, hiilihydraatteihin sekä bioflavonoideihin.

ja syöttänyt lapsille pienestä pitäen kasviksia, vaan eipä kummallekaan kelpaa tällä hetkelä mikään. Ainoastaan porkkanat ja tomaatit uppoavat. Ikää 4 ja 6.

Ei keskivertotallaaja tajua oikeasti ravintoarvoista hölkäsenpöläystä, kunhan mättää jotain suuhunsa nälän ja makunautintojen takia. Se on totta, että pitkälti kyse on tottumisesta. Ja siinä mielessä joo ehkä myös laiskuudesta, että jos on tottunut syömään epäterveellisesti, vaatisi vaivaa opetella uudet elintavat. Eikä se ole mikään pikkujuttu! Itse päätin silti siihen ryhtyä, jotta en enää laittaisi tätä opittua surkeaa mallia kiertoon omille lapsilleni...



Sinänsä ihan yhtä helppoa on syödä ruokaa, jossa sitä sokeria yms. turhaa ei ole kuin syödä epäterveellisesti. Riittää, että tarttuu siellä kaupassa terveellisempään vaihtohetoon ;) Sama vaiva, mutta tosiaan se vaatii tiedostamista ja muutoshalua. Siinä apuna voisi olla esim. haittaverot runsaasti sokeria sisältäville tuotteille, niin johan valinnan tekeminen helpottuisi :D

Jos mikään herkku ei ole kiellettyä, niin ei lapsi osaa silloin pitää mitenkään erityisenä. Esim. just murot ja vaikka karkit: säälittää näitä lapsia, jotka lasten synttäreillä vetää karkkia kaksin käsin, kun siihen kerrankin on mahdollisuus.



Ja lautasellinen muroja ei estä mitenkään syömästä muuten monipuolisesti. Päinvastoin. Kun lapsi tietää saavansa niitä herkkujakin, niin kasviksetkin uppoaa paljon paremmin.



- ap

Meillä kaikki kolme lasta ovat pienestä asti syöneet ihan kaikkea, sattumaako? Tottakai on ollut kausia, jolloin esim. paprikat on jääneet lautasen reunalle, mutta silloinkin kyse on ollut tottumattomuudesta: kaikki jatkuvasti tarjolla oleva on uponnut aina loistavasti. Ja edelleen kysyn, miten lapsi voisi oppia tykkäämään makeasta, jos ei koskaan makuun totuttele? Minusta tutkimustulos on ihan uskottava, ja ainakin se perustuu isompaan otokseen kuin yksittäiset mutut.



-14

Mielestäni mielummin vaikka muroja ja makaroonia kuin ei mitään. Meillä on kolme lasta, joista kaksi syö tosi terveellisesti, puuroja ruisleipää ja kasviksiaki. Toki myös herkkuja välillä. Yksi ei oikein syö mitään terveellistä. Ei ole ikinä syönyt. Ei hyvällä, ei pahalla, ei " välinpitämättömyydellä" eikä lahjonnalla. Samaa ruokaa tarjotaan. Kuihtuu silmissä.

En oikein tajua viestisi logiikkaa. Mitä pahaa siinä on, että EI syötä lapsilleen muroja tai valmiiksi maustettuja jugurtteja (joissa yhdessä purkillisessa jugurttia on kourallinen sokeripaloja...)? Ei meillä lapset ole edes pyytäneet niitä, puurokin kelpaa loistavasti edelleen.



Itse en ole koskaan oppinut tykkäämään makeasta, kun en ole siihen kotona tottunut. Enkä todellakaan ole kahminut niitä karkkeja edes kaverisynttäreillä, olipa taas varsinainen heitto!

Kerran vuodessa tarjotaan jotain tuoretta kasvista, ja kun se jää syömättä, niin sitten sitä ei anneta enää ja todetaan että ' ei meidän lapset vaan syö kasviksia' . Sitten kun vielä todetaan, että vihannekset ovat eineksiä kalliimpaa ravintoa, valita toimia noin on vieläkin helpompi. Ja ihmiset pettävät itseään motivaatioidensa suhteen minkä kerkeävät.



Tuleepa mieleen sekin pariskunta, jotka kiinalaisen ravintolan naapuripöydässä meuhkasivat tarjoilijalle pitkään, että heidän ipanoilleen nyt sitten nakkeja ja ranskalaisia, kun eivät koskaan ole kiinalaista syöneet. D-uh! Lapset olivat jotain kymmenen molemmin puolin. Ehkä olisi jo aika opetella.

Meillä eivät edes pysty syömään kohtuuttoman paljon herkkuja kun ovat järkevämpään ruokavalioon tottuneita