Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pääseekö huonolla lukion päästötodistuksella jatkossa enää mihinkään?

Vierailija
28.06.2019 |

Jos jatkossa ammattikorkeakouluihin otetaan suoraan lukion päästötodistuksen mukaan, eikä pääsykokeet vaikuta/tai niitä ole ollenkaan, niin mitä mahdollisuuksia on jos lukio meneekin huonosti?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei varmaan jos se on päästötodistus :D

Vierailija
2/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei, mutta eihän sillä ole päässyt tähänkään asti!

Koepistekiintiö on ollut ainoa mahdollisuus, ja se on ehkä 30 % paikoista?

Mä oon hakenut yliopistoon neljä kertaa ja päässytkin kaksi kertaa, että ei se huono todistus mitään estä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähihoitajaksi pääsee aina. Nykyään jo noin kolmasosa naisista valitsee ammatikseen lähihoitajan, koska valmistua voi kuka vaan ja töitä riittää.

Lisäksi lukion matematiikka ja erityisesti pitkä matematiikka on erinomaista preppausta lähihoitajakoulutuksen lääkelaskukokeeseen.

Vierailija
4/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsykokeet säilyy edelleen. Harmi, että ihmisille on jäänyt uutisoinnin perusteella sellainen kuva, että vain todistuksella pääsisi kouluihin jatkossa.

Vierailija
5/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niin nimenomaan jäi uutisoinnista sellainen kuva.

En murehdi omaa tilannetta vaan lapseni.

Ap

Vierailija
6/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, yliopistoon otetaan sisään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Sinne vain petraamaan yo-kirjoituksiin, niin pääset sisään oikeaan korkeakouluun. Toinen vaihtoehto ovat ulkomaat. Hyvin vähälle huomiolle jäänyt vaihtoehto, vaikka yhä suurempi osa suomalaisista nuorista päätyy tähän vaihtoehtoon.

Suomessa oli aina viime vuosikymmeniin saakka Euroopan pienimpiin lukeutuva korkeakoulutettujen joukko suhteessa ikäluokkiin, eli lyhyesti sanottuna huonosti koulutettu kansa. Varsinkin suurten ikäluokkien kohdalla puskettiin maailmalle pelkän kansakoulun pohjalta.

Korkeakoulutettujen määrää yritettiin nostaa 90- ja 2000-luvulla lisäämällä oppilaspaikkoja yliopistoihin ja perustamalla uusia ammattikorkeakouluja. Demareilla oli suunnitelmissa antaa 70% ikäluokista korkeakoulutus. Ilmeisesti aloituspaikkoja on sittemmin leikattu, koska yhä useammin kuulee valitusta siitä, miten kouluun ei pääse?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukion päättötodistuksen arvosanat eivät vaikuta jatkossakaan korkeakouluhaussa. Yliopistoon ja ammattikorkeakouluun on 2020 mahdollista päästä yo-arvosanoilla, pääsykokeella, väyläopinnoilla tai MOOC-tyyppisellä verkkokurssilla ( käytössä jo tietojenkäsittelytieteessä ). Ammattikorkeakouluihin on tulossa valtakunnallinen sähköinen valintakoe, joka on jo ensi syksyn hauissa laajasti käytössä.

Vierailija
8/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikäluokka on 60 000 ja korkeakouluihin hakee 150 000. Aloituspaikkoja on joku 28 000 mikä vastaa suunnilleen lukionsa päättävien määrää.

Siksi on niin vaikea päästä, kun hakijoita on moninkertainen määrä paikkoihin nähden.

Työmarkkinat eivät myöskään vedä korkeakoulutettujen määrää. Minäkin entisessä työssäni iloisesti tein maisterin papereilla täsmälleen samaa hommaa mitä sermin takana teki merkonomi......

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ikäluokka on 60 000 ja korkeakouluihin hakee 150 000. Aloituspaikkoja on joku 28 000 mikä vastaa suunnilleen lukionsa päättävien määrää.

Siksi on niin vaikea päästä, kun hakijoita on moninkertainen määrä paikkoihin nähden.

Työmarkkinat eivät myöskään vedä korkeakoulutettujen määrää. Minäkin entisessä työssäni iloisesti tein maisterin papereilla täsmälleen samaa hommaa mitä sermin takana teki merkonomi......

No, sillä entisellä kansakoululla tai peruskoululla ei tee nykyisellään mitään. Sehän on yleisesti tiedetty fakta, että kaikki uudet työpaikat vaativat käytännössä korkeakoulutusta.

Tekstiiliteollisuus ja paljon metalli- ja elektroniikkateollisuudesta katosi Suomesta 90-luvun alkuvuosina. Työttömäksi jäi paljon juuri niitä suurten ikäluokkien kansakoululaisia, osa eläkkeeseen saakka.

Jäljelle jääneet työpaikat jopa duunarialoilla vaativat hyvää tietämystä, vaikka virallisesti kuuluvatkin ammattikoulutuksen piiriin. Suomessa ei ole enää kannattavaa teettää oikeastaan mitään matalapalkattua, olematonta koulutusta vaativaa työtä pelkästään elinkustannustenkaan vuoksi.

Aloituspaikkoja pitäisi lisätä roimasti. Nykyisellään on niin, että niitä riittää vain murto-osalle. Tätä ihmeellistä pihtaamista pitää ihmetellä, ilmeisesti vanhat käsitykset säätyläistöstä taustalla. Tätä menoa Suomi päätyy samalle sijalle, missä se oli 50- ja 60-luvuilla. Työtön korkeakoulutettukin voi perustaa yritykset ja lopulta luoda työtä. Pelkkiä työllistymislukuja ei pitäisi tuijottaa.

Vierailija
10/10 |
28.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan jos se on päästötodistus :D

Et vissiin koskaan ole synonyymeistä kuullut?