Yksinhuoltajat

Siivoan silloin kun lapsi on hoidossa, toki pian on samannäköistä kuin ennen siivousta. Kotitöitä ja keittiön siivoan siinä sivussa kun lapsi syö.

Niin, ja olla läsnä vielä tasapuolisesti molemmille lapsille?

Ap

Olen töissä ja lapset ovat silloin hoidossa. Muita hoitopäiviä lapsilla ei ole. Vai tarkoititko, että jollakin läheisellä hoidossa?

Ap

Yksinhuoltajaksi ei päädy ellei impulsiivisesti pariudu tunteella j ä n n ä m i e h e n kanssa. Itse valittu olotila tuo "yksinhuoltajuus". Tuonkin elämänkoulun kustantaa etupäässä kunnolliset yhteiskunnan nettomaksajat.

Itse siivoan tavarat perjantai-iltana paikalleen, kun lapset ovat nukahtaneet ja lauantaiaamuna imuroin ja pesen kylpyhuoneen.

Olen useamman yh. Ja meillä siivotaan yhdessä. Yksi tiskaa seisoen tuolin päällä, yksi pyyhkii pölyjä.. mistä kukakin tykkää ja selviytyy. Se on myös lapsen kanssa yhdessä touhuamista. Me myös leivotaan ja kokataan yhdessä. Kaikki tekee parhaansa ja se riittää.

Ottamalla ne lapset mukaan kodinhoitoon ikätasonsa mukaisesti. Imuroiminen toki kestää kauemmin kun just ja just kävelemään oppinut roikkuu imurin varressa tai istuu imurin päällä :D Ja ne lapset ei aina nuku tismalleen samaan aikaan. Älä mieti niin paljon. Asiat menee kyllä omalla panollaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaksi ei päädy ellei impulsiivisesti pariudu tunteella j ä n n ä m i e h e n kanssa. Itse valittu olotila tuo "yksinhuoltajuus". Tuonkin elämänkoulun kustantaa etupäässä kunnolliset yhteiskunnan nettomaksajat.

Höpö höpö. Yksinhuoltajaksi päätyy myös silloin kun puoliso kuolee. Nuoretkin ihmiset kuolee.

Eihän nyt pikkulapsitaloudessa mitään pysyvästi siistiä ole. Kerran viikossa teen perussiivouksen, sitten iltaisin nostelen leluja yms paikaltaan pois päätyneitä tavaroita säilytyspaikkoihinsa, mutta kyllä päivisin on leluja hujan hajan ja muuta lasten sotkua. Ei haittaa mitään.

Ja sille joka väitti että vain jännämiesten kanssa pariutumalla päätyy yh:ksi niin ei. Itse pariuduin ujon, kiltin diplomi-insinöörin kanssa, sellaisen nörttimäinen tyypin. Kaveri ei vaan jotenkin kestänyt vauva-aikaa ja muuttui ihan oudoksi ja pakeni baareihin ja ylitöihin. Vauvan ollessa 5 kk ilmoitti että hänellä on toinen ja ottaa eron.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nyt pikkulapsitaloudessa mitään pysyvästi siistiä ole. Kerran viikossa teen perussiivouksen, sitten iltaisin nostelen leluja yms paikaltaan pois päätyneitä tavaroita säilytyspaikkoihinsa, mutta kyllä päivisin on leluja hujan hajan ja muuta lasten sotkua. Ei haittaa mitään.

Ja sille joka väitti että vain jännämiesten kanssa pariutumalla päätyy yh:ksi niin ei. Itse pariuduin ujon, kiltin diplomi-insinöörin kanssa, sellaisen nörttimäinen tyypin. Kaveri ei vaan jotenkin kestänyt vauva-aikaa ja muuttui ihan oudoksi ja pakeni baareihin ja ylitöihin. Vauvan ollessa 5 kk ilmoitti että hänellä on toinen ja ottaa eron.

Mäkin pariuduin aluksi kiltin oloisen DI:n kanssa, joka muuttui sitten avioliitossa väkivaltaiseksi ja alistavaksi, naisvihamieliseksi kotihirviöksi. Hän on älykäs ja mainipuloivakin ja sen voimin osasi peittää ja feikata hullun puolensa pari vuotta.

Hänellä oli myös ilmeisesti jotain piilevää autismitaipumusta, joka periytyi molempiin lapsiin. Joten nyt sitten koetan selvitä kahden erityslapsen kanssa yksin.

Mulla on myös sama dilemma kuin aloittajalla ja meillä molemmat toisinaan sotkevat melkeinpä kilpaa selkäni takana, jos keskityn hetkeksikin johonkin kotityöhön liian intensiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Olen useamman yh. Ja meillä siivotaan yhdessä. Yksi tiskaa seisoen tuolin päällä, yksi pyyhkii pölyjä.. mistä kukakin tykkää ja selviytyy. Se on myös lapsen kanssa yhdessä touhuamista. Me myös leivotaan ja kokataan yhdessä. Kaikki tekee parhaansa ja se riittää.

Tuohan on juurikin sitä laatuaikaa lasten kanssa. Vanhempien tehtävähän on opettaa lapset selviytymään elämässä.