Suurin syy siihen että aikoinani lopetin kirjojen lukemisen oli se, että aika menee lukiessa täysin hukkaan

Palstaillessa ei aika sitten menekään hukkaan, eihän?

Minä lopetin seksin harrastamisen samasta syystä

Hyvästä kirjasta saa paljon enemmän kuin useimpien ihmisten seurasta.

Kuten Jörn Donner sanoo, lukeminen kannattaa aina. Siinä oppii aina jotakin uutta, sivistyy, ja aivotkin saa jumppaa. Aivojen aktivointi on todella tärkeä osa muistisairauksien torjumisessa.

Tuo riippuu varmaan KIRJASTA. On erilaisia kirjoja erilaisella sisällöllä, on jopa sellaisia joita lukemalla opit valtavasti ja täten se ei ole ajantuhlausta missään muotoa.

Mulla on onnistunut sekä lukeminen että sosiaalinen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Palstaillessa ei aika sitten menekään hukkaan, eihän?

Tämä on sosiaalista kansakäymistä, eikä niin keskittynyttä, että rinnalla oleva oikea elämä menisi sivu suun.

ap.

Voi olla, että romaaneja lukiessa  tuntuu ajan menevän hukkaan.

On muunkinlaisia kirjoja, joiden luettuaan tuntee  oppineensa jotain.

(Lueppa vaikka Juha T Hakalan Luova laiskuus)

Luit varmaan aika kehnoja kirjoja?

Vierailija kirjoitti:

Hyvästä kirjasta saa paljon enemmän kuin useimpien ihmisten seurasta.

Se mitä kirjoista saa on näennäistä. Todellisuudessa kirjoista ei saa yhtään mitään, ellei sitten kirja ole suoraan jotain tekemistä käsittelevää.

Ihminen nauttii toisen ihmisen seurasta. Siitä että toinen ihminen on lähellä, vaikka mitään näkyvää annettavaa ei olisikaan.

ap.

Joo, kuten yllä jo mainittu, ei mene hukkaan jos lukee hyviä kirjoja. Suosittelen Raamattua ja oheen sosiaaliseksi toiminnaksi kristillisessä seurakunnassa käyntiä. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Vierailija kirjoitti:

Kuten Jörn Donner sanoo, lukeminen kannattaa aina. Siinä oppii aina jotakin uutta, sivistyy, ja aivotkin saa jumppaa. Aivojen aktivointi on todella tärkeä osa muistisairauksien torjumisessa.

Jörn Donner hylkäsi lapsensa, joten en antaisi paljoa arvoa hänen arvojärjestykselleen. Ihmettelen kyllä ettei saanut niistä kirjoistaan edes sen vertaa, että olisi lapsensa huomioinut.

ap.

Luin myös nuorena paljon mutta ei enää pitkään aikaan ole jaksanut keskittyä. Joskus vuosia sitten yritin mutta muutaman sivun jälkeen kyllästyin enkä ole romaania sen jälkeen avannut.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että romaaneja lukiessa  tuntuu ajan menevän hukkaan.

On muunkinlaisia kirjoja, joiden luettuaan tuntee  oppineensa jotain.

(Lueppa vaikka Juha T Hakalan Luova laiskuus)

Miksi haluaisin jonkun vahvistuksen omille ajatuksilleni? 

"Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan."

ap.

Vierailija kirjoitti:

Joo, kuten yllä jo mainittu, ei mene hukkaan jos lukee hyviä kirjoja. Suosittelen Raamattua ja oheen sosiaaliseksi toiminnaksi kristillisessä seurakunnassa käyntiä. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Olen lukenut Raamatun ainakin kerran läpi.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten Jörn Donner sanoo, lukeminen kannattaa aina. Siinä oppii aina jotakin uutta, sivistyy, ja aivotkin saa jumppaa. Aivojen aktivointi on todella tärkeä osa muistisairauksien torjumisessa.

Jörn Donner hylkäsi lapsensa, joten en antaisi paljoa arvoa hänen arvojärjestykselleen. Ihmettelen kyllä ettei saanut niistä kirjoistaan edes sen vertaa, että olisi lapsensa huomioinut.

ap.

Sulta sivistymättömältä meni ohi niin että humahti. Tuohan oli Donnerin lause siinä kirjakauppamainoksessa, ei hänen itse keksimänsä juttu.

En lue enää kuin henkilöhistoriikkeja, poliittista/sotahistoriaa tai "miten tehdään jokin asia"-kirjoja (tällä hetkellä "Selviytyjän Opas" työn alla).

Siksi että koin fiktion lukemisen olevan ajanhukkaa, mitään ei jäänyt muuta kuin "jokin tarina jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvästä kirjasta saa paljon enemmän kuin useimpien ihmisten seurasta.

Se mitä kirjoista saa on näennäistä. Todellisuudessa kirjoista ei saa yhtään mitään, ellei sitten kirja ole suoraan jotain tekemistä käsittelevää.

Ihminen nauttii toisen ihmisen seurasta. Siitä että toinen ihminen on lähellä, vaikka mitään näkyvää annettavaa ei olisikaan.

ap.

Mä kyllä olen miehen kanssa lähekkäin usein, vaikka luen kirjaa. Mies katsoo formulaa tai jotain leffaa/sarjoja. 

Mua kiinnostavat monet erilaiset asiat. Aika harvat ihmiset tietävät niin paljon näistä asioista, että pelkän sosiaalisen kanssakäymisen avulla voisin saada haluamaani tietoa ja syventää tuntemustani. Mulla kirjat ja sosiaalinen elämä eivät sulje toisiaan pois.

Asetatko siis ihmiset kirjojen edelle? Kummallista porukkaa täällä liikkuukin.