Suurin syy siihen että aikoinani lopetin kirjojen lukemisen oli se, että aika menee lukiessa täysin hukkaan
Ei ole mukava tunne kun on saanut luettua jonkun kirjan ja on ihan pöllämystynyt olo että joulu meni ettei huomannutkaan, samoin juhannus, pääsiäiset , kesälomat jne.
Lukija "kääntyy sisäänpäin" kun ihminen luonnostaan hakee toisten ihmisten seuraa.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
En lue enää kuin henkilöhistoriikkeja, poliittista/sotahistoriaa tai "miten tehdään jokin asia"-kirjoja (tällä hetkellä "Selviytyjän Opas" työn alla).
Siksi että koin fiktion lukemisen olevan ajanhukkaa, mitään ei jäänyt muuta kuin "jokin tarina jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa".
Etkö ole ikinä lukenut oikeasti hyvää kirjallisuutta? Onko oikeasti lukemissasi romaaneissa aina kyse tarinasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten Jörn Donner sanoo, lukeminen kannattaa aina. Siinä oppii aina jotakin uutta, sivistyy, ja aivotkin saa jumppaa. Aivojen aktivointi on todella tärkeä osa muistisairauksien torjumisessa.
Jörn Donner hylkäsi lapsensa, joten en antaisi paljoa arvoa hänen arvojärjestykselleen. Ihmettelen kyllä ettei saanut niistä kirjoistaan edes sen vertaa, että olisi lapsensa huomioinut.
ap.
Sulta sivistymättömältä meni ohi niin että humahti. Tuohan oli Donnerin lause siinä kirjakauppamainoksessa, ei hänen itse keksimänsä juttu.
Ai luuletko että sivistys on pääasiassa tietoa?
Lisäksi ajatuksesi logiikka on muutenkin ihan hukassa. Niin hukassa kuin mitä Paavo Väyrynen sanoi jonkun tulkitessa hänen kirjoittamaansa kirjaa väärin. Paavo sanoi että ei edes lähde korjaamaan mitään yksittäistä kun koko arvio menee niin metsään. Ihan yhtä metsään menee sinun ajatuksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten Jörn Donner sanoo, lukeminen kannattaa aina. Siinä oppii aina jotakin uutta, sivistyy, ja aivotkin saa jumppaa. Aivojen aktivointi on todella tärkeä osa muistisairauksien torjumisessa.
Jörn Donner hylkäsi lapsensa, joten en antaisi paljoa arvoa hänen arvojärjestykselleen. Ihmettelen kyllä ettei saanut niistä kirjoistaan edes sen vertaa, että olisi lapsensa huomioinut.
ap.
Sulta sivistymättömältä meni ohi niin että humahti. Tuohan oli Donnerin lause siinä kirjakauppamainoksessa, ei hänen itse keksimänsä juttu.
Ai luuletko että sivistys on pääasiassa tietoa?
Lisäksi ajatuksesi logiikka on muutenkin ihan hukassa. Niin hukassa kuin mitä Paavo Väyrynen sanoi jonkun tulkitessa hänen kirjoittamaansa kirjaa väärin. Paavo sanoi että ei edes lähde korjaamaan mitään yksittäistä kun koko arvio menee niin metsään. Ihan yhtä metsään menee sinun ajatuksesi.
....ap....
Vierailija kirjoitti:
En lue enää kuin henkilöhistoriikkeja, poliittista/sotahistoriaa tai "miten tehdään jokin asia"-kirjoja (tällä hetkellä "Selviytyjän Opas" työn alla).
Siksi että koin fiktion lukemisen olevan ajanhukkaa, mitään ei jäänyt muuta kuin "jokin tarina jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa".
Voisin lukea myös kirjoja joita luet.
Suomen sodista olen lukenut kaiken mitä kirjastosta on löytynyt.
ap.
Miten hidas lukija sinä olet, jos yhden kirjan lukemiseen menee monta päivää?
Hyvä fiktio on havaintoja maailmasta. Hyvän kirjoittajan havainnot ovat arvokkaita. Kolme suosikkikirjailijaani ovat kaikki venäläisiä: Leo Tolstoi, Mihail Bulgakov ja Ljudmila Ulitskaja. He kaikki osaavat pukea sanoiksi sellaisia asioita, joista osa on ihan tuttuja, osa vieraampia, mutta monet sellaisia, joita ei itse osaa nimetä. He kuvaavat hyvin erilaisia asioita ja eri tavalla, mutta heitä yhdistää se, että kun heidän tekstejään lukee, on jatkuvasti ymmällään siitä, miten voi olla mahdollista, että ihminen pystyy kuvata jotain asiaa näin tenhoavasti.
Nyt joudun antamaan ihan peräti 3/5, koska en ole aidosti ole varma onko AP trolli vai ihan aidosti idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Miten hidas lukija sinä olet, jos yhden kirjan lukemiseen menee monta päivää?
Minkä pituisia kirjoja sulla on tapana lukea?
Ehkä luit aikanaan sitten tosi paljon, jos kaikki muu elämä meni ihan ohi.
Siitähän on ihan tutkimustakin, että nimenomaan kaunokirjallisuuden lukeminen auttaa sosiaalisissa suhteissa. Eläytymällä henkilöiden tunteisiin ja kohtaloihin oppii empatiakykyä paremmin kuin suunnilleen millään muulla tavalla, pääsee toisen ihmisen nahkoihin ihan eri tavalla kuin elävässä elämässä koskaan. Mutta toki elävää elämää ei silti pidä jättää sivuun, todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten hidas lukija sinä olet, jos yhden kirjan lukemiseen menee monta päivää?
Eikö laaja kirjoista ammennettu sivistys ole antanut sen verran perspektiiviä, että selitys ihmettelyysi voisi olla se, että joku on ilmaissut itseään huonosti, ja tulkintasi voisi mennä tämän takia väärään?
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hidas lukija sinä olet, jos yhden kirjan lukemiseen menee monta päivää?
Eikö laaja kirjoista ammennettu sivistys ole antanut sen verran perspektiiviä, että selitys ihmettelyysi voisi olla se, että joku on ilmaissut itseään huonosti, ja tulkintasi voisi mennä tämän takia väärään?
ap.
...jatkan vielä että sinänsä en ole nopea lukija. Yhden nopean lujkijan olen tavannut. Luki kirjan illassa tahtia.
ap.
Olen samaa mieltä siitä että fiktion lukeminen on ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä että fiktion lukeminen on ajanhukkaa.
Varmasti on silloin, jos fiktio on huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä että fiktion lukeminen on ajanhukkaa.
Varmasti on silloin, jos fiktio on huonoa.
Fiktiosta ei opi mitään. Mieluummin luen faktaa, jolla voi avartaa omaa ymmärrystään maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä että fiktion lukeminen on ajanhukkaa.
Varmasti on silloin, jos fiktio on huonoa.
Fiktiosta ei opi mitään. Mieluummin luen faktaa, jolla voi avartaa omaa ymmärrystään maailmasta.
Fiktiossa on aina myös faktaa. Tietoa esim. historiasta, politiikasta, maantieteestä, luonnosta, ja ennen muuta psykologiasta ja ihmisten käyttäytymisestä.
Te, jotka ette opi mitään fiktiosta ja pidätte sitä turhana, kertokaa nyt, millaista fiktiota olette lukeneet.
Toki oletan, että provoilette, mutta jos haluatte jatkaa leikkiä, niin kuinka monta romaania olette elämässänne lukeneet? Ettekö yhtään sellaista, jossa olisi kyse jostakin muusta kuin keksitystä tarinasta?
Vierailija kirjoitti:
Tuo riippuu varmaan KIRJASTA. On erilaisia kirjoja erilaisella sisällöllä, on jopa sellaisia joita lukemalla opit valtavasti ja täten se ei ole ajantuhlausta missään muotoa.
Joskus on hyvä ihan vaan rentoutua. Sekään ei ole ajantuhlausta, koska aivot nyrjähtää, jos on aina pipo tiukalla.
Kukaan teistä kirjojen inhoajista ei varmaan myöskään katso tv:stä mitään fiktiota tai pelaa pelejä. Mutta onhan se kirjojen lukeminen työlästä, kun ihmiset ovat tottuneet viime vuosina videoihin ja interaktiivisuteen. Kirjaan on vaikea keskittyä, kun pitää jaksaa lukea ja kuvitella.
Mutta oikeasti, lukeminen opettaa maailmasta ja ihmisistä, opettaa empaattisuutta, mahdollistaa kokemuksia joita omassa elämässä ei ole mahdollista saada. Lisäksi tietysti kirjoitus- ja lukutaito kehittyvät. Kumpikin jo suomalaisills koululaisilla romahtaneet. Luetun ymmärtäminenkin olisi netissä seikkaillessa tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että romaaneja lukiessa tuntuu ajan menevän hukkaan.
On muunkinlaisia kirjoja, joiden luettuaan tuntee oppineensa jotain.
(Lueppa vaikka Juha T Hakalan Luova laiskuus)
Miksi haluaisin jonkun vahvistuksen omille ajatuksilleni?
"Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan."
ap.
Kirjoittaa henkilö, joka omien ajatusten vahvistamiseksi siteeraa jotain musiikkilyriikkaa.
Kiinni jäit!
Aloitus voisi olla minun. Komppaan täysin APtä. Samasta syystä lopetin höpöhöpökirja -opiskelut valtiotieteellisessä ja menin duuniduuniin.
Propsit luonnontieteen ja teknisten alojen akateemisille. Oma laskupää ei riittänyt.