Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nuoren yh:n suru
Suru
16.06.2019 |
En oikeastaan kysy mitään tai tarvitse sen kummemmin vastausta. Haluan vain vähän vuodattaa, kun tästä ei voi kellekään "oikeasti" itkeä.
Olen alle 30-vuotias kahden lapsen äiti. Erosin kaksi vuotta sitten yhteisymmärryksessä ex-miehen kanssa.
Eron jälkeen mies sai nopeasti uuden kumppanin jonka kanssa elää onnellisena. Uusi kumppani tulee hyvin toimeen lasteni kanssa ja ottaa osaa heidän kanssa touhuamiseen kun lapset isänsä luona (50% ajasta). Lapset tykkäävät hänestä.
Minäkin pidän hänestä, ja vietämme usein kaikki yhdessä aikaa. Olen onnellinen heidän puolestaan.
Mutta minä itse. Eron jälkeen menin Tinderiin ja sain paljon mätsejä. Lopulta ymmärsin laittaa tietoihini suoraan, että olen äiti. Mätsit loppuivat siihen.
Olen ihan kivan näköinen, fiksu, ja hyvässä asemassa työelämässä. Mutta en kelpaa. Ymmärrän sen - minun ikäiseni miehet etsivät tietysti lapsetonta, jonka kanssa aloittaa perhe "puhtaalta pöydältä". Ne, jotka eivät halua lapsia, eivät tietenkään halua yh:ta. Ja tosiasia on, että toisen yh:n kanssa juttu vain menisi liian vaikeaksi.
Tulen olemaan yksikseni ainakin siihen saakka, että lapset muuttavat omilleen. Olen jo vanha silloin. Aiemmasta liitosta puuttui rakkaus, eikä minulla ole mahdollisuutta enää rakkauteen, vaikka olen alle 30. Rakkaus vain jää puuttumaan elämästäni. Ellen sitten vanhoilla päivilläni saa jotakuta. Mutta nyt se ei paljon lohduta.
En ole katkera - enhän voi olla kellekään tilanteestank vihainen tai syyttää ketään. Mutta surullinen olen. Järkyttävän, pohjattoman surullinen. Itken joka ilta itseni uneen. Miten onnellista olisi, jos olisi joku, jonka kanssa jakaa tämä kaikki.
Kommentit (27)
30 v. ei enää ole nuori. Kymmenen vuoden päästä olet jo keski-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä se rakkaus sinutkin löytää. 🙂
Tai sitten tapaat jonkun ihanan miehen joka pitää lapsista.Varmin vaihtoehto löytyy jostakin,mihin menet kolmistaan lastesi kanssa.Todennäköisesti törmäät toiseen yh:seen,joka on mies.Ja saat vielä ison ja rakastavan perheen <3
Vierailija kirjoitti:
30 v. ei enää ole nuori. Kymmenen vuoden päästä olet jo keski-ikäinen.
Isovanhempiesi aikaan 30 v oli jo keski-ikäinen
Siis miten olet yh äiti jos lapset isällä puolet ajasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tyttö pieni, elä elämäsi ja nauti arjesta, lapsista, luonnosta ja yritä harrastaa jotakin mieluista. Et huomaakaan, kun löydät rakkauden rinnallesi. Suuntaudu ulospäin itsestäsi.
Hankit reilusti vanhemmat miehen esim 50 v.
Niin meinasin itse tehdä.
T.. Yh 35 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä löysin onneni Gambiasta, ei tullut puhetta lasten määrästä...
Elämä on ohi kolmekymppisenä eniveis. Tästä ei ole matka kuin alaspäin ja totaalista pohjakosketusta odotellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osalla on logiikassa vikaa. Kun joku on "alle 30-vuotias", niin se voi olla mitä tahansa 0-30 välillä.
Hei, minäkin olin aikoinani 26 -vuotias yh. Nyt olen nelikymppinen kolmen lapsen äiti ja kahden äitipuoli. Rakkaus tulee kun tulee. Tsemppiä sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoikäiset löytävät seuraa mummotunnelista! Sinne vaan tyrkylle.
Elämässä voi tapahtua yllättäviä käänteitä. Tuossa iässä vielä yh:lla voi olla vaikeaa löytää kumppania, mutta tuo helpottuu iän myötä. Jaksamisia
mies51v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kyynel ja elämän kevät... jos tämä ei ole provo niin otat tietysti toisen yh:n. Ei se nyt niin vaikeaa ole. Junailette vuoroviikot mätsäämään niin saatte kirmailla vapaina niityillä aina joka toisen viikon.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten olet yh äiti jos lapset isällä puolet ajasta?
50% ajasta olen yh. Totaali-yh on termi erikseen.
Kylmä totuus on, että kahden lapsen kanssa voi olla tarve katsella hieman itseään vanhempaa miestä. Heistä useammat hyväksyvät jo lapset, kun heidän ikäisillään useimmilla jo joku on.
Jos kaunis olet, kuten sanot ei ihan toivoton tilanne ole oman ikäisenkään suhteen, mutta joku vähemmän pinnallinen nettideittisovellus saattaisi toimia tinderiä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira tai kossupullo, tai molemmat.
Koiralle voi opettaa "kielitemppuja". Ja koira ei tule koskaan kotiin kännissä kusekssimaan nurkkiin kun ei löydä vessaan!
No ei kai se voi noin synkeää olla nykyäänkään? Itse löysin uuden kumppanin lapsista huolimatta ja tunnen aika monta muutakin kolmenkympin korvilla eronnutta eikä kenenkään ole tarvinnut jäädä yksin, vaikka on lapsia. Eivät lapset kaikkien miesten mielestä ole miinus.
Ehkä ei kyllä tinderistä löydy... siellä tapaat varmaan vain vääränlaisia miehiä.
Jos toisen osa-aika YH:n kanssa on liian vaikeaa, niin mikäs siinä. Mutta eihän sitä ole pakko yhteen muuttaa? Jos saatte rytmit synkattua, niin onhan teillä sentään puolet elämästä aikaa olla aivan kahdestaan?
Minulla on lapset puolet aikaa ja ilman muuta etsin vastaavassa tilanteessa olevaa naista, kun en enempää lapsia halua tai edes enää saa. Lapset ovat kuitenkin niin tärkeitä minulle etten halunnut kenenkään joutuvan olemaan lapseton vasten tahtoaan kanssani.
Me pidämme pari kertaa kuussa hieman pidemmät viikonloput ja olemme yhdessä uuden naisystävän kanssa. Nähdään tietysti muutenkin ja välillä lastenkin kanssa. Ikävä tässä tilanteessa on aina jotakin, mutta toisaalta sitä osaa arvostaa kaivattuja enemmän taas tavatessa.
Alue: Aihe vapaa
Hanki koira tai kossupullo, tai molemmat.