Onko sulla tullut vastaan esim töissä tai kaupassa tms tilanne, että huomaat uuden työkaverisi tai kassan olevan entinen koulukiusaajasi?
Tai muussa tilanteessa, esim lääkärissä tai ravintolassa tarjoilija tai ihan missä tahansa yllättävässä tilanteessa jossa joudut ottamaan kontaktia häneen?
Oletko tunnistanut hänet? Entä hän sinut? Onko koulukiusaamistausta vaikuttanut kohtaamiseenne vai oletteko olleet molemmat niin kuin ette olisi tuntevinaankaan toisianne?
Kommentit (15)
On tullut jonkin kerran. En ole mitään sanonut, enkä tiedä ovatko tunnistaneet.
Lapsen Päiväkodissa on töissä yksi, ei onneksi lapseni ryhmässä mutta kohdataan välillä, ollaan kuin ei ennestään tunnettaisi.
Kaupan kassalla on ollut, hänkin selvästi tunnisti minut. Asiakaspalvelutilanne sujui ihan normaalisti.
Vuosia sitten kampaamossa kohtasin kiusaajani, yhden koulun kovistytöistä. Hyvin epämiellyttävää, vaikka hän vain pesi hiukseni eikä onneksi leikannut, toinen hoiti sen. En mennyt siihen kampaamoon enää.
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten kampaamossa kohtasin kiusaajani, yhden koulun kovistytöistä. Hyvin epämiellyttävää, vaikka hän vain pesi hiukseni eikä onneksi leikannut, toinen hoiti sen. En mennyt siihen kampaamoon enää.
Miksi et kysynyt tunteeko hän sinua? Jos kiusaaminen on tapahtunut joskus vuosikymmeniä sitten kun olette ollut alle 15 vuotiaita niin kannattaa miettiä eikö sitä voisi jo unohtaa, tuossa iässä ja heti sen jälkeen ihmiset muuttuu ja kasvaa kuitenkin aika paljon. Ei toki kaikki ja jotkut jatkaa sitä kiusaamista sitten työpaikallakin.
Lapseni opettaja oli entinen koulukiusaajani, tosin kiusasi ystävääni enemmän mutta samalla myös minua. Olen kertonut tämän myös lapselleni ja sanoin, että siellä tunneilla ollaan extra hyvin, jottei mun tarvitse ikinä olla hänen kanssaan tekemisissä. Oli kuulemma kuitenkin hyvä ope ja lapseni numero tässä aineessa on ollut koko ajan joko 9 tai 10 ja nyt päättötodistukseen tuli 10. En tiedä tiesikö tuo opettaja kuka minä olen, emme ole periaatteessa tavanneet, vain 7-luokan vanhempainillassa heidät esiteltiin koko porukan edessä.
Olen. Hän myi kahvia huoltsikalla meille yöllä, kun olin mies- ja naispuolisten ystävien kanssa tulossa yliopiston pukujuhlista. Jätkän naamasta näki kyllä, ettei kiusaajaa siinä vaiheessa niin ilahduttanut yltiöystävällisesti kysyessäni vaihtaa kuulumisia. Aikoi kuulemma vielä hakea kouluun, hyvä niin hänelle... Kostaa ei tarvitse, koska elämä kyllä opettaa, että asetelmat voivat muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Hän myi kahvia huoltsikalla meille yöllä, kun olin mies- ja naispuolisten ystävien kanssa tulossa yliopiston pukujuhlista. Jätkän naamasta näki kyllä, ettei kiusaajaa siinä vaiheessa niin ilahduttanut yltiöystävällisesti kysyessäni vaihtaa kuulumisia. Aikoi kuulemma vielä hakea kouluun, hyvä niin hänelle... Kostaa ei tarvitse, koska elämä kyllä opettaa, että asetelmat voivat muuttua.
No ootellaa nyt vielä vähän aikaa ni katotaan mitkä ne lopulliset asetelmat on.
Jep. Työskentelen iho- ja sukupuolitauti polilla ja siellä on asiakkaana tullut vastaan.
Iloisesti olen muistuttanut meidän olevankin entuudestaan tuttuja ja hymyillen tehnyt työni.
Millainen hymy, sen voi jokainen tulkita itse
Vierailija kirjoitti:
Lapseni opettaja oli entinen koulukiusaajani, tosin kiusasi ystävääni enemmän mutta samalla myös minua. Olen kertonut tämän myös lapselleni ja sanoin, että siellä tunneilla ollaan extra hyvin, jottei mun tarvitse ikinä olla hänen kanssaan tekemisissä. Oli kuulemma kuitenkin hyvä ope ja lapseni numero tässä aineessa on ollut koko ajan joko 9 tai 10 ja nyt päättötodistukseen tuli 10. En tiedä tiesikö tuo opettaja kuka minä olen, emme ole periaatteessa tavanneet, vain 7-luokan vanhempainillassa heidät esiteltiin koko porukan edessä.
Minulle kävi samoin että kiusaaja oli lapseni sijaisope. Onkohan yleistä että kiusaajista tulee opettajia?
IG olis ihan hyvä, jos siitä puuttuisi koko tykkäys-ominaisuus. Aikuiset ihmiset kyttää kelpaavatko ja laskevat tykkäyksiä. Toiset taas pihtaavat niitä kateudesta tai kiusatakseen.
Vierailija kirjoitti:
IG olis ihan hyvä, jos siitä puuttuisi koko tykkäys-ominaisuus. Aikuiset ihmiset kyttää kelpaavatko ja laskevat tykkäyksiä. Toiset taas pihtaavat niitä kateudesta tai kiusatakseen.
sori väärä ketju.
en oo ollu koulukiusattu.... :)))
tästä kiusaamisaiheesta oli jo juttua. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Hän myi kahvia huoltsikalla meille yöllä, kun olin mies- ja naispuolisten ystävien kanssa tulossa yliopiston pukujuhlista. Jätkän naamasta näki kyllä, ettei kiusaajaa siinä vaiheessa niin ilahduttanut yltiöystävällisesti kysyessäni vaihtaa kuulumisia. Aikoi kuulemma vielä hakea kouluun, hyvä niin hänelle... Kostaa ei tarvitse, koska elämä kyllä opettaa, että asetelmat voivat muuttua.
No ootellaa nyt vielä vähän aikaa ni katotaan mitkä ne lopulliset asetelmat on.
Heh, olitko se sinä? 😂 Lopullinen asetelma on ainakin, että yhtä idioottimaiseen toisten kiusaamiseen ei ole minulla tarvetta alentua. Minua ei häiritse, että hän myy kahvia, mutta henkilöä, joka on pätenyt, kiusannut ja lytännut muita päätoimenaan lukioajan, selvästi häiritsi, että muilla on jo opinnot reilassa, korkkarit katossa ja elämä edessä. Asiakaspalvelutyö myös edellytti ensi kertaa häntä toimimaan nätisti ja asiallisesti. Enpä tiedä, kuka olet, yliopistovihaajako, mutta nyrkkisääntönä on hyvä aina muistaa, että kun jollekin olet ilkeä ja alentuva, sen karma kuitenkin kostaa ja tapaat tyypin työhaastattelussa tai vähintään jossain kaverin häissä tilanteessa, jossa saat hävetä käytöstäsi. Jos käyttäydyt asiallisesti, ei tarvitse hävetä tai selitellä jatkossakaan, mikä noilta kiusaajilta unohtuu. Ja kyllä, asetelma on yhä se, että minulla ja muilla kiusatuilla menee oikein kivasti, kiusaajakundista ei ole kyllä mitään tietoa, ei ole näkynyt 15 vuoteen.
Up