Lue keskustelun säännöt.
Missä työväkeen kuuluvat asuivat 1900-luvun Helsingissä?
12.06.2019 |
Mikä oli normaalisti toimeentulevan työväen asuinpaikka n. 1930-1970 -luvuilla?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kalliossa ja Punavuoressa.
No eihän asunut. Nuo on hipstereiden paikkoja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliossa ja Punavuoressa.
No eihän asunut. Nuo on hipstereiden paikkoja,
30-70-luvuilla ei ollut hipstereitä.
Kalliossa, Vallilassa, Punavuoressa. Ehkä Hakaniemessä? Itse olen asunut lapsena Kalliossa 70-luvulla.
30-50-luvuilla kantakaupungissa Pitkänsillan pohjoispuolella. 60-luvulta eteenpäin lähiöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punavuori sekä Kallio, Sörnäinen, Vallila. Tosin noilla seuduilla asui "normaalisti toimeentulevan työväen" ohella vähän hurjempaa ja kurjempaakin väkeä.
1950-luvulla alettiin rakentaa ensimmäisiä lähiöitä työväen ja sodasta palaavien asunnoiksi.
Oliko punavuori vähän "paremman työväen" paikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliossa ja Punavuoressa.
No eihän asunut. Nuo on hipstereiden paikkoja,
30-70-luvuilla ei ollut hipstereitä.
Onneksi. Olisipa vieläkin 70-luku.
Vierailija kirjoitti:
Oliko punavuori vähän "paremman työväen" paikka?
Ei. Ei ne sieltä mihinkään pois 60-luvulla lähiöihin yhtäkkiä muuttaneet, jos siellä sattuivat asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pientaloalueilla asui paljon enemmän perusduunareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30-50-luvuilla kantakaupungissa Pitkänsillan pohjoispuolella. 60-luvulta eteenpäin lähiöissä.
Ennen lähiöiden rakentamista saattoi kokonainen perhe asua Helsingin kantakaupungissa yksiössä. Lähiöiden rakentaminen oli siis suuri helpotus, kun maalta muutti väkeä kaupunkiin töihin ja asunnot ei kerta kaikkiaan riittäneet.
Lähiöitä rakennettiin kyllä jo 50-luvulta alkaen.
Kannattaa lukea Pirkko Saision Elämänmeno. Siinä on tyypillinen duunarin asuinkaari.
Ensin sotien jälkeen mukavuukseton huone puutalossa jossain Vallilassa, sitten viidelle hengelle alkovillinen yksiö Kalliossa ja 60-luvulla muutto Siilitielle isompaan asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadulla, talvisin teltoissa ym. myös
Edellä onkin jo kerrottu, eli 60-luvulle saakka kantakaupungissa Pitkänsillan pohjoispuolella ja 60-luvulta eteenpäin lähiöissä. Muutto lähiökerrostaloon merkitsi monille isoa harppausta asumismukavuudessa: asunnot olivat entiseen verrattuna tilavia ja mukavuuksin varustettuja. Lähiöitä pidettiin muutenkin kantakaupungin kivimuureihin verrattuna terveellisinä asuinympäristöinä.
Maalta kaupunkiin muuttajat asuivat usein alivuokralaisina. Ja vuosisadan alkupuolella oli vielä jonkin verran palvelusväkeä, jonka asuinpaikka oli kulloisenkin isäntäperheen asunnon yhteydessä oleva pikkuinen palvelijanhuone.
Pasila oli myös aika mörskäaluetta. Kannattaa katselle hensinkikuvia.fi. Eikä siitä ole kovin kauaakaan...
Vierailija kirjoitti:
Pientaloalueilla asui paljon enemmän perusduunareita.
Se on ainakin iso muutos. Ennen omakotitaloissa asui ihan tavallisia duunareita. Nykyisin pitää olla vähintään ylempää keskiluokkaa jotta voi omasta talosta pääkaupunkiseudulla haaveilla.
Kalliossa ja Punavuoressa.