Miksi en löydä/saa miestä, analysoikaa, kysykää, haukkukaa ihan vapaasti

Sinkku 25v, asun kaupungissa, opiskelen, käyn aika usein ulkona, käyn myös siellä salilla ja liikuntaharrastuksessa, ulkonäöltäni olen " normaali" , kavereita on, ei mitään hillitöntä määrää, mutta on kuitenkin, niin miehiä kuin naisia.



Elämäni aikana minua on lähestynyt 3 (kolme) miestä, joista 2 huumeiden käyttäjiä/myyjiä ja yksi (jonka kanssa erehdyin seurustelemaan) ylipainoinen, kouluttamaton ja hygieniastaan huolehtimaton väkivaltainen idiootti.



Jostain syystä miehet eivät halua minulta muuta kuin " sitä yhtä" , vaikka tietääkseni en ole mitenkään tyrkky/helppo, viimeksi olen sitäpaitsi harrastanut seksiä puoli vuotta sitten. Kaveriporukalla kun ollaan ulkona/koulussa/missä vaan, kaverini keräävät kaiken huomion, tunnen jääväni muiden varjoon. En tiedä miksi. Itsekin olen koittanut joskus aloitteita tehdä, mutta se ei ole johtanut muuhun kuin siihen, että ko. miehet ovat yrittäneet päästä panemaan ja homma on kuihtunut siihen yhteen iltaan, olen sitten antaut tai en.

eli nyt olen pari kertaa treffaillut tyyppiä, jonka kanssa on mukava keskustella, on älykäs, kohtelias yms. Ja hyvin koulutettukin vaikkei se nyt olekaan pääasia, ei kuitenkaan hyvin tienaa mutta sillä ei ole väliä kun tulen toimeen omillani. Ulkonäkö ehkä hieman tökkii, ei siis ole mitenkään vastenmielinen tai ruma, mutta jos olisi laitettu vain valokuva eteeni niin en sen perusteella olisi treffeille lähtenyt. Ja totta kai on joitain muita pieniä " vikoja" niin kuin meissä jokaisessa, mutta niissäkään ei mitään sellaista mikä minua haittaisi erityisemmin. Nyt mietinkin että miten tämä tulee sujumaan, ja taas varmaan pohdin liikaa. Täällä jotkut haukkuivat että painotan liikaa ulkoisia arvoja, ja pohdin tässä pitäisikö tämän miehen kanssa katsoa että miten lähtee etenemään, kun kuitenkin " sisällöstä" pidän.

Joskus aiemmin kävin treffeillä ihan mukavan, erittäin hyvännäköisen miehen kanssa, mutta hänen kanssaan emme olleet muuten samalla aaltopituudella, keskustelu ei sujunut, tuntui ettei hän kuunnellut jne. joten en sitten halunnut mitään enempää hänen kanssaa. Eli sekin vaihtoehto on tullut kokeiltua.

Pelkäänkö nyt ihastua ihmiseen henkisellä tasolla, kun ulkonäön takia en häntä tavannut vaan tykästyin häneen ensin muuten (juttelimme netissä pitkään ja tapasimme vasta sitten) Onko ulkonäkö minulle liian suuri kynnys nyt tässä? Vai olenko muuten vaan sekaisin? Huoh, ainakin mietin kaikkea liikaa

pakko minunkin sanoa jotain tuosta ettei löydä miestä.. Anna miehen löytää sinut! Ja silloin kun löydät, älä päästä menemään! Mielummin mene tunteella, omalla fiiliksellä ÄLÄKÄ Yritä olla sitä mitä et ole.. :) Eli ole sellainen kuin olet niin on paljon helpompaa.. Minulle aina äitini sanoi että älä nyt heti a. suutu treffeillä (olen aika äkkipikainen) tai että älä nyt heti kaikkia puoliasi näytä.. noh.. ekoilla treffeillä kun mies oli myöhässä 2 minuuttia lähdin menee.. ja kaikki puolet tuli aika pian esille.. että mun neuvo " ole oma itsesi" mutta ole sitä rohkeasti!!!

pitäisi todellakin olla se oma itsensä, ei siitä muuten mitään tule

T:Ap

Vierailija:

pakko minunkin sanoa jotain tuosta ettei löydä miestä.. Anna miehen löytää sinut! Ja silloin kun löydät, älä päästä menemään! Mielummin mene tunteella, omalla fiiliksellä ÄLÄKÄ Yritä olla sitä mitä et ole.. :) Eli ole sellainen kuin olet niin on paljon helpompaa.. Minulle aina äitini sanoi että älä nyt heti a. suutu treffeillä (olen aika äkkipikainen) tai että älä nyt heti kaikkia puoliasi näytä.. noh.. ekoilla treffeillä kun mies oli myöhässä 2 minuuttia lähdin menee.. ja kaikki puolet tuli aika pian esille.. että mun neuvo " ole oma itsesi" mutta ole sitä rohkeasti!!!

Geenit osuvat silloin kohdakkain. Kiinnitä huomiota myös luonteeseen.

eli kouluta miehestä itsellesi sopiva.

" tavallisen" , rauhallisen sähköasentajan. En rakastunut tulisesti, mutta pikkuhiljaa yhteisiä asioita alkoi löytyä. Vuosien saatossa meistä on tullut parhaat ystävät ja rakastan häntä syvästi. Koulutustakin olemme molemmat hankkineet lisää ja yhteisiä lapsia on kaksi.

Hyvä ystäväni on edelleen sinkku. Hän hakee edelleen jännittävää, pitkää ja komeaa miestä... Tavallinen mies ei kuulemma käy (en ymmärrä miksi, kaverinikaan ei ole tavallista kummoisempi). Hän on kokeillut eronnutta, karannutta ja avioliitossa elävää miestä.



Eli siis rimaa alemmas ja tutustumaan uusiin ihmisiin! Joku jo mainitsikin kuntosalin, yleensäkin urheiluharrastus missä on sekä miehiä että naisia on hyvä paikka löytää kiinnostavia ihmisiä. Toinen on kamppailulajit, missä varsinkin on paljon miehiä... Tsemppiä!

Mielestämme hän myös etsii naista liian suurin odotuksin. Ap ja tämä meidän tuttu pitäisi vaan saada yhteisille treffeille :)

Moni vaan tajuaa väärin tämän jutun kun sanotaan, että ei tarvitse salamarakastua vaan että rakkaus tulee hiljaa. Moni luulee, että ihan kenen kanssa tahansa onnistuu, ei. Mutta jos alussa huomaat, että teillä on esim. helppo jutella asiasta kuin asiasta niin siinä on jo tosi paljon ainesta!

taas hyvistä kommenteista, erityisesti 27 ja 29, sain taas paljon ajateltavaa. Ja 28 saa kyllä järkätä treffit jos kerran kivan miehen tietää ;)



T:ap

Ethän sä itsekään ole muuta kuin ihan tavallinen. Vai oletko katsonut liikaa Unelmien poikamiestä?

Jos ne kohtaavat, niin ei ulkonäkövirheillä ole merkitystä. Olen ollut kanssasi samassa tilanteessa ja treffailllut jopa komeita miehiä, mutta jotka eivät kuitenkaan kolahtaneet. Hyvästä ulkonäöstä huolimatta ajatus fyysisestä kontaktista kuvotti.



Sitten kun tapasin sen oikean, niin ei sitä miettinyt, natsaako koulutukset jne... sitä vain ihastui. Ja nyt ollaan oltu viisi vuotta yhdessä.

pelkäät oikeasti sitoutumista ja avautumista niin paljon, että näet miehet vääristyneinä. Aivosi pakottavat vain sinut näkemään vikoja, ja siten ikäänkuin ulkoistat ongelman, vika ei olekaan sinussa vaan aina miehissä.



Minusta salamarakkaudet ja heti syttyvät kemiat ovat romanttista hömppää jota syötetään lähinnä naisille. Avioliitossa kun on kyse pitkälti arjen hyvästä yhteistyöstä. Toki miehessä pitää olla jotain mitä sytyttää, mutta älkää nyt naisrukat aina odottako, että sen täytyy syttyä heti. Antakaa itsellenne ja toiselle vähän aikaa ja mahdollisuuksia.



Itselläni on kokemusta siitäkin, kuinka rakkaus syttyi vasta monen vuoden tavallisen tuttavuuden jälkeen. Sitä vain yhtäkkiä näki miehessä uusia puolia, kun siihen saakka se oli ollut ihan no-no.

Ei sinulla mitään kiirettäkään vielä ole. Minäkin onnistuin saamaan miehen vasta keski-iässä. Lapsiakin vielä ennätin tehdä. Netistä voi löytyä kunnon mies ja siinä on se hyvä puoli, että voi rauhassa jutelle pitkäänkin ennen kuin tapaa oikeasti. Se oikea voi kävellä vastaan kaupassa tai ihan missä vaan. Kyllä se sinullekin vielä kolahtaa.

Tosin hänen ongelmansa on todella kovat kriteerit sekä se, että hän tavallaan jää roikkumaan ihastukseen kiinni, vaikka toinen olisi selkeästi sanonut, ettei juttu toimi. (Eli aina vertaa miehiä siihen ihastukseensa, joka hänet jätti, eikä avoimin silmin katso uusia tuttavuuksia).

joten toivottavasti en toista jo sanottua. Mutta.

Tunnen muutamia hyvin fiksuja ja ihan siedettävän näköisiäkin naisia (ja muutaman miehen samaa kaliiperia kanssa), joista oiken loistaa kymmenien kilsojen päähän, että olen vailla kumppania. En oikein osaa eritellä kaikkien kohdalla miten sen näkee, mutta toiset nyt öbaut esittelevätkin itsensä " moi, olen marjo (ja muuten sinkku...). Jos on liikaa haku päällä, tökkää se varmasti alkuunsa. Itse aikoinaan parikymppisenä varmaan kanssa tuohon sorruin, mutta sitten pääsin siitä eroon ja 22-vuotiaana nykyiseen ukkooni silmäni iskin ja myös toisinpäin. Nyt olemme jo vanhoja kääkkiä, yli kolmekymppisiä, ja yksi yhteinen huvimme on seurailla, millaista kihinää tuttujen piirissä milloinkin on. On paljon hyviä vapaita ihmisiä, joista en kyllä tiedä, mikseivät käy kaupan. Osa on liian nirsoja, osalla vain ei muuten ole natsannut. Kait.

unohda ne vanhat ja " hyvät" tyypit, katsele uusia ihmisiä ilman odotuksia.

-44-

tee päätös, että tutustut miehiin. Ole vaikka 2 kuukautta ilman treffejä, mutta keskustelet miesten kanssa. Esim. baareissa, kulkuvälineissä, kaupassa, keikoilla jne. Eli älä ole haku päällä, mutta tutustu miesten ajatusmaailmaan. Jos juttelu sujuu, yleensä sujuu ajan kanssa muukin.

Miehet haluavat metsästää, joten liian helppo tai innokas ei kannata olla, antaa vain vähän syöttiä välillä.



Ainakin olet paremmalla tuulella ja siten helposti lähestyttävä.



Tässä iässä hyviä miehiä on harvassa.



Ja lohdutuksen sana. Viestisi oli kuin omani 3 vuotta sitten. Sitten ihastuin yhteen ulkomaalaiseen, ja sitten tulikin kolme varteenotettavaa miestä " ihan" tyrkylle, niitä joutui jo vähän torjumaankin. En tiedä, mitä kävi, mutta kerran siskon luota tullessa juttelin vain yhden miesporukan kanssa junassa aikani kuluksi - ja nyt tuo mies näyttää jakavan mun kanssa kodin ja parisuhteen, lapsia suunnitellaan.



Tsemppiä sinulle!

Mikäli ammatilla ja lompakolla on kuitenkin noin paljon merkitystä, niin sitten on vaan tingittävä ulkomuodosta tai toisin päin...



Siis jos se mies nyt on löydyttävä heti. Muuten suosisttelisin keskittymään muihin asioihin, kyllä se kumppani sieltä jostain vastaan kävelee.

Puhutaan kiintymyssuhdemallista, joka saadaan ensimmäisten ikävuosien aikaan vanhemmilta. Toiset meistä osaavat luonnostaan kiintyä turvallisesti, heidän on helppo luottaa toisiin ja muut kokevat heidät helposti lähestyttävinä. Sitten on niitä, jotka heti epäilevät toisten aikovan pahaa eivätkä sen takia uskalla päästää lähelle. Ja muitakin tyyppejä löytyy.



Yksi ystäväni ei löytänyt millään kumppania, vaikka oli kivan näköinen ja miellyttävä kaikin tavoin. Syynä oli minun mielestäni se, että hän oli töissä leikkaussalissa tottunut jäädyttämään tunteensa. Hänestä ei saanut mitään otetta, hän ei ilmaissut tunteitaan eikä ajatuksiaan sillä tavalla, että minäkään, hänen lapsuudentuttunsa, olisin jaksanut pitää yhteyttä. Hän ei osannut enää antaa itsestään mitään.