Miksi en löydä/saa miestä, analysoikaa, kysykää, haukkukaa ihan vapaasti
Olen kohta kolmekymppinen sinkku, ei lapsia. Kiva olisi mies löytää ja perhe perustaa mutta ei vaan onnistu. Olen ihan normaalin nätti ja melko hyväkroppainen, eli ulkonäkö ok. Omasta mielestäni olen myös ihan mukava luonteeltani enkä vaadi mieheltä mitään mielettömiä, ei tarvitse olla mikään unelmien prinssi. Mutta ei vaan löydy. Olen kokeillut nettitreffejäkin eikä ole auttanut. Missä mättää? Tuntuu että minusta kiinnostuu vain sellaiset miehet jotka eivät minua sillä lailla viehätä ollenkaan, ihan perusmiehiä mutta ei minua sytyttäviä ja kaikenlaisia koulutus-, tausta- yms eroja on liikaa että toimisi pidemmän päälle
Kommentit (41)
Lue ensiksi Ellen Feinin & Sherrie Schneiderin kirja " SÄÄNNÖT" . Takuuvarma opas!
Se on ihan tilastollinen fakta, että suuren osan naisista täytyy " tyytyä" vähemmin koulutettuun mieheen tai jäävät kokonaan ilman... Kaupungit on täynnä korkeasti koulutettuja sinkkunaisia, joille ei riitä korkeasti koulutettua miestä.
minulla nimittäin oli vanhemmat jotka eivät paljoa meistä lapsista välittäneet, toisin sanoen ihan vauvaiästä asti saimme keskenämme olla, ja heti kun vaan jotenkin edes pystyttiin siihen niin muutenkin pitää huolta itsestämme. Nykyään välit vanhempiini ovat hyvin etäiset. Voisinko minä sitten olla tuollainen etten uskalla laskea toisia lähelle, olen aina ajatellut että olen helposti lähestyttävä mutta ehkä en laske toista oikeasti lähelle, vaan pidän välissä muuria. Tätä pitää pohtia
T:ap
Vierailija:
Puhutaan kiintymyssuhdemallista, joka saadaan ensimmäisten ikävuosien aikaan vanhemmilta. Toiset meistä osaavat luonnostaan kiintyä turvallisesti, heidän on helppo luottaa toisiin ja muut kokevat heidät helposti lähestyttävinä. Sitten on niitä, jotka heti epäilevät toisten aikovan pahaa eivätkä sen takia uskalla päästää lähelle. Ja muitakin tyyppejä löytyy.Yksi ystäväni ei löytänyt millään kumppania, vaikka oli kivan näköinen ja miellyttävä kaikin tavoin. Syynä oli minun mielestäni se, että hän oli töissä leikkaussalissa tottunut jäädyttämään tunteensa. Hänestä ei saanut mitään otetta, hän ei ilmaissut tunteitaan eikä ajatuksiaan sillä tavalla, että minäkään, hänen lapsuudentuttunsa, olisin jaksanut pitää yhteyttä. Hän ei osannut enää antaa itsestään mitään.
Jos liikaa vaivaa päätään miehen etsimisellä menee muut asiat ohi, älä ressaa, varmasti löydät vielä hyvän sinulle sopivan miehen, älä ajattelen menojasi sen mukaan missä voisi tavata sen oikean, yleensä silloin kun ei voi olettaa voi jotain tapahtua :)
Vika ei myöskään ole sinussa, monesti vain ikäisesi (olen itse saman ikäinen) ja vanhemmat miehet ovat jo varattuja, mutta kyllä niitä sinkkuja ja eronneitakin löytyy, tsemppiä, nauti tästä tilanteesta kun saat mennä miten itse haluat, vuoden päästä kaikki voi olla toisin...
poistin juuri vähän aikaa deitti-ilmoitukseni ja yritän nyt ottaa vähän rennommin, hankalaa se tosin on kun kaipaisin miestä elämääni jakamaan niin koittaa olla kuin en mitään etsisikään. Mutta yritän
T:Ap
Vierailija:
Jos liikaa vaivaa päätään miehen etsimisellä menee muut asiat ohi, älä ressaa, varmasti löydät vielä hyvän sinulle sopivan miehen, älä ajattelen menojasi sen mukaan missä voisi tavata sen oikean, yleensä silloin kun ei voi olettaa voi jotain tapahtua :)Vika ei myöskään ole sinussa, monesti vain ikäisesi (olen itse saman ikäinen) ja vanhemmat miehet ovat jo varattuja, mutta kyllä niitä sinkkuja ja eronneitakin löytyy, tsemppiä, nauti tästä tilanteesta kun saat mennä miten itse haluat, vuoden päästä kaikki voi olla toisin...
Riko rutiinejasi ja keksi elämääsi jotain uutta - mutta älä ajattele sitä vain miehen löytämisen kannalta.
Sitten puolivahingossa ajauduin puutteessa tapailemaan miestä, joka oli ruma ja ujo hitsaaja. (siis ihan kamalaa kun mä olen oikein akateeminen ;D )
Puoli vuotta olin sitä mieltä, että tämä oli viimeinen pano ja ensi viikolla löydän jo tilalle sen elämäni prinssin kun huomasin olevani rakastunut. Sitten tuskailin, kun hitsaaja ei ottanutkaan mua yhtään sen vakavammin, vaikka puolen vuoden törkeän kohtelun jälkeen olin häneen salamarakastunut ;)
Nyt takana kymmenen yhteistä vuotta, yksi lapsi ja yritys päällä toisesta. Ja olen edelleen sitä mieltä, että minä tein ne hyvät kaupat tässä suhteessa. :)
siitä ei voi johtua, tosin uusia ihmisiä en oikein työssäni tapaa kunnolla, ja vapaa-ajallakin näkee yleensä niitä samoja. Uusi harrastus voisi tietenkin auttaa, siis viemään vaikka ajatukset pois miehen etsinnästä, muutenkin se voisi piristää. Mikäs olisi kiva harrastus? Olen aika avoin kokeilemaan uusia juttuja, joten nyt voisi kokeilla jotain ihan villiä, tässä kun on kuitenkin taas jumahtanut jo joksikin aikaa omiin rutiineihinsa :)
T:Ap
Vierailija:
Riko rutiinejasi ja keksi elämääsi jotain uutta - mutta älä ajattele sitä vain miehen löytämisen kannalta.
Mitäs jos keskittyisit todellakin itseesi, kävisit vyöhyketerapiassa, erilaisissa ihanissa hoidoissa, luet paljon, teet iltapalaksi ihania salaatteja ja ehkä vähän viiniä, nautit kahvilassa istumisesta, matkustat, kaikkea sitä mitä perheellinen ja/tai sellainen vastarakastunut jättää väliin kun pitää keskittyä muuhun, ts. ihastukseen tai lapsiin.
En käy missään sellaisessa paikassa, jossa voisin kohdata tulevan elämänkumppanin.
Töissä olen paikassa jossa vain naisia.
Harrastan asioita, joissa tapaan vain naisia tai todella omituisia yksineläjä miehiä.
Luotan siihen, että se oikea tulee ja hakee minut kotoa. :)
no ap:kin myöntää että mietti tässä joskus että jos tulisi vaikka mukavan oloinen sinkku tv-lupatarkistaja oven taakse ja siitä saisi miehen itselleen :D
Kaikenlaista sitä miettiikin kun on liikaa aikaa pohtia asioita
Vierailija:
En käy missään sellaisessa paikassa, jossa voisin kohdata tulevan elämänkumppanin.
Töissä olen paikassa jossa vain naisia.
Harrastan asioita, joissa tapaan vain naisia tai todella omituisia yksineläjä miehiä.
Luotan siihen, että se oikea tulee ja hakee minut kotoa. :)
Kaikenlaista itsensä kehittämistä. Joogaa, psykologiaan tai itsetuntemukseen liittyviä kursseja, tai vaikka astrologiaa tai entisiä elämiä, jos kantti kestää. Myös vapaaehtoistyö on hyvä. Näiden avulla saa parhaassa tapauksessa otettua itsestään uuden painoksen, jolla on paljon entistä enemmän annettavaa sitten sille puoliskollekin.
Oman kokemukseni mukaan hän löytyy sen jälkeen, kun olet tullut " valmiiksi" hänelle. Itse löysin lapsellisen miehen ja perustin hänen kanssaan uusperheen sen jälkeen, kun olin vuosikaudet tehnyt vapaaehtoistyötä nuorten parissa ja terapoinut itseäni ja tukenut muitakin. Miehen lapsi oli kaikkien keräämieni taitojen tarpeessa.
Liian usein monet naiset antaa sellaisten asioiden pilata koko jutun. Kysele noista vasta kun olette jo ihan vakavissanne, silloin jos olet rakastunut, mikä vaan koulutus ja ammatti on ok. Ja niin sen pitääkin olla. Jos miehen kanssa on hyvä olla kahdestaan, se riittää.
1) Oli liian hyökkäävä. Halusi heti suhteen alussa tietää, mitä tämä nyt on ja haluaako mies naimisiin joskus ja lapsia. Tehokas tapa pelästyttää miehet karkuun.
2) Liian usein ryhtyi suhteeseen ei-vapaan tai juuri eronneen miehen kanssa.
3) Oli liian vaativa miehen suhteen. Ne jotka olivat hänestä kiinnostuneet eivät kelvanneet, vaikka olisivat vaikuttaneet kuinka hyviltä tahansa. Ei ollut kuulemma kemiaa. Miehen piti olla kova, mutta pehmeä ja muuta mahdotonta.
4) Miehen löytäminen oli hänelle jokseenkin elämäntehtävä. Tosin en tiedä oliko tämä hyvä vai huono asia, koska sitkeällä yrittämisellä mies sitten lopulta löytyi ja sitten muutettiinkin pikapikaa yhteen ja naimisiin mentiin.
Hyväksy se, että miehen ei tarvitse olla samanlainen kuin sinä. Voitte oppia toisiltanne.
Vierailija:
tai ei tiedä mitä tarkoittaa kun ruokalistassa lukee " pariloitu" niin hieman hankalaa on sellaisen kanssa keskustella, itselle kun ne ovat tuttuja asioita.
olen kyllä aika vahvatahtoinen mutta en kovin hyökkäävä omasta mielestäni, kohdan 1 asioita olen kuitenkin koittanut vältellä heti alkuvaiheessa, koska ymmärrän kyllä että miehet karkaavat jos heti perheenlisäystä suunnittelee.
Kohta 2 ei ole minun ongelmani, varattuja en harrasta, ja yhden kokemuksen jälkeen en myöskään juuri eronneita
tätä kolmatta kohtaa olen miettinyt, vaadinko liikaa? Toisaalta ei minun pitäisi tarvita tyytyä johonkin " kakkosvaihtoehtoonkaan" , eli jos ei ollenkaan kolahda ei kai siitä väkisinkään mitään tule?
Ja neloskohdasta nyt pyrin eroon :) eli koitan olla ottamatta stressiä tästä ja keskittyä muuhun
T:ap
Vierailija:
1) Oli liian hyökkäävä. Halusi heti suhteen alussa tietää, mitä tämä nyt on ja haluaako mies naimisiin joskus ja lapsia. Tehokas tapa pelästyttää miehet karkuun.2) Liian usein ryhtyi suhteeseen ei-vapaan tai juuri eronneen miehen kanssa.
3) Oli liian vaativa miehen suhteen. Ne jotka olivat hänestä kiinnostuneet eivät kelvanneet, vaikka olisivat vaikuttaneet kuinka hyviltä tahansa. Ei ollut kuulemma kemiaa. Miehen piti olla kova, mutta pehmeä ja muuta mahdotonta.
4) Miehen löytäminen oli hänelle jokseenkin elämäntehtävä. Tosin en tiedä oliko tämä hyvä vai huono asia, koska sitkeällä yrittämisellä mies sitten lopulta löytyi ja sitten muutettiinkin pikapikaa yhteen ja naimisiin mentiin.
nuo olivat vaan pari esimerkkiä, mutta siis useammankin miehen kanssa käynyt niin että en voi puhua vapaasti tai keskustella minua kiinnostavista aiheista kun tuollaiset suht yksinkertaiset asiat eivät ole toisella hallussa. Jos kyse olisi vain yhdestä osa-alueesta se ei niin haittaisi, en itsekään joistakin jutuista tiedä mitään, mutta jos melkein joka lauseesta joutuu erikseen selittämään mitä tarkoittaa niin hankalaksi menee
T:ap
Vierailija:
Hyväksy se, että miehen ei tarvitse olla samanlainen kuin sinä. Voitte oppia toisiltanne.Vierailija:
tai ei tiedä mitä tarkoittaa kun ruokalistassa lukee " pariloitu" niin hieman hankalaa on sellaisen kanssa keskustella, itselle kun ne ovat tuttuja asioita.
Ja ne jotka ovat vapaina, ovat sitä syystä.
Sivuhuomautuksena: laitat ihan liian paljon arvoa ulkoisille seikoille kuten koulutukselle etkä tutustu ihmiseen ihmisenä.
mukavia miehiä punttisalilla, joka oli sekasali, ei siis naistensali.
Kokeileppa, siellä ei kaikki ole himpbodareita vaan ihan tavallisia kuntoilijoita.
Pitäisi mennä itsekkin takaisin, olen taas sinkku, mutta pienet lapset estää punttisaleilun, ehkä parin vuoden päästä.
niin isoa merkitystä ole, mutta jos toinen ei tiedä ollenkaan vaikkapa mikä on gradu (ei siis tarvitse tarkkaan tietää) tai ei tiedä mitä tarkoittaa kun ruokalistassa lukee " pariloitu" niin hieman hankalaa on sellaisen kanssa keskustella, itselle kun ne ovat tuttuja asioita. Olen tavannut fiksuja " perusduunareitakin" mutta nämä minusta kiinnostuneet ovat sellaisia " alemman luokan" stereotypioita.
Ja tulot on riittävät jos mies itse toimeen tulee, ei tarvitse miljoonia tienata eikä minua elättää
T:ap
Vierailija: