Mikä on turn off ystävässä?

Tupakointi ja päihdeongelmat

Ripustautuvuus

Pummiminen tai muu hyötyminen.

Mitä tarkoittaa ripustautuvuus? Millä tavoin se ilmenee?

Siis mikähän voisi olla turn-on ystävässä...? Tiedätkö mitä turn off/on tarkoittaa? Mulle ystävät on ihan vaan ystäviä, ei fwb.

Jatkuva päällepuhuminen, keskeyttäminen, muutenkin kaikki käytöstavattomuus, itsekeskeisyys, ylimielisyys, epähygieenisyys, tupakointi, ainoa ajanviete on alkoholi, jatkuva marina joka asiasta, aikataulujen noudattamisen ongelmat (on liian ajoissa ja kiukuttelee kun toinen ei ole vielä paikalla tai sitten on myöhässä ja toinen joutuu odottelemaan turhaan), jne...

Turn offeja hmm. Mykkyys, Aloitekyvyttömyys. Roskapöntön tyhjennys. Alkuunsa toki tyssää jo erilaisiin mielenkiinnon kohteisiin, mutta ei se ole vika, vain erilaisuutta. Sovittujen asioitten veivaaminen.

Piikittely ja sellainen ylimielisen huvittunut suhtautuminen niin ihmisiin kuin asioihinkin. Päsmäröinti, ei-pyydettyjen neuvojen jatkuva tyrkyttäminen ja yritykset muokata toinen oman mielen mukaiseksi.

Sottapyttyisyys, se että kylässä murustellaan ruuat surutta lattialle, läikytellään juomia, vessassa jätetään kansi auki ennen pöntön vetämistä.

Rahan tai vaatteiden kerjääminen.

Kaikesta pätevä ja tietävä ihminen on rasittavaa kuunneltavaa.

Ystävyys loppui siihen kun toinen yritti enää vain hyötyä minusta ja puhui pahaa selkäni takana. Miksiköhän ennen niin hyvä ystävä muuttui tällaiseksi?

Saa olla vaikka minkälainen höpönassu, kunhan ei ole liian puhelias.

Omilla (oikeasti olemattomilla) taidoilla ja kyvyillä kehuskelu. Rahan pummmaus. Se, että kun vitsailee toinen ei tajua ollenkaan tai tajuaa väärin. Kateus.

Salaisuuksien tai henkilökohtaisten asioiden levittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa ripustautuvuus? Millä tavoin se ilmenee?

Miksi tämä on saanut alapeukkuja? Voisiko joku selittää, kiitos?

Jatkuva henkisen tuen vaatiminen ja loukkaantuminen, jos toinen ei ole ihan joka kerta täysillä tukemassa. Totta kai ystävyyteen kuuluu myös huolten ja murheiden jakamista, mutta en minä kuitenkaan halua miksikään ystävän henkilökohtaiseksi terapeutiksi ryhtyä.

Rasismi, homofobia... ylipäätään kaikki epätasa-arvoon ja toisten vihaamiseen liittyvät aatemaailmat.

Vaatimukset. Lähes kaikissa katkenneissa ystävyyssuhteissa on "eron" syynä ollut se, että toinen on alkanut esittää minulle kaikenlaisia vaatimuksia. Täytyy nähdä tietty määrä kuukaudessa, täytyy soittaa tai viestittää tietty määrä viikossa, täytyy ostaa saman verran lahjoja / tarjota kahveja / kutsua yhtä usein kylään jne. Yleensä siedän jonkin aikaa, mutta aina tilanne vain pahenee, kunnes en jaksa enää. Näihin liittyy myös marttyyriksi alkaminen, (esim. luennointi siitä miten Oikea ystävä käyttäytyy ja miten tällä ihmisellä ei ole Oikeita ystäviä lähellään), mielenosoitukset (esim. Facebookista poistaminen ja seuraavana päivänä takaisin pyytäminen ilman että itse on tiennyt edes tehneensä mitään) jne. Koskaan he eivät halua keskustella siitä millainen minä olen ja mitä minä toivon ystävyydeltä vaan ovat vain itse määränneet nuo omat sääntönsä joita minunkin pitää heidän mielestään noudattaa.

Matkiminen. Yrittää muokata itseä samanlaiseksi kuin minä esim. pukeutumisella (ja tyylillä muutenkin), mielipiteillä, musiikkimaulla, tulevaisuudensuunnitelmilla, you name it. Ei käytännössä omaa persoonaa.

Ripustautuminen, selitysten vaatiminen, takertuminen, epäitsenäisyys, avuttomuus.

Toisaalta myös tylsät keskustelunaiheet, arkipäiväisissä asioissa vellominen, hitaat hoksottimet, huumorintajun ja älyn puute.

Liialliseksi menevä ripustautuvuus, eli pommittaa jatkuvasti viesteillä ja puheluilla. Siis sellaista, että kysellään kuulumisia tunnin välein ja vaaditaan jatkuvaa yhteydenpitoa ja yhdessäoloa. Mustasukkaisuus muista ystävistä. Todella ahdistavaa ja tukahduttavaa käytöstä.

Vertailu, liiallinen kilpailuhenkisyys.