Onko jotain jota haluaisit sanoa jollekin ihmiselle, mutta et kehtaa? Mitä?

up

Just ne asiat joita ei kehtaa sanoa, onkin parempi jättää sanomatta.

Esim. että haluaisin seksiä hänen kanssaan siltä seisomalta...

Nainen

Vähän sama kuin aloittajalla, yhdelle miehelle haluaisin kertoa kuinka paljon minulle merkitsi. Koskaan en saanut kunnolla sanottua ja nyt jos sanoisin, pitäisi minua hulluna. Vaikka en mitään toiveita hänen suhteensa enää elättele.

Yhdelle lähipiirissä huseeraavalle narsistille tekisi mieli avautua. Ihan vaan että kollektiivinen tahtotila on että henkilö pitäisi turpansa kiinni eikä pilaisi mukavaa yhdessäoloa niillä omilla kukkoiluillaan.

Olisin halunnut kertoa eräälle miehelle että olen häneen ihastunut. Hän oli työkaveri silloin, mutta nyt olemme jo kumpikin eri paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin aloittajalla, yhdelle miehelle haluaisin kertoa kuinka paljon minulle merkitsi. Koskaan en saanut kunnolla sanottua ja nyt jos sanoisin, pitäisi minua hulluna. Vaikka en mitään toiveita hänen suhteensa enää elättele.

Ihan sama. Olin nuori ja ujo enkä ollut oikein löytänyt vielä itseäni, joten en saanut sanoja suustani kuten nyt aikuisena. Joten mies ei kai koskaan saanut tietää miten paljon hänen rakkautensa minulle merkitsi ja ettei yksikään minuun käytetty minuutti mennyt hukkaan vaan oli tärkeintä elämässäni.

Olet tyhmä kuin saapas.

Näin sanoisin, jos minulla ei olisi hitustakaan käytöstapoja.

Minulle eräs mies kertoi, miten paljon merkitsin hänelle vuosia sitten (meillä oli kaveruus- ja seksisuhde). Hän pyyteli kovasti anteeksi kertoessaan ja toisteli, ettei halua rikkoa parisuhteeni rajoja mutta haluaa kertoa silti. Samalla hän avautui juuri päättyneestä omasta suhteestaan.

Lohduttelin häntä eron takia ja koetin kannustaa, että varmasti vielä löytyy joku ihana nainen. Kiitin myös siitä, että hän kunnioittaa minun rajojani. 

Tämä oli nähtävästi kuitenkin väärä vastaus, koska mies poistui paikalta ja blokkasi minut somessa. Ilmeisesti hän oli sitten rivien välistä toivonut, että olisin omasta puolestani kertonut, miten paljon hän merkitsi minulle... No ei mennyt ihan kuin strömsössä tuo kohtaaminen :/

Olisi viihdyttävää nähdä miten äiti ottaisi vastaan totuuden:

Miltä tuntuu, kun olet pilannut lapsesi elämän mielenterveysongelmillasi?

Vierailija kirjoitti:

Olisi viihdyttävää nähdä miten äiti ottaisi vastaan totuuden:

Miltä tuntuu, kun olet pilannut lapsesi elämän mielenterveysongelmillasi?

Eikä ole minusta eikä omasta äidistäni kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin aloittajalla, yhdelle miehelle haluaisin kertoa kuinka paljon minulle merkitsi. Koskaan en saanut kunnolla sanottua ja nyt jos sanoisin, pitäisi minua hulluna. Vaikka en mitään toiveita hänen suhteensa enää elättele.

Ihan sama. Olin nuori ja ujo enkä ollut oikein löytänyt vielä itseäni, joten en saanut sanoja suustani kuten nyt aikuisena. Joten mies ei kai koskaan saanut tietää miten paljon hänen rakkautensa minulle merkitsi ja ettei yksikään minuun käytetty minuutti mennyt hukkaan vaan oli tärkeintä elämässäni.

Ujous minullakin ongelmana. Ja lisäksi se, että kun tunteita on paljon, onnistun aina valitsemaan väärät sanat.

Työkaverille, joka narisevalla äänellään kailottaa puhelinpalavereitaan avotoimistossa: Voi Luoja ihminen. Sinun äänesi on ihan kammottava. Miten kukaan läheisesi kestää ääntäsi tulematta hulluksi? Myös sinua koskevat yhteiset säännöt, että puhelinpalaverit on pidettävä neukkarissa tai 'yksiöissä'. Miksi luulet, että säännöistä muistutetaan infokirjeessä n kerran kuukaudessa? Etkö näy miten kaikki pyörittelevät silmiään showlesi.

Miksi luulet, että kukaan nuori nainen kiinnostuisi keski-käisen tyylillä pukeutivasta nuoresta miehestä. Eikä k-päinen käytös yhtään auta asiaa.

Miten noin kammottavalla ihmisellä voi olla mitään ihmissuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi viihdyttävää nähdä miten äiti ottaisi vastaan totuuden:

Miltä tuntuu, kun olet pilannut lapsesi elämän mielenterveysongelmillasi?

Eikä ole minusta eikä omasta äidistäni kyse.

Oletko vähän ymmärtämätön vai muuten vain ilkeä? Kukaan ei tahallaan sairastu psyykkisesti ja pilaa lapsensa elämää.

Minulla on ollut paha tapa sanoa asiani ennemmin tai myöhemmin. Joskus siitä on seurannut hyvää ja toisinaan ei. Pahaa tai pahasti en ole sanonut kenellekään. Tenteistaan kertominen on aika uhkarohkeaa ja siinä ottaa tietoisen riskin, että vastakaiku ei ei vastaakaan odotuksia. Silti jos tunnen vahvasti otan sen taakan kannettavakseni ja nuolen sitten haavani kun niitä tulee.

Omia valintojaan parhaina hehkuttaville itsekeskeisille ihmisille tekisi joskus mieli sanoa, että ihmiset ovat erilaisia, mikä on sulle parasta ei ole kaikille parasta.