Lue keskustelun säännöt.
Kiusatut! Miten pärjäätte työelämässä?
Uupunut...
02.06.2019 |
Mulla on kiusaamistaustasta traumoja ja ahdistusta. Puolia on hankala pitää ja toisaalta voi mennä yli ja olen liian hyökkäävä jossain tilanteessa. Miten pärjään koskaan työelämässä, varsinkin kun ilmapiiri kiristyy työssä kuin työssä työtahdin kiristyessä.
Naistäyteisissä työpaikoissa en kestä kyräilyjä ja juorukerhoja ja miestäyteisissä en suoraa kilpailua ja sanallista kiusaamista... Ihan kuin mussa olisi tahra tai vamma.
Koen kaltoinkohtelua helposti ja se on työelämässä vienyt yöunetkin. Koko traumatouhu palaa mieleen joka kerran kun koen samaa. Psykiatria ei tunnu olevan halukas tai osaava auttamaan.
Haluaisin vain olla rauhassa... Tehdä hommat rauhassa ja mennä kotiin.
Kommentit (6)
Vtun hyvin. Ennnakkoluuloja piisaa mutta eiköhän niiistäkin selvitä kun tehdäään selväksi etttä kukaan ei ole täydelllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt aika paljon omaa pärjäämistäni työelämässä ja tullut siihen tulokseen, että tausta koulukiusattuna näkyy joka päivä. Olen ollut enimmäkseen hyvissä työpaikoissa, joissa ilmapiiri on ollut hyvä eikä työkavereiden kanssa ole ollut vaikeuksia. Silti on jatkuvasti sisäinen ahdistus. Pelkään olevani huono, ahdistun virheistä, en kestä minkäänlaista kritiikkiä, itsetuntoni on olematon jne. Kaipaan jatkuvasti muiden hyväksyntää ja vahvistusta. Minulla on taipumusta ylikiltteyteen, muiden miellyttämiseen ja ylitse menevään joustavuuteen. En tunne olevani minkään arvoinen enkä tunne saavani joustamisesta mitään kiitosta.
Olen ollut vain kerran työpaikassa, jossa olen joutunut kiusatuksi. Se koko tilanne sai minut täysin masentuneeksi. Varmaan alitajuisesti palasin taas turvattomaksi lapseksi/nuoreksi. Häpesin ja inhosin itseäni niin paljon, että en olisi kehdannut kertoa kenellekään, mutta ihana esimies puuttui siihen itse.
Kuulostaako tämä tutulta? Entä oletko ikinä käsitellyt kokemuksiasi missään terapiassa? Kuulostat ehkä myös masentuneelta, mikä ei ole mikään ihme kiusaamiskokemusten jälkeen. Oletko saanut siihen apua koskaan?
Hyvin. Pääsin käsittelemään kiusaamistraumani terapiassa ja nykyään tiedän olevani hyvä tyyppi ja hemmetin hyvä työntekijä ja ettei ole minun vikani jos joku työnantaja/kollegat ei sitä ymmärrä. Yhdessä työpaikassani kohtasin kiusaamista, ja reagoin siihen hankkimalla uuden työpaikan. Nykyisessä onkin sitten tullut oltua jo useita vuosia, eikä ole tarvetta vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt aika paljon omaa pärjäämistäni työelämässä ja tullut siihen tulokseen, että tausta koulukiusattuna näkyy joka päivä. Olen ollut enimmäkseen hyvissä työpaikoissa, joissa ilmapiiri on ollut hyvä eikä työkavereiden kanssa ole ollut vaikeuksia. Silti on jatkuvasti sisäinen ahdistus. Pelkään olevani huono, ahdistun virheistä, en kestä minkäänlaista kritiikkiä, itsetuntoni on olematon jne. Kaipaan jatkuvasti muiden hyväksyntää ja vahvistusta. Minulla on taipumusta ylikiltteyteen, muiden miellyttämiseen ja ylitse menevään joustavuuteen. En tunne olevani minkään arvoinen enkä tunne saavani joustamisesta mitään kiitosta.
Olen ollut vain kerran työpaikassa, jossa olen joutunut kiusatuksi. Se koko tilanne sai minut täysin masentuneeksi. Varmaan alitajuisesti palasin taas turvattomaksi lapseksi/nuoreksi. Häpesin ja inhosin itseäni niin paljon, että en olisi kehdannut kertoa kenellekään, mutta ihana esimies puuttui siihen itse.
Kuulostaako tämä tutulta? Entä oletko ikinä käsitellyt kokemuksiasi missään terapiassa? Kuulostat ehkä myös masentuneelta, mikä ei ole mikään ihme kiusaamiskokemusten jälkeen. Oletko saanut siihen apua koskaan?
Oon jotain hataraa keskusteluapua saanut hetkellisesti, muutaman kuukauden jaksossa. Masennusta on ollut vuosia. Oon aiemmin yliyrittänyt ohi voimavarojen ja se on iskenyt vain pahempina kriisinä. Mukava kuitenkin kuulla, että oot edes jotenkin pärjännyt.
Ap
Vielä se, että oon rakentanu vahvat muurit ulkonäöstä ja asenteesta joten en koe tuovani näitä piirteitä liikaa esille ja aiheuttavani sitä kautta lisäkiusaamista. Oon kyllä sisältä hyvin rikki. Motivaatiokin puuttuu, toiveet elämältä myös. Ap