Lue keskustelun säännöt.
Miten kieltäydytte hienovaraisesti?
29.05.2019 |
Töissä on usein kaikenlaisia läksiäisiä ja synttäreitä. Monesti on kakkukahvit. Ainoa huono puoli on, että toinen kakku on voileipäkakkua. Mun maha ei kertakaikkiaan kestä voileipäkakkua. Kaikkea muuta kyllä, mutta voileipäkakkua ei. Itse olen kieltäytynyt hienovaraisesti siten, että siirryn vähän syrjemmälle tilaisuudesta.
Kommentit (9)
Kun kieltäytyy tarpeeksi monta kertaa, ei tarvitse enää selitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just
Say
NO
Voi myös helisyttää avainippua.
Ota pala ja jätä syömättä> wc pyttyyn
Minulla oli sama ongelma suklaakakun kanssa. Alkuun vain murjotin. Sitten kerran sain tarpeekseni, aloin kirkua, kävin lattialle huutamaan ja hakkaamaan lattiaa nyrkeilläni, itkin ja huusin: "En halua suklaakakku! En! En! En!" Uhkasin vielä ottaa lopputilin, jos näen yhtään suklaakakkuaa kahvihuoneessa. Ei ole näkynyt enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin sanon kiitos ei.
Jos jankataan, sanon että vatsani ei kestä tuota.
Jos jankkaus meinaa jatkua, tehostan ilmeellä joka painottaa ettei kuulija halua kuulla enempää vatsavaivoistani.
Jos jankkaus vaan jatkuu, kerron niistä.
Kyllä ne siitä pikkuhiljaa oppivat, ja ainakin olen yrittänyt olla hienovarainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaan täytekakkua ja kun tarjotaan voileipäkakkua, niin todetaan, että minulla on vielä tätä suklaakakkua, en ota samalle lautaselle kahta lajia.
Sanomalla ”kiitos, ei”.