Miehen veljen tyttöystävä loukkaantui syyttä

Paljon melua tyhjästä. Unohda koko juttu.

Siis: ”Mietin pitäisikö pyytää anteeksi, mutta kun en oikein tiedä mitä tässä pitäisi pyytää.”

Puhelimella kun kirjoittaa, sanoja jää helposti pois.

Ap

Joku oman elämänsä rimpsrenssa taas loukkaantunut, älä ole moksiskaan. 

Yleensä elämässä ja ihmissuhteissa pääsee aika paljon helpommalla ja kaikilla on aika paljon mukavampaa ja riitoja ja kaunoja tulee paljon vähemmän, jos ihmiset pyytävät anteeksi silloinkin, kun eivät itse koe tehneensä mitään värää, jos ja kun toinen kuitenkin on syystä tai toisesta (tai ihan syyttä) mielensä pahoittanut, sen sijaan, että jääräpäisesti pidetään kiinni siitä, että mitään väärää en minä ainakaan tehnyt, joten en varmasti pyydä anteeksi. Tämä olisi todella monen hyvä pitää mielessä. Et menetä mitään siinä, että pahoittelet asiaa tyttöystävälle ja selität juurinkin tuon mitä tekstissä: Olin niin keskittynyt keskusteluun, etten ensin tajunut, että tulit vastaan ja siksi saattoi vaikuttaa siltä, että en huomioinut. Mutta heti pysähdyin juttelemaan hetkeksi, kun tunnistin ja tajusin ja jatkoimme matkaa, koska meillä oli kiire bussiin. Olen todella pahoillani, että sinulle tuli tilanteessa tunne, etten huomioinut sinua, mutta se ei todellakaan ollut tarkoituksellista, vaan johtui siitä, että olin keskittynyt muuhun ja vähän kiireinenkin. Tapausselostuksesi perusteella tyttöystävä on loukkaantunut turhasta tai ainaki tosi kevyin perustein, mutta kun nyt kerran on loukkaantunut, niin kannattaa pyytää anteeksi.

Juu, aina kannattaa asettua kynnysmatoksi kun mahdollista. NOT.

No ei todellakaan tartte pyytää anteeksi kun ei ole mitään pyydettävää.

Mä voisin laittaa perään viestiä tyyliin "oli kiva törmätä kadulla, sori, meillä oli vähän kiire bussiin äidin kanssa, toivottavasti pian nähdään paremmalla ajalla" tms. Eli en pahoittele sitä, että hän loukkaantui vain kiirettä.

Ei siinä anella tartte, eikä kynnysmattoilla.

MIllaisen viestin se antaisi näille sarjaloukkantujille, jos heiltä pyydettäisiin kaikkea olematonta koko ajan anteeksi? Että on ok olla kuspää? 

Selittää voi, mutta anteeksipyytäminen on ihan turhaa. Eihän tuossa ole mitään anteeksipyydettävää. Mikäli rauha palaisi vasta anteeksipyytämisen jälkeen, pyytelisin anteeksi ihan mitä tahansa "moi pitkästä aikaa, anteeksi", "haluatko toisen kupillisen kahvia, anteeksi" tai "tosi nätti mekko sinulla, anteeksi".

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Ketjussa oli ennen sinun viestiäsi 9 vastausta joten hirveä vastalausemyrsky on kyllä vähintäänkin liioittelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Ketjussa oli ennen sinun viestiäsi 9 vastausta joten hirveä vastalausemyrsky on kyllä vähintäänkin liioittelua. 

Noista 9 jokainen oli kuitenkin vastalause ja sitä mieltä, että kakkaidea, ei kyllä ikinä. Tuossa lyhyessä ajassa toteutuneena menee kyllä mielestäni jo melkoisen myrskyn piiriin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Ketjussa oli ennen sinun viestiäsi 9 vastausta joten hirveä vastalausemyrsky on kyllä vähintäänkin liioittelua. 

Noista 9 jokainen oli kuitenkin vastalause ja sitä mieltä, että kakkaidea, ei kyllä ikinä. Tuossa lyhyessä ajassa toteutuneena menee kyllä mielestäni jo melkoisen myrskyn piiriin...

Anteeksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Ketjussa oli ennen sinun viestiäsi 9 vastausta joten hirveä vastalausemyrsky on kyllä vähintäänkin liioittelua. 

Noista 9 jokainen oli kuitenkin vastalause ja sitä mieltä, että kakkaidea, ei kyllä ikinä. Tuossa lyhyessä ajassa toteutuneena menee kyllä mielestäni jo melkoisen myrskyn piiriin...

Eihän ne ilmeisesti sinun viestiäsi ennen tulleet vastaukset mitenkään voi vastata sinun ehdotukseesi. Mutta anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Mutta kun sen asian voi selittää, miksi kävi niin kuin kävi. Ei tuossa ole mitään anteeksipyydettävää.

Minulla oli kerran töissä työkaveri, joka pyysi ihan jokaista asiaa anteeksi. Oli asia kuin asia, hän pyysi anteeksi. Kerrankin hän sanoi, että ihana kun koivuihin tulee lehdet. Minä vastasin, että onhan se nättiä, mutta siitepölyallergialle tämä on hankala vuodenaika. Työkaveri pyysi minulta anteeksi, kun ei ollut hoksannut asiaa. Olin ihan että mitä ihmettä. Tai hän huikkasi, että lähdetkö kahville. Jos sanoin, että tulen kohta, teen tämän äkkiä loppuun, niin vastaus oli anteeksi.

Alapeukku siitä hyvästä, että mies heittäytyy puolueettomaksi eli sallii sinun kiusaamisesi. Omani uskoisi minua ja asiaa meille ei olisi ennen kuin asia selvitetty.

Vierailija kirjoitti:

Juu, aina kannattaa asettua kynnysmatoksi kun mahdollista. NOT.

Juu, jos on aina pyytelemässä anteeksi kaikkea, niin tällaisesta henkilöstä tulee säälittävä kuva.

Todennäköisesti tyttöystävä on vain jutellut lämpimikseen poikaystävänsä kanssa. Monet nauttivat, kun saavat moittia muita. Tuskin tyttöystävälle on tullut edes mieleen, että asiasta kerrotaan muille ja nostetaan tällainen kohu. Tai jos on oikeasti loukkaantunut tässä tapauksessa, niin se viittaa enempi heikkoon mielenterveyteen kuin kaltoinkohteluun.

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Mä ihmettelin samaa :D Eli lähinnä sitä että kaikkein rakentavinta olisi vaan pyytää anteeksi ja selittää että kiire oli, vaikka tuntuukin tyhmältä. Näin perhesuhteet säilyvät hyvänä, eikä anteeksipyyntö vie sinulta juuri mitään. Veljen tyttöystävä loukkaantui varmasti turhasta, mutta saattaa olla vaikka masentunut tai sitten muuten vaan jotenkin epävarma teidän välisestä suhteesta jolloin anteeksipyyntö saattaisi keventää ilmapiiriä.

Yhden kerran voi pyytää anteeksi ilman että "heittäytyy kynnysmatoksi" ja mitä muuta tässä ketjussa puhuttiinkaan. En suosittele että tästä tehdään mikään tapa mikäli tyttöystävä on jotenkin häiriintynyt draamakuningatar, mutta yksi kerta ei paljoa pitäisi tuntua.

Niin kauan kuin kukaan meistä ei tiedä onko tyttöystävä hankalaa tyyppiä vai oliko hänellä vain huono päivä, ei kannata tuomita häntäkään kovin syvästi. Eiköhän aika moni meistä ole joskus ollut jossain seurassa epävarma ja ottanut nokkiinsa turhasta (esimerkiksi anopin erikoisesta huomautuksesta tms). Ainakin itse olen ollut niissäkin tilanteissa missä koko selkkaus on alkanut ihan typerästä väärinkäsityksestä, jota kukaan ei vaan ollut viitsinyt selvittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten en ole yhtään yllättynyt, että ainoa tolkullinen toimintaehdotus on saanut eniten alapeukkuja ja hirveän vatalausemyrskyn. On kyllä niin ihana tämä vauva-palstan ilmapiiri, jossa jääräpäisesti halutaan ainoina aina olla oikeassa ja sitten avaudutaan täällä, miten on riitaa milloin kenenkin kanssa ja kaikki sukulaiset ja naapurit ja työkaverit ja tutut on kauheita. Mihin ovat oikeasti unohtuneet kaikki normaalit ihmissuhdetaidot, joista keskeisimpiä on se, että se, että olet oikeassa, ei ole tärkeintä, vaan viisaampi osaa aina joustaa. Ei se sinun oikeassa olosi katoa siitä mihinkään, ettet lähde tahallaan vaikeuttamaan tilannetta haastavan ihmisen kanssa. Pitää olla itsetunnon todella heikoissa kantimissa, jos "turha" anteeksipyyntö on liian kova pala, vaan mieluummin hankaloitetaan muiden ihmisten (tässä tapauksessa miehen ja tämän veljen) elämää.

Mutta kun sen asian voi selittää, miksi kävi niin kuin kävi. Ei tuossa ole mitään anteeksipyydettävää.

Minulla oli kerran töissä työkaveri, joka pyysi ihan jokaista asiaa anteeksi. Oli asia kuin asia, hän pyysi anteeksi. Kerrankin hän sanoi, että ihana kun koivuihin tulee lehdet. Minä vastasin, että onhan se nättiä, mutta siitepölyallergialle tämä on hankala vuodenaika. Työkaveri pyysi minulta anteeksi, kun ei ollut hoksannut asiaa. Olin ihan että mitä ihmettä. Tai hän huikkasi, että lähdetkö kahville. Jos sanoin, että tulen kohta, teen tämän äkkiä loppuun, niin vastaus oli anteeksi.

Ömh toki anteeksi voi pyytää turhaankin, ja tämänkin tilanteen selvityksen voi tehdä ilman että käyttää sanaa "anteeksi" tai pahoittelee tilannetta, mutta ei se yksi anteeksipyyntö nyt tee ap:sta sarja-pahoittelijaa :)

/ eri

Soita sille tyttikselle, ja kysy että mikä juttu tämä nyt on, ettetkö muka huomioinut. Voi olla, että tarina on ehtinyt muuttua matkalla, kun se on tullut kahden ihmisen kautta.