Mikä petetyksi tulemisessa on pahinta?
- sekö että pelkää rakkaansa vaihtavan itsensä johonkuhun muuhun?
- sekö että oma kulta on pitänyt hauskaa jonkun muun kanssa?
- sekö että on sellainen olettamus että jos suhde kunnossa niin ei pettämistä siihen mahdu.. ja tästä päätellään että suhde ei ole kunnossa?
- vai joku muu, mikä?
Kommentit (15)
Kaikki usko tulevaan menetetään. Ja vaikka siitä mukamas pääsisi ylitse, se kummittelee enemmän tai vähemmän aina.
Voitte olla varmoja, että ero tulee, jos tässä perheessä joku pettää.
Ja että ei vaivauduta selvittämään parisuhteen ongelmia, vaan etsitään " apuja" muualta.
Eli TOTAALINEN KUNNIOITUKSEN PUUTE.
on nöyryyttävää huomata olleensa hyväuskoinen hölmö.
onpas epämiellyttävä keskustelu, eikä varmaan osaa vastata ennenkuin omalle kohdalle osuu... Itseni tuntien, en pääsisi yli ja kostaisin. Enpä usko,että olisi sen jälkeen enää suhteelle tulevaisuutta. Itse olen joskus aiemmassa suhteessa pettänyt ja motiivinani sen tekemiseen oli se, ettei oma suhde kiinnostanut enää pätkän vertaa ja tiesin, etten halua sitä enää jatkaa. Tein vain asiat väärinpäin: menin toisen kanssa sänkyyn ja jätin mieheni vasta sitten. Raukkamaista, tiedän. Mutta tämän kautta on ehkä ajatusmaailmaani iskostunut, että jos mies pettäisi minua, hän ei enää haluaisi olla kanssani...
että toinen on omahyväinen possu, joka ei pidä lupauksiaan
oma puoliso voi vihata mua niin paljon että haluaa aiheuttaa mulle näin pahan olon.
tämisen selville, kun se vahingossa lähetti tyttöystävälleen tarkoitetun tekstarin mun puhelimeeni. Ensin ilahduin ihan valtavasti, niin hellä viesti oli. Sekunnin murto-osassa tajusin, että eihän tää voi olla mulle. Ette voi tajuta, miten se sattui.
kuvitelma miehestäni naimassa toista. ja kun tiesin vielä miltä se naikkonen näytti... kuvitelma oli täydellinen.
muttamutta.... naisen kosto on pahin... hehhehhee...
Kasvakaa lapset aikuisiksi.
Ensinnäkään uskottomuudessa ei ole kyse siitä että kumppanisi vihaisi sinua. Toiseksi ei kannata ruveta paranoidiksi, on hyvinkin mahdollista että kumppanisi on kunnioittanut teidän yksityisyyttä vaikka hän onkin pettänyt - eikä siis ole paljastanut mitään teidän kahden asioista, on jopa hyvin mahdollista ettei hän edes ole puhunut pahaa sinusta.
Onhan sitten tietenkin niitä todella patologisia valehtelijoitakin, kuten on varkaita ja muita epärehellisiä ihmisiä - mutta uskottomuus ei automaattisesti tee ihmisestä sellaista.
Itse tiedän tuon tasan tarkkaan. Olen ollut aidan jokaisella puolella, petettynä, kolmantena osapuolena ja pettäjänä. Ei kovinkaan viisasta, mutta olenkin tällainen luupää joka oppii vasta kantapään kautta.
Uskottomuudessa on yleensä kuitenkin aina kyse siitä että moni asia on suhteessa menny solmuun. Raivoamalla se ei ratkea vaikka se ehkä tuntuu helpottavalta.
minä ainakin luotin 100% mieheeni ja sitä on ollut TOSI vaikea rakentaa uudestaan. En vieläkään ole varma selviämmekö tästä vaikka 6kk olemme asiaa työstäneet.
Itsetunnon uudelleen rakentaminen kestää aika kauan. Kun exäni petti minua, en voinut välttää ajatusta, että minussa on jotain vikaa koska en kelpaa enkä täytä miehen kaikkia haaveita.
Että musta on tehty naurunalainen.
nuo kokemanne asiat voivat myös olla syitä uskottomuudelle.
Ehkä voisin lisätä että seksittömyys oli vain yksi syy siihen että olin uskoton. Itseluottamukseni ja arvostukseni oli todellakin pohjamudissa. Olin ns. narsistin uhri, syyttelyä ja lyömistä oli paljon kotona.
Uskottomuuden myötä löysin myös tien itseluottamukseen.
Pohjan kautta käytiin siis.
se että pelkää että mies jossain vaiheessa hylkää kokonaan. Löytää paremman ja lähtee tämän matkaan.
Sekä se että tuntee ettei kelpaa, ettei täytä miehen kaikkia toiveita kuten joku ilmaisi, ettei riitä.
Meillä mies oli minusta puhunut paskaa naiselle jonka kanssa petti. Se oli tuskallista sekin. Että uskoutui toiselle enemmän kuin minulle.
Olenkin tämän joutunut kokemaan, mies petti. Jätti jäljet mutta päästiin yli.