Naapurissa 1-v. itki ilmeisesti korvakipuaan koko yön.

Samaa kokeneena oli myötätunto pienen perheen puolella.



Aamuyöllä uupuneet vanhemmat alkoivat sanailla toisilleen ja vähitellen kovempaa. " Älä laita sitä valoa !" , " Sinä tämän aloitit !" lapsi alkoi itkeä kovemmin. Välillä kuului pari naisen kirkaisua.

Vähän myöhemmin mies totesi, että hyvä, että lapsen itku kuuluu taas.



Niin surullinen olo. Tuli itsekin siinä valvoskeltua risainen yö, mutta se on pikku juttu yksivuotiaan korvakipuisen vanhempien väsyriidan rinnalla.



Voi vanhemmat koittakaa kestää ja tukea ja luottaa toisiinne !



Aamusella sitten vaan hymyillään ja nyökkäillään rappukäytävässä.