Onko täällä muita jännittäjiä, jotka olisivat saaneet apua vaivaansa?

Silloin söin masennuslääkkeitä (Seronil) ja tarvittaessa vielä Propralia fyysisiin jännitysoireisiin. Tepsi ihan hyvin. Minusta tuli rohkeampi ja esitelmät yms. sujuivat paremmin.



Pitäisi kai hakea uudelleen apua kun oireet ovat palanneet... :(

silloin oli pakko hakea apua. Propral auttaa oikeasti minua.

kun ammatti vaatii esintyymistä, sitä ennen vältin kaikkia tilaisuuksia joissa olisi pitänyt olla esillä. Edelleen jännitän esiintymistä, mutta olen tottunut siihen. Lisäksi jännitän esim. junalla matkustamista, lääkäriin soittamista, erikoisliikkeissä myyjälle puhumista jne. eli oikeastaan kaikkea mitä päivän aikana teen

Nykyisin jännitän työelämässä kokouksia yms. sosiaalisia tilanteita, joissa muita ihmisiä ja vaikka ei tarvitsisi itse mitään sanoakaan tms. Jotain ennalta määrättyä tilaisuutta saatan surra jännitykseni vuoksi niin, että se pilaa sitten tätä hetkeä ja väikkyy " peikkona" , kunnes se on ohi. Olen myös vältellyt kahviporukoissa käymistä työpaikoilla jne. juuri tämän jännittämisen vuoksi. Minä myös söin aikoinani Seronilia, mutta lääkitys lopetettiin aikoinaan ja nyt olen yrittänyt selviytyä ilman lääkitystä. Propraliakin kokeilin, mutta se ei minulle mitään apua tuonut. Monen vuoden terapiasta on ollut paras apu ja auttanut minua ymmärtämään itseäni ja käyttäytymistäni sekä tavallaan " antamaan anteeksi" itselleni ja hyväksymään itseni jännittämisineni ja huonoine itsetuntoineni. Sillä sitähän se on, huonoa itsetuntoa ja alemmuuden tunnetta, jota pitäisi vahvistaa, että voisi selviytyä ja jaksaa.... :´(