Pitäisikö tästä potea syyllisyyttä?
Olin muutama vuosi sitten ulkomailla töissä ja siellä yhdellä työkaverilla oli tapana polttaa vesipiippua, jossa tupakkaa mukana ja muutkin työkaverit sitä joskus polttivat. Yrittivät saada minuakin kokeilemaan, mutta kieltäydyin toistuvasti, koska en halua tupakoida ja sitähän tuokin osittain on. Yhdessä vaiheessa työkaveri, jolla on vesipiippu oli lähdössä pois ja toiset yrittivät saada minut vielä viimeisen kerran kokeilemaan vesipiippua, koska veisi sen mukanaan. Päätin nyt kokeilla ja puhalsin yhden kerran. Tämän jälkeen kertoi yksi minulle sen sisältävän vähän marihuanaa ja järkytyin paljon. En tiennyt heidän laittaneen vesipiippuun mitään huumetta. Ehkä olin naiivi, mutta kaduttaa tuo tapaus. Ulkomailta kotiin mennessäni en ole kertonut kenellekään tapauksesta. Ainoastaan siis entiset työkaverini tietävät. Poden syyllisyyttä, koska olen ainoa huumeita käyttänyt lähipiirissä ja vielä vahingossa :( Vanhan työkaverin kanssa olen Suomeen tultuani asiasta keskustellut, mutta hänen mielestään ei tarvitse potea syyllisyyttä. Ajattelen vain, että mitäköhän äitinikin ajattelisi, jos saisi tietää :( Olen aina ollut kunnollinen, en ole ikinä polttanut enkä juonut.
Kommentit (2)
Kai olet muutaman vuoden jo potenut. Senkin narkki.
Olisinpa ollut lujempi enkä yllytyshullu.