kellään kokemusta parisuhdeterapiasta?

Kävin ex-mieheni kanssa. Itse en vakuuttunut. Johtui ehkä siitä, että terapeutti tuntui olevan ex-mieheni puolella.

meillä niinpäin, että itse pistin sen ehdoksi yhdessäolon jatkumiselle, mies suostui, toivottavasti ottais tosissaan. pelkään vaan ettei sit kuitenkaan puhu mitään.

oli kuin taakat olisivat harteilta otettu pois. Terapia lisäsi siis eniten omaan käyttäytymiseen liittyvää tietoa, ja kun olimme yhdessä terapiassa, saimme myös ymmärrystä toisiamme kohtaan.



Menimme pariterapiaan huonojen riitelytapojen takia

mies ei tunnusta, että olis ollut iloa mutta eihän se haittaa, jos kuitenkin päästiin eteenpäin. Avoimin mielin sinne! Jos on hyvä terapeutti, osaa ottaa molemmat mukaan!

Uskaltaisin väittää, että siitä hyötyä on, vaikka melkeimpä kaikki parisuhdeterapiassa käyneet parit ovatkin eroon päätyneet (jollei parisuhteelle apua enää olisi ollutkaan, niin yksittäisille ihmisille ainakin - erostakin on helpompi selvitä, kun vähän asioita ymmärtää). Ei sillä, että siitä ei olisi hyötyä vaan että suomalaiset ovat keskimäärin sellaista porukkaa että apua ei haeta ennen kuin on jo myöhäistä eli jos syöpä on jo päässyt leviämään ennen kuin lääkäriin uskaltaudutaan, niin onhan siinä lääkärillä aikamoinen työsarka edessä.



Oleellista on se, että molemmat sinne vapaaehtoisesti haluavat ja että molemmat luottavat terapeutin taitoihin. Patologisen valehtelijan kanssa terapiassa käyminen on suurinpiirtein sama kuin satasia tuleen heittelisi (ja ihan oikeastikin, jos itse sen maksaa). Mikäli terapeutti ei molempia vakuuta, niin kannattaa vaihtaa terapeuttia.



Alkuperäiseltä kysyisin, että mitkä on ne teidän parisuhteen ongelmat, joihin toivoisit terapiasta apua?