Miten määrittelet, mikä tekee asiasta LUURANGON KAAPISSA?
Tuon alla olevan ketjun innoittamana lähdin pohtimaan tätä? Tuli mieleen heti montakin asiaa, jotka voisivat olla meidän perheen tai minun henkilökohtaisia luurankoja kaapissa. Mutta kuitenkaan en koe niin. Jotenkin luuranko kaapissa tarkoittaa jotain ... hirveää joka kolistelee elämässä, eikä millään pysy piilossa, vaikka kuinka yrittää. On ikään kuin rysähtämässä syliin hetkellä minä hyvänsä. Ja kun joku toteaa ketjussa, meillä ei ole mitään luurankoa, onko kyse ajattelutavan eroista. Varmaan sellaisiakin on, ettei ole ihmeempiä. Tuntuu vaan, että eikö jokaisella ihmisellä ja perheellä ole kuitenkin asioita, jotka ovat vain sen perheen sisäisiä asioita. Ovatko ne niitä luurankoja? Toisaalta ei kai kaikkea tarvitsekaan jakaa kaikkien kanssa. Pistää kyltti räystäseen, että ei vaan haukuta kulissinpitäjiksi? Siis, mikä tekee asiasta luurangon? Ja miksi asioita ei saa pitää omana tietonaan? (Kukaan ei siis ole sanonut niin, mutta kuitenkin annetaan ymmärtää, että supisupi, ei niillä kiuitenkaan ole kaikki hyvin jne).
Kommentit (2)
mitään syytä kertoa eteenpäin. On kaikille parempi, että elämässä mennään eteenpäin eikä jauhella vanhoja asioita. Joskus olen pohtinut niinkin, että mitä harvempi tietää sen parempi. Sen pienemmäksi ikään kuin asiakin supistuu, ei tarvitse kelata ja jauhaa omai asioita muiden tarpeesta.
Ja sen takia kyseinen asia vaikuttaa koko perheen/henkilön elämään voimakkaasti.
Sen sijaan minullakin on yksi " synkkä" salaisuus, jota en todellakaan tule kertomaan enää kenellekään, koska se on ollutta ja mennyttä, ja mitä harvempi tietää, sen parempi. Mutta olen asian kanssa ihan sinut, eikä se vaikuta perheemme elämään millään lailla. En siis itse koe sen olevan mikään luuranko kaapissa.