Mitä mieltä varhaiskasvatuksen ammattilaisesta joka kutsuu itseään "tarhantädiksi"?

Vai niin. 

Minulle ei. 

Vaan kuva turvallisesta, lapsille helposti lähestyttävästä tutusta aikuisesta, tädistä päiväkodissa.

Mikään tuossa ei anna mielikuvaa itsensä vähättelystä tai oikeudesta maksaa huonoa palkkaa.

Tulee vaikutelma etä ko ihmisellä on hyvä itsetunto ja ammatillinen varmuus ja hän on töissä lapsia varten.

Tarhan täti on tarhan täti vaikka miten hienon tittelin palkkakuittiin kirjoittaisi.

Enempi toi kertoo sinusta miten huonosti arvostat tätä tärkeää työtä tekeviä ihmisiä.

Ennen vanhaan tosiaan noihin hommiin päästäkseen riitti, että oli täti. Nykyään onneksi vaaditaan aika paljon muutakin ja otetaan myös miehet ja muunsukupuoliset huomioon.

Lapsia hoitava tarhatäti on paljon tärkeämpi ihminen kuin itseään varhaiskasvatuksen maisteriksi tituleeraava paperien pyörittelijä.

Hänellä on itsetunto kohdillaan. Ei tarvitse titteleillä ja keinotekoisilla asioilla sitä nostaa.  Täti on kunnianimi!

Ihan oikeasti, kutsuuko joku itseään varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi? 

Hänelle veisin lapseni hoitoon paljon mieluummin kuin itseään korostavalle varhaiskasvatuksen henkilölle!

Ihana lempeä nimitys!  Lapsimyönteinen sana. Lapseni rakastaisi tällaista ihmistä.

Äiti, täti, isi jne. ne sanathan lapsi oppii ensimmäisinä. Lapsikin osaisi kutsua rakasta tätiä oikein.

Hehän ovat päiväkodin tätejä ja tarhan tätejä. Kukaan päiväkodissa töissä oleva ei ole muuta.

Saa kai sitä nyt itseään kutsua miksi vaan, ei tuossa ainakaan jää epäselväksi mitä tekee työkseen.

Itsetunto ja ammatti-identiteetti todennäköisesti kunnossa. Ei tarvitse itsekorostusta.

Tämän kun lukisi eräs, jolta sain saarnan, kun puhuin kirjastotädistä :)