Miten ihmeessä raskaana olevat jaksavat koko ajan VALITTAA?
Siis lukekaa esim. tammikuisten pinoa tuolta odotuspuolelta. Jokainen valittaa koko ajan jostain. Onhan se loppu todellista ODOTUSTA vaivoineen yms, mutta aivan naurettavaa kun porukka kiukuttelee ja valittaa. Kyllä se lapsi tulee kun on valmis syntymään, ei siinä aikataulussa paljon äidin tahtomiset paina. Siellä ruikuttavat myös nimimerkit, joilla laskettu aika ei edes ole vielä. Eikä se laskettu aika mikään THE DAY ole, jolloin lapsi takuuvarmasti syntyy. Eikä vauva ole yliaikainen, vaikka menisikin vähän lasketun ajan ohi.
Kommentit (21)
jos et joukkoon kuulu??? Eiköhän oo sallittua jossain purnata ja valittaa vaivoistaan, jos se helpottaa vähänkään oloa.
Ootkohan itse edes ollut raskaana, jos et kerta yhtään tiedä, missä mennään???
Pysy vaan omassa kastissa.
Ja kyllä se vaan joillakin on tiedossa, että on heti yliaikainen lasketun ajan jälkeen. Osa voi tietää hedelmöityspäivän tarkalleen. Tuo kahden viikon " lisäaikahan" on nimenomaan laitettu sen vuoksi, että aina ei tiedä hedelmöityshetkeä tarkalleen.
Vertaistukeahan täällä ollaan yleensä hakemassa, mutta jos sulla ei oo sellaiselle tarvetta, vaan vain halu ilkkua, niin pysyppä pois palstoilta. Jookos.
Sellaisilla, jotka eivät pidä itseään fyysisesti kunnossa on raskaudet vaikeampia. Minä 36-v. ensisynnyttäjä voin mainiosti koko raskausajan, sillä liikuin ja syön terveellisesti kuunnellen omaa kehoani. Mulla oli ihanneraskaus ja näytin jopa hyvältä. Lääkärikin sanoi, että harvoin näkee raskaanaolevaa, jolla on kropassa niin hyvät suhteet, eli kaikki juuri siellä missä pitääkin ja kasvotkin vain hehkuvat.....Enkä ole ruikkukukko.
Mä päätin myös, etten ryhdy kävelemään kuin ankka. Se on niin typerän näköistä. Mammat tahtoo oikein leuhkia sillä vatsallaan, sitten kävelevät kuin pingviinit napajäätiköllä. Hohhoh
Vierailija:
Sellaisilla, jotka eivät pidä itseään fyysisesti kunnossa on raskaudet vaikeampia. Minä 36-v. ensisynnyttäjä voin mainiosti koko raskausajan, sillä liikuin ja syön terveellisesti kuunnellen omaa kehoani. Mulla oli ihanneraskaus ja näytin jopa hyvältä. Lääkärikin sanoi, että harvoin näkee raskaanaolevaa, jolla on kropassa niin hyvät suhteet, eli kaikki juuri siellä missä pitääkin ja kasvotkin vain hehkuvat.....Enkä ole ruikkukukko.
sinkku, lapseton, yhden lapsen äiti, useamman lapsen äiti, nainen jolla huono mies, nainen jolla hyvä mies muttei koskaan kotona, nainen jolla ei ole työtä, rahaa jne.
Eikö se raskauskin ole yksi vaihe elämässä ja miksei siitä saisi valittaa?
Ei varsinkaan loppuraskaus. Itsellä oli ainakin tosi vaikea loppuraskaus, olin lähes vuodepotilas viimeisinä viikkoina. Nauti siinä nyt olostas..
Toisille raskausaika on helppoa ja ihanaa alusta loppuun. Silloin ei välttämättä tule mieleen, ettei se kaikilla ole niin helppoa.
Vierailija:
Mä päätin myös, etten ryhdy kävelemään kuin ankka. Se on niin typerän näköistä. Mammat tahtoo oikein leuhkia sillä vatsallaan, sitten kävelevät kuin pingviinit napajäätiköllä. Hohhoh
Hoh itsellesi. Minulla oli ensimmäinen raskaus hyvin helppo ja toinenkin oli sellainen laskettuun aikaan asti. Oli helppo olla kävelemättä kuin ankka ja jatkaa elämään melkein kuin normaalisti.
Sitten kakkosvauva laskeutukin lopussa hyvin alas ja alkoi painaa jalan hermoja, lantion luita ja kaikenkaikkiaan oli kuin olisi ollut keilapallo jalkojen välissä. Ihmeesti sitä alkoi huokailemaan, lepäilemään pitkällään keskellä päivää ja pyytämään kyytiä pikkumatkoillekin. Onneksi synnytys käynnistettiin 41+3, kun vedet alkoivat tihkua.
7: ole tyytyväinen jos pystyit kävelemään normaalisti. Itse en liitoskipujen takia voinut olla vaappumatta. Aika kapea ajattelu sulla.
Kun edes vähän viitsii liikkua ja ei nyt ihan +20 kg kerää lisäpainoa niin lopunkin jaksaa paaaaljon paremmin.
Eikö teillä käsityskyky riitä siihen, että ihmiset ja niin myös raskaudet ovat erilaisia. Itse olen ollut jo vuosia fyysisesti todella hyvässä kunnossa ja syönyt terveellisesti, mutta raskausaika on ollut yhtä vaivaa ja kipua.
Ankkakävelystä sen verran, että ei sekään ole mikään valinta, itselläni on ollut niin kovia liitoskipuja, ettei muunlainen kävely ole välillä ollut mahdollista.
Sitäpaitsi valittaminen on " terveellistä" , kysykää keneltä tahansa psykologilta tms. Tunteitaan pitää voida purkaa, ja mieluummin netissä kanssakärsijöiden kanssa, kuin esim. omalle perheelleen.
Tai voittehan te vain hymyillä ja pitää aina kulisseja yllä, kunnes kymmenen vuoden päästä sekoatte täysin ja hukutatte lapsenne kylpyammeeseen... (joo, on kärjistettyä, tiedän.)
Vierailija:
Sellaisilla, jotka eivät pidä itseään fyysisesti kunnossa on raskaudet vaikeampia. Minä 36-v. ensisynnyttäjä voin mainiost...
Mäkin olen aina pitänyt itseni fyysisesti kunnossa, vaan mitäpä teet kun
1. raskaus: pahoinvointi n. puoleen väliin raskautta oli niin yletöntä, että jos yritti edes käydä lenkillä, niin meni kuin känniläinen tien laidasta laitaan ja oksensi kymmenen kertaa kilometrin aikana. Puhumattakaan nyt siitä, että olisi jotain syönyt ilman että se tuli heti takas ylös. Okei, loppuraskauden olinkin ihan hyvässä kunnossa, mutta kaikilla se pahoinvointi ei lopu ennen kuin vauva on ulkona.
2. raskaus: hengästyminen aiheutti heti hyperventilointia, joka ei meinannut mennä millään ohi. Pirun siistiä lähteä lenkille läähättämään paperipussiin sadan metrin välein.
3. raskaus: alkuraskaudessa kävi onnettomuus, jonka takia kohdussa on suuri hematooma. Seksi, liikunta, siivous, kaikki kielletty. hehku nyt sit siinä.
Vierailija:
Sellaisilla, jotka eivät pidä itseään fyysisesti kunnossa on raskaudet vaikeampia. Minä 36-v. ensisynnyttäjä voin mainiosti koko raskausajan, sillä liikuin ja syön terveellisesti kuunnellen omaa kehoani. Mulla oli ihanneraskaus ja näytin jopa hyvältä. Lääkärikin sanoi, että harvoin näkee raskaanaolevaa, jolla on kropassa niin hyvät suhteet, eli kaikki juuri siellä missä pitääkin ja kasvotkin vain hehkuvat.....Enkä ole ruikkukukko.
Vaikka koeputkilasten hedelmöityshetki tiedetään sekunnilleen niin kyllä hekin ovat yliaikaisia vasta sitten kun on kulunut se kaksi viikkoa lasketusta ajasta.
Siis oikeesti jos et kysy mitään, oot huono kaveri ja sua ei kiinnosta hänen raskaus. Jos kyselet, niin v*tuttaa kun kaikki utelee.
Livenä yhden pahimmista valittajista tietävä.
Itselläni on selkä niin pahasti jumissa, etten pysty kävelemään kuin vaappumalla. Kävelisin kyllä normaalisti, jos vaan pystyisin, mutta kun ei..
Tuskinpa kukaan kävelee vaappumalla vain siksi kun se on niin " hienoa" .
jotka filmaa kaikenmaailman vaivoja ja vaappumisia saadakseen huomiota. Mun työkaverit kyseli ihan epäuskoisena (miehet) koko mun raskauden ajan eikö mulla tosiaan ole sitä tai tätä vaivaa, tuntui että ois normaalimpaa valittaa koko ajan kuin olla valittamatta.
na päivänä pesevät ikkunat ja leipovat pullaa vieraita varten :)
Täällä olis yksi jolla kaksi raskautta takana, en oikeastaan valittanut mistään, kotiuduin puolenvuorokauden ikäisen vauvan kanssa (synnytin yöllä, pääsin kotiin aamupäivällä lääkärinkierriksen jälkeen)
Kotona leivoin pullaa, ja otin vieraita vastaan, jotka olivat ensin menneet synnytyssairaalaan, ja ihmettelivät kun en ollutkaan siellä:)
Ikkunat olin pessyt, ja kuurannut koko kodin muutenkin jo etukäteen.
Oli mulla yksi vaiva molemmissa raskauksissa; turvotus. Ja paino nousi 25kg, mutta laski kolmessa kuukaudessa synnytyksen jälkeen entisiin lukemiin.
Olen vaan päässyt helpolla. Ymmärrän kyllä niitä, joilla on vaikeampaa, tämä palstahan on sitä varten että täällä saa vertaistukea.
t. mariam joka kärsii ympärivuorokautisesta väsymyksestä ja pahoinvoinnista, saas nähdä tuleeko kaikki muutkin vaivat nyt kolmanteen odotukseen:)
Odotan vauvan syntymää kuin kuuta nousevaa, että pääsisin tästä vittumaisesta olotilasta pois. Totta kai tiedän, etten voi syntymäajankohtaan vaikuttaa eikä auta kuin odottaa, mutta kyllä se jurppii. Olisin ihan kypsä synnyttämään, jos vauva vain olisi valmis. Niin kauan kuin ei ole, niin ei voi kuin odottaa (ja se vituttaa hetkittäin todella paljon).