Lue keskustelun säännöt.
Onko muille käynyt näin yöllä? Onko normaalia?
27.04.2019 |
Taas viime yönä sain paniikkikohtauksen. Kohtauksen syynä oli se, että ennen nukahtamista päässäni pyöri asioita, jotka oli ihan pähkähulluja. Mietin tosissani mm. miten saan koirani liitettyä osaksi graduani (ei, gradu ei kerro koirasta). Olin hereillä, mutta en pystynyt ohjailla ajatuksiani. Jossain vaiheessa havahduin siihen mitä ajattelen ja säikähdin, että olen tulossa hulluksi. En ole kovin hyvä kuvailemaan ajatuksenjuoksuani, mutta se ei selkeästikään ole mitään ajatusleikkiä, vaan pohdin ihan tosissani järjettömiä asioita. Myös aiemmin öisin olen saanut kohtauksia, joissa todellisuuden raja hämärtyy. Olen esimerkiksi herännyt ja miettinyt monta minuuttia, missä olen. En ole tunnistanut kotiani jne. Tuntemukset ovat muutaman kerran johtaneet paniikkikohtaukseen.
Elän tällä hetkellä todella stressaavaa elämänvaihetta. Gradun palautus on tänä keväänä ja taustallani on traumahistoriaa. Voivatko nämä vaikuttaa siihen, että varsinkin öisin raja hullun ja normaalin välillä hämärtyy vai olenko sairastumassa psykoosiin? Päivisin en ole huomannut, että ajatukseni olisivat jotenkin poikkeavia.
Kommentit (19)
Joskus aikoinaan sain yöllä pari kertaa tuontyyppisen kohtauksen juuri ennen kuukautisia, psykiatrin mukaan oli normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tuttua. Mä heräsin yhtenä yönä ja jostain syystä näin, että makuuhuone on täynnä savua enkä pysty hengittämään. Huusin kun palosireeni ja juoksin keittiöön ja siellä vasta tajusin, että talo ei ole tulessa. Onneks en pihalle asti syöksynyt ulvomaan ja hyvä ettei mies saanut paskahalvausta mun touhuista.
Taas näitä vapaan kasvatuksen lapsosia joille ei lapsena ole tuotettu mitään pettymyksiä. Sitten saadaan trauma jos jonnin joutavista asioista. Kyllä tässä kerätään sitä tukkapöllyn kieltämisen satoa.
ap:ta ei varmaan koskaan kielletty lapsena mistään.
Vierailija kirjoitti:
YTHS:n psykiatrille juttelu voisi auttaa? En osaa sanoa mistä kyse. Tsemppiä.
Kiitos tsempistä! YTHS:lle en varmaankaan enää pääse, kun valmistuminen häämöttää ja sinne mielenterveyspuolelle on kuulemma kolmen kuukauden jono. Apua voisin kyllä muualta hakea.
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vapaan kasvatuksen lapsosia joille ei lapsena ole tuotettu mitään pettymyksiä. Sitten saadaan trauma jos jonnin joutavista asioista. Kyllä tässä kerätään sitä tukkapöllyn kieltämisen satoa.
ap:ta ei varmaan koskaan kielletty lapsena mistään.
En tiedä, miksi jaksan edes vastata tähän, koska olet selvästi trolli. Olet kuitenkin väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Mä heräsin yhtenä yönä ja jostain syystä näin, että makuuhuone on täynnä savua enkä pysty hengittämään. Huusin kun palosireeni ja juoksin keittiöön ja siellä vasta tajusin, että talo ei ole tulessa. Onneks en pihalle asti syöksynyt ulvomaan ja hyvä ettei mies saanut paskahalvausta mun touhuista.
Oho, kuulostaa pelottavalta. Onko sulla ollut muita vastaavia kokemuksia?
-ap
Kun olet yöllä havahtunut ja miettinyt missä olet - ootko pystynyt liikkumaan? Jos ei niin sitten unihalvaus. Voin kokemuksesta kertoa että ahdistava tila.
Mutta kyllähän tuo kova stressi voi kaikenlaista aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olet yöllä havahtunut ja miettinyt missä olet - ootko pystynyt liikkumaan? Jos ei niin sitten unihalvaus. Voin kokemuksesta kertoa että ahdistava tila.
Mutta kyllähän tuo kova stressi voi kaikenlaista aiheuttaa.
Joo olen pystynyt. Yleensä olen säikähtänyt niin paljon, että olen pompannut ylös sängystä hätääntyneenä :/ Senkin jälkeen on mennyt muutama minuutti ennen kuin olen tajunnut, missä olen.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Mä heräsin yhtenä yönä ja jostain syystä näin, että makuuhuone on täynnä savua enkä pysty hengittämään. Huusin kun palosireeni ja juoksin keittiöön ja siellä vasta tajusin, että talo ei ole tulessa. Onneks en pihalle asti syöksynyt ulvomaan ja hyvä ettei mies saanut paskahalvausta mun touhuista.
Oho, kuulostaa pelottavalta. Onko sulla ollut muita vastaavia kokemuksia?
-ap
On paljonkin, varsinkin jos stressi on ollut pidempään päällä. Äidin kuoleman jälkeen kuulin miten ulko-ovi kävi ja äitini käveli sänkyni viereen mitään sanomatta. Sillonkin huusin kurkku suorana ja pelästytin nukkuvan mieheni pahanpäiväsesti. Kyllä se varmaan vielä mut johonkin hoitoon kiikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä veikkaisin, että voi olla ihan vaan stressi joka aiheuttaa tuollaista. Itselläkin tullut paniikkikohtauksia stressaavissa tilanteissa ja unen ja valveen rajamailla joskus hyvinkin kummallisia ajatuksia, jotka hetken tuntuu ihan tosilta. Mutta ehkä kannattaa silti käydä varmuuden vuoksi juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa.
On vaikeata liittää koiraa osaksi gradua. Onnistunee jos eutanoit koiran ja liität sen nahkan paperille tulostettuun graduun.
Muuta en keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole tulossa hulluksi, vaan olet jossain unen ja valveen rajamailla. Minulle tulee tuollaisia outoja ajatuksia välillä kun olen nukahtamassa, ja saatan yhtäkkiä havahtua kun tajuan niiden järjettömyyden. Eilen aamulla herätessä yritin ensimmäisenä etsiä sängystäni munakasta(?!?). Lähinnä naurattaa nämä. Ilmeisesti aivoillasi on taipumus jäädä helpommin tuohon "välitilaan".
Normaalia sekoilua kun aivot ovat tosiaan välitilassa unen ja valveen välillä. Ja nimenomaan stressi voi laukaista tai pahentaa tuollaista. Eli et ole tulossa hulluksi eikä mun mielestä lääkäriin tarvitse mennä. Mulla on paljon kokemusta tuollaisesta: olen herännyt tietämättä missä olen tai luullut olevani muualla, olen nähnyt olemattomia asioita kuten hämähäkkejä seinällä, mun mieleen on myös tullut outoja ja hallitsemattomia ajatuksia ja ”unikuvia” vaikka olen mielestäni valveilla vielä ym. ym.
Aivot ovat kyllä jännä juttu. 🤯😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kuulla, että muillakin ollut samanlaista sekoilua! En tiedä miksi ahdistaa vieläkin tuo viimeöinen niin kauheasti.. :/ Kai se pelko sekoamisesta on vaan niin kova.
-ap
Onko se gradu tosiaan noin tärkeä?? :D
Vierailija kirjoitti:
Onko se gradu tosiaan noin tärkeä?? :D
No ei se nyt siitä gradusta pelkästään johdu. Se on vaan yksi stressaava tekijä tässä vyyhdissä.
YTHS:n psykiatrille juttelu voisi auttaa? En osaa sanoa mistä kyse. Tsemppiä.