Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jatkuva unisuus pilaa elämän

Vierailija
24.04.2019 |

Rytmi on ollut yövoittoinen pienestä pitäen. Yötyön tekeminen vahvisti tätä lisää. Nyt olen ollut kotona vuoden, ja rytmini on sellainen että nukahdan aamuyöstä ja heräilen kahden aikaan päivällä. Isomman lapsen laitan kouluun ja pienempi jää kotiin. Laitan hänelle aamupalan ja sitten menen takaisin nukkumaan. Aamukahvin juon kun herään ja menee noin kolme tuntia että olen tolkuissani. Eli aktiivista aikaa jää hyvin vähän. Ystäviä en näe tämän takia koskaan. En voi harrastaa mitään, lapset ei voi harrastaa. En voi sitoutua mihinkään. Kärsin ihan hirveästi tästä! Mitään elimellistä vikaa ei ole. Lääkäri vain sanoo että olen masentunut ja on määrännyt masennuslääkkeet. Ei ne mitään auta. Elämä on todella haastavaa tämän takia. Mikään rytminkääntö ei onnistu kuin hetkeksi, elämäntavat on ok. Nytkin vain makaan koomassa kahvikupin kanssa sisällä vaikka on kaunis päivä. Niin, ja totaali yh olen että puoliso ei voi tässä auttaa.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap lisää että open niin väsynyt väsyneisyyteeni että olen harkinnut vakavasti ruveta käyttämään jotain piristettä. En voi menettää enää mitään.

Vierailija
2/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä oli sama. Ollut nuoresta saakka ja nyt olen 36-vuotias. Tuttua tuo monta tuntia kestävä tokkura heräämisen jälkeen. Ennen lapsia tein iltavuoroja mielelläni tuosta syystä.

Muistan kuinka tuskaa oli herätä aamulla lasten kanssa (munulla nyt 3 lasta)! Tein puoliunessa aamupalan ja torkuin sohvalla kun lapset katsoi piirrettyjä.

Sain kun sainkin koelääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan pari vuotta sitten vaikka arvot oli viitteissä. Oli kuitenkin toinen arvo tippunut sille rajalle vaikka toinen arvo oli lähes täydellinen.

Elämäni on muuttunut kahdessa vuodessa ihan täysin! Herään pirteänä jonka en uskonut olevan ikinä mahdollista! Herään ihan ongelmitta seitsemän kahdeksan aikaan enkä edes pysty enää nukkumaan esim kymmeneen! Makoilen kyllä sängyssä lapsen kanssa (olen nyt kotiäiti) mutta olen virkeä. Me ulkoillaan paljon ja oikein odotan kesää ja sitä että saa olla pihassa ja touhuta siinä. Painoakin olen nyt saanut alas reilun 10 kiloa vaikka hidasta onkin ollut laihtuminen ja laihdun edelleen.

Päikkärit otan kyllä välillä edelleen. Nytkin nukuin vajaan tunnin ja äsken nousin ylös. Lapsi jatkaa vielä unia.

Olen saanut elämäni takaisin enkä halua palata vanhaan väsymysolotilaan enää koskaan!

Toivottavasti sinullakin syy selviäisi! Itsekin söin masennuslääkkeitä vuoden ajan lääkärin kehoituksesta mutta lopetin kun en ollut mielestäni masentunut. Olin vain väsynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli sama. Ollut nuoresta saakka ja nyt olen 36-vuotias. Tuttua tuo monta tuntia kestävä tokkura heräämisen jälkeen. Ennen lapsia tein iltavuoroja mielelläni tuosta syystä.

Muistan kuinka tuskaa oli herätä aamulla lasten kanssa (munulla nyt 3 lasta)! Tein puoliunessa aamupalan ja torkuin sohvalla kun lapset katsoi piirrettyjä.

Sain kun sainkin koelääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan pari vuotta sitten vaikka arvot oli viitteissä. Oli kuitenkin toinen arvo tippunut sille rajalle vaikka toinen arvo oli lähes täydellinen.

Elämäni on muuttunut kahdessa vuodessa ihan täysin! Herään pirteänä jonka en uskonut olevan ikinä mahdollista! Herään ihan ongelmitta seitsemän kahdeksan aikaan enkä edes pysty enää nukkumaan esim kymmeneen! Makoilen kyllä sängyssä lapsen kanssa (olen nyt kotiäiti) mutta olen virkeä. Me ulkoillaan paljon ja oikein odotan kesää ja sitä että saa olla pihassa ja touhuta siinä. Painoakin olen nyt saanut alas reilun 10 kiloa vaikka hidasta onkin ollut laihtuminen ja laihdun edelleen.

Päikkärit otan kyllä välillä edelleen. Nytkin nukuin vajaan tunnin ja äsken nousin ylös. Lapsi jatkaa vielä unia.

Olen saanut elämäni takaisin enkä halua palata vanhaan väsymysolotilaan enää koskaan!

Toivottavasti sinullakin syy selviäisi! Itsekin söin masennuslääkkeitä vuoden ajan lääkärin kehoituksesta mutta lopetin kun en ollut mielestäni masentunut. Olin vain väsynyt.

Jatkan vielä sen verran että myös ferritiini oli matala vaikka hemoglobiini oli hyvä.

Sain lääkäriltä kehoituksen syödä rautaa aina menkkojen aikana ja välillä syön muutenkin jos levottomat jalat alkaa vaivata.

Vierailija
4/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

joo suosittelisin kans käydä tsekkaa ton kilpirauhasen toiminnan, tsemii <3

Vierailija
5/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli elämä siinä pisteessä, että jotenkin selvisin juuri ja juuri päivästä toiseen. Lopetin kofeiinin, nostin ferritiinin, kilpirauhanen alkoi toimia taas, jodia, c-vitamiinia, ubikinonia, b-vitamiineja jne.

Olen taas oma itseni.

Vierailija
6/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko muka esim. uniapnea testattu? Kuulostaa jotenkin siltä, että lääkäri vain summassa heitti masennusdiagnoosin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama ongelma vaivasi vuosia. Löysin yllättäen apua hammaslääkärin huomatessa muutosta takahampaissa. Leukani oli jatkuvasti jumissa ja hieman vinossa. Happisaturaatiot aina ok enkä kokenut hengittämistä vaikeaksi, mutta kun pitkän fysioterapian + joogan jälkeen palaset loksahtelivat kohdilleen ja leuka lyösi oman paikkansa, niin yhtäkkiä jostain aukesi hengitysteihin enemmän tilaa. Piristyin välittömästi ja ylläettäen nukun myös todella hyvin nykyään. 

Tästä tuskin oli apua, mutta suosittelen silti tarkistamaan ryhdin. :) 

Vierailija
8/8 |
24.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

liian matala verenpaine?