Minkä oman piirteesi uskot ärsyttävän muita ihmisiä?
Aika usein täälläkin tulee luettua rasittavista sukulaisista tai kavereista, niin kysytään nyt näin päin, eli mikä sinun piirteesi on muille mahdollisesti raskas?
AP aloittaa, olen huono pitämään kiinni sopimuksista ja teen ohareita.
Kommentit (16)
Jos puhutaan pelkästä piirteestä eikä teosta, niin tietynlaisia ihmisiä tuntuu suunnattomasti ärsyttävän, että en ole sellainen jatkuvasti kihertävä duracell pupu. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä älykkyyteni kanssa, mutta joidenkin mielestä "hitaat liikkeet = hidas äly".
Puhun ehkä liikaa itsestä muistamatta kysyä miten toisella menee.
Määräily, turha neuvominen, nalkuttaminen, kiusaaminen/naljailu
Ilmeettömyys. Ihmiset eivät vaivaudu tutustumaan minuun. Jos jaksavat yrittää teen ohareita tai en vaan koskaan lähde minnekään.
Puhun liian suoraan. Luulen suorapuheisuuden olevan rehellistä ja luottamusta herättävää ja arvokasta noin ylipäätänsä, mutta toistuvasti huomaan ihmisten reagoivan siihen oudosti. Pitäisi vain jättää ainakin silloin sanomatta jos multa ei edes ole kysytty mielipidettä.
Olen saanut palautetta tyttöystävältä. Jos esim kysytään, että tykkäänkö tuosta mekosta niin oma fiilis on etten pystyisi uskottavasti valehtelemaan jos en pitäisikään siitä. En tiedä miksi se valehtelu tuntuu vaikealta.
Hiljaisuus. En keksi mitään puhumista kenellekään. Luulevat että olen ylpeä. Olen ujo ja heikko itsetuntoinen. Käskevät minunkin sanoa jotain ja menen ihan lukkoon.
En jaksa teeskennellä jos en pidä jostain ihmisestä. Möksähdän helposti varsinkin jos koen tuntevani että mua kohtaan on tehty vääryyttä ja mun on vaikea päästä möksähdyksestä yli.
Liian puhelias, liian herkkä, ajattelen liian syvällisesti ja yksityiskohtaisesti asioita (esim. pohdin vaikutussuhteita tai mahdollisia seurauksia eri näkökulmista), en ole tarpeeksi rento, mietin merkityksettömiä asioita, liian tarkka siisteydestä, ajattelen liikaa "mitä jos"-tyyppisiä skenaarioita, liian kärsimätön.
Enkä usko että tuossa on edes kaikki. Itseäni ärstyttävät myös samat asiat.
En osaa mainita yhtä piirrettä, vaan ehkä se "ärsyttävyys" muodostuu useamman eri piirteen kokonaisuudesta. Olen aina herättänyt ihmisissä äärireaktioita, vaikken siihen ole tietoisesti pyrkinyt - toiset vihaavat, toiset rakastavat.
Vierailija kirjoitti:
Puhun ehkä liikaa itsestä muistamatta kysyä miten toisella menee.
Sama!
Haluan määritellä asiat ennen kuin ryhdyn keskustelemaan niistä. Esimerkiksi "feministi" ja "humanisti" ovat niin latautuneita ja monella tavalla ymmärrettyjä sanoja, että on tarkistettava juttukaverin omat käsitykset ensin ja kerrottava omat. Mutta sepä ei usein ihmisille sovi.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuus. En keksi mitään puhumista kenellekään. Luulevat että olen ylpeä. Olen ujo ja heikko itsetuntoinen. Käskevät minunkin sanoa jotain ja menen ihan lukkoon.
Sama täällä, varsinkin isommassa joukossa olen se kaikkein vähäpuheisin.
puhuuko nyt ihmiset siitä mitä pitää huonona puolena itsessään vai siitä mikä muka ärsyttää toisia? oman besservisseryyteni luulen muuten ärsyttävän monia. en pidä sitä silti vain huonona puolenani vaikka ärsyttääkin eikä se ole kiva juttu tietenkän. ymmärrän että se on eräs luonteeni defensseistä suojautua mahdolliselta uhalta joten leikkiä kaikkitietävää jolla on kontrolli. kas näin, eihän se enää niin ärsyttävää ollutkaan. :D
Olen ärsyttävimmilläni monia eri asioita:
- voimakastahtoinen
- määrätietoinen
- väittelyyn taipuvainen
- liian analysoiva
- ylimielinen
- halveksiva
- haastava
- välinpitämätön
- ivallinen
- joustamaton
- näännyttävä
- armoton
-
Vierailija kirjoitti:
Puhun ehkä liikaa itsestä muistamatta kysyä miten toisella menee.
Tämä mullakin. Olen helvetin minä-keskeinen, ja pitäisi muistaa yrittää kiinnostua muidenkin asioista.
Inttäminen. Väitteleminen.