Lapsuudessani kiirastorstaina ja pitkäperjantaina ei saanut mennä kyläilemään

Miksi mummolaan sai mennä kyläilemään siis?

Me mentiin aina Lappiin laskettelemaan pääsiäiseksi. Tai no joskus mentiin Tahkovuorelle, mutta yleensä Lappiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mummolaan sai mennä kyläilemään siis?

Mummo oli lähisukulainen ymt., ja ei sillä tavalla pidetty kylästelypaikkana kuin esim. vanhempiemme ystäväperhe tai naapurit, eli mua ainakin keljutti ne pääsiäiset pikkulikkana, kun olimme joskus jopa pääsiäisen kotona, ja eikä saanut pitkänäperjantaina mennä leikkimään naapurin lapsien kanssa.

60-luvun loppuvuosien ja 70-luvunkin puolella oli tylsää vanhimmalla siskollanikin, joka oli jo siihen aikaan tansseissa käyvä nuori nainen, ja kun siihen aikaan ei edes saanut järjestää tansseja kiirastorstaina ja pitkänäperjantainakaan, ja oliko edes lankalauantainakaan - muistaakseni ei, vaan vasta ensimmäisen pääsiäispäivän iltana siskolikkanikin pääsi lähtemään tansseihin.

60- ja alun 70-luvullakin vielä pidettiin perinteistä kiinni pääsiäisen viettämisenkin suhteen.  Tanssiravintolat olivat suljettuina kiirastorstaista pääsiäispäivään saakka.  Ei sitä silloin hilluttu maallisissa bileissä, vaan vietettiin harrasta ja hiljaista loppuviikkoa ennen pääsiäispäivää, ja vasta sitten pääsiäisaamuna keitettiin kananmunia kattilallinen ja meidän perheessä oli suorastaan munan syöntikisa pääsiäisaamuisin, ja suklaamunia kääröistä availtiin saatuamme ne vasta pääsiäispäivänä, joiden sisällä oli jokin kaunis sormus, eikä mitään rakennettavia pikkuesineitä.  Syötiin hyvin ja mämmiä tietenkin jälkkärinä, josta en itse lapsena tykännyt yhtään!  Sehän oli ulkonäöltäänkin kuin sitä "ihteensä".  Rahkapiirakka kuului myös pääsiäisen kahvihetkiin.  Meillä ei lampaan lihaa syöty oikeastaan koskaan.  Mehevä naudanlihapaisti tai karjalanpaisti kuului pääsiäisen pääateriaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Me mentiin aina Lappiin laskettelemaan pääsiäiseksi. Tai no joskus mentiin Tahkovuorelle, mutta yleensä Lappiin.

Ei minun lapsuuteni aikana pienessä maalaispaikkakunnalla ollut vielä niin suosittua laajemmissa piireissä laskettelumatkailu lappiin tai lähiseudunkaan laskettelumäkiin, toki laskettelun harrastajiakin oli meidänkin kyläsessä, mutta vielä melkoisen pienen piirin harrastus se laji siihen aikaan oli eli  etenkin 60-luvulla. 

Myöhemmin kyllä laskettelureissailu lappiin lisääntyi huimasti, mutta hiihtämisen puitteissa lappiinkin porukkaa meni jo joitakin meidänkin pikkukylästämme.

Muuten olen käynyt Tahkovuorella joskus 70-luvulla, jolloin siellä oli jo jonkinmoinen sutina alamäkilaskettelun puitteissa.  Itse en ole ikinä edes kokeillut moista mutkamäkeilyä, vaikka olen lapissa tuntureilla ja rinteissäkin käynyt, mutta olen vain tavishiihtoa harrastanut tunturimaastoissa, enkä laskettelua.

Mä en kylläkään lapsena tajunnut, että miksi se noita-akka sillä luudan varrella lenteli ja kahvipannu kyydissä ja risutkin kyydissä pääsiäisyönä mollottavaa kuuta vasten yötaivaalla; mitä järkeä tuossakin satuilussa?

Minä en saanut kyläillä kavereilla pitkäperjantaina enkä pääsiäispäivänä. Olen syntynyt 80-luvulla. Vanhempani eivät ole uskovaisia, mutta sitä pidettiin korrektina. En koe, olisin jotenkin kärsinyt siitä, ja minusta on hyvä erottaa arki ja pyhä. Jossain määrin noudatamme tätä myös 2010-luvulla syntyneiden lasteni kanssa.

Sama juttu täällä. Minunkin lapsuudessa pitkäperjantain piti olla kotona. Muistaakseni ruokakin oli vaatimatonta silloin. Pääsiäispäivänä taas pöytä notkui herkkuja. Niin ne ajat muuttuu.

Me taas mentiin aina jonnekin kyläilemään jos ei menty Lappiin

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu täällä. Minunkin lapsuudessa pitkäperjantain piti olla kotona. Muistaakseni ruokakin oli vaatimatonta silloin. Pääsiäispäivänä taas pöytä notkui herkkuja. Niin ne ajat muuttuu.

Ortodokseilla ja katolisilla on ihan oikea paastonaika kuukausi ennen pääsiäistä. Ei lihaa, ei alkoholia ja sitten pääsiäispäivänä tai jo pääsiäisyönä suuret juhlat.

Ja vaikka olemme luterilaisia, noudatamme tätä tapaa perintönä Ranskan vuosista. Pääsiäinen on katolisissa maissa vuoden suurin juhla.

Meillä ei kiirastorstai ollut mikään erikoinen päivä, mutta pitkäperjantai ja joulupäivä olivat kielletty kavereilta. Sen sijaan tietyssä naapurissa käytiin joka joulupäivä, se oli perinne vuosikymmeniä ja jatkui vielä, kun vanhemmat sukupolvet olivat jo kuolleet.