auttakaa mua, tuntuu, että pimahdan kohta...

Olen 35-vuotias perheellinen nainen, Siskoni sairastui erääseen harvinaiseen syöpään lokakuussa ja nyt minua on ahdistanut aivan kauheasti viimeiset kuukaudet. Kenellekään en ole tuntemuksistani puhunut, sillä siskohan sairas on, en minä! Luulen itsekin sairastuvani johonkin syöpään ja kuulostelen oireita. Kun siskoni sai diagnoosin, aloin tunnustella rintojani ja ne kipeytyivät lopulta, tein sitä tuntikausia, kun en saanut unta. Minulla todettiin viime keväänä ns. Hemorraghinen kysta oik. munasarjassa, joka sittemmin hävisi (tai ainakin pieneni), minua pelottaa, jos se olisikin pahanlaatuista. Lonkkaani särkee toisinaan ja ajattelen, että minulla onkin pahanlaatuinen syöpä, joka on lähettänyt etäpesäkkeitä. Tai kun tuon lonkkakivun vuoksi nivustaive on kipeä, niin syöpää se on. Tämä on kauhean raskasta. Kun viime talvena eräs työkaverini sairastui syöpään, muistan salaa nauraneeni, kun muutama työkaveri meni lääkäriin näyttämään jotain pattejaan...Mutta nyt olen itse tässä tilanteessa. Luen kaikenmaailman palstoja, joissa kerrotaan syövän oireista ja ahdistaa kauheasti. Mitä teen? Menenkö lääkäriin?Kiitoksia, että sain kertoa tästä!