Mikä mielialalääke on teillä toiminut parhaiten ahdistukseen ja pakko-oireisiin?

Avautuminen terapiassa ja saatu lohdutus kuuntelu ja ymmärrys. Voimia halia1

Ei tohon mitkään mielialalääkkeet auta, vaan rauhoittavat. Opamoxia vaan ääntä kohti ja terapiaa päälle.

Lääkkeistä paras on ollut Sertralin, rauhoittavia en pahimmankaan ahdistuksen aikana halunnut syödä. Mutta lääkkeitäkin enemmän on auttanut terapia.

Vierailija kirjoitti:

Ei tohon mitkään mielialalääkkeet auta, vaan rauhoittavat. Opamoxia vaan ääntä kohti ja terapiaa päälle.

Mistäpäin maailmaa aiot lähteä rauhoittavia hakemaan? Suomessa ei määrätä kuin aniharvoin. Sopivat osalle ihmisistä hyvin, mutta ne on demonisoitu Suomessa.

Cymbalta.

Terapiasta voin vain haaveilla, ei ole varaa edes vaikka saisi Kelan tukea. Opamoxia sain vuosia sitten samalla kun sain ensimmäisen mielialalääkkeen ja Opamox toimi hyvin kun iski ahdistus ja aloin jumittaa pakko-oireisiin, mutta lakkasin uusimasta reseptiä kun apteekissa suhtauduttiin minuun kuin väärinkäyttäjään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Avautuminen terapiassa ja saatu lohdutus kuuntelu ja ymmärrys. Voimia halia1

Et vastannut kysymykseen.

Minulle paras oli sertraliini. Auttoi nukkumaan, ei lihottanut. Venlafaksiini pisti käymään ylikierroksilla ja sydän hakkasi aluksi ja hikoilin. Toki siihenkin tottui vuosien mittaan.

Onko teille tullut mitään ikäviä sivuoireita käyttämistänne lääkkeistä? Onko hyöty voittanut haitat?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Terapiasta voin vain haaveilla, ei ole varaa edes vaikka saisi Kelan tukea. Opamoxia sain vuosia sitten samalla kun sain ensimmäisen mielialalääkkeen ja Opamox toimi hyvin kun iski ahdistus ja aloin jumittaa pakko-oireisiin, mutta lakkasin uusimasta reseptiä kun apteekissa suhtauduttiin minuun kuin väärinkäyttäjään.

Ap

Tuo on kyllä ihan hullua Suomessa, että apteekissakin katsotaan nokan vartta pitkin ja tuomitaan ihminen, joka aiheesta ja tarpeeseen käyttää rauhoittavaa. Häpeäisivät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiasta voin vain haaveilla, ei ole varaa edes vaikka saisi Kelan tukea. Opamoxia sain vuosia sitten samalla kun sain ensimmäisen mielialalääkkeen ja Opamox toimi hyvin kun iski ahdistus ja aloin jumittaa pakko-oireisiin, mutta lakkasin uusimasta reseptiä kun apteekissa suhtauduttiin minuun kuin väärinkäyttäjään.

Ap

Tuo on kyllä ihan hullua Suomessa, että apteekissakin katsotaan nokan vartta pitkin ja tuomitaan ihminen, joka aiheesta ja tarpeeseen käyttää rauhoittavaa. Häpeäisivät!

Tunnen yhden tällaisen farmaseutin. Ilmeisesti tämä suhtautuminen selittyy sillä, että suvussa on mielenterveysongelmia ja hän pelkää itsekin sairastuvansa.

Sertraliinista aluksi lievää pahoinvointia, ei muuta.

Venlafaxin 75 mg annostuksella on ollut mielestäni todella hyvä lääke minulle. Ainoa sivuoire on ollut satunnainen lievä huimaus aloitus- ja lopetusvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Terapiasta voin vain haaveilla, ei ole varaa edes vaikka saisi Kelan tukea. Opamoxia sain vuosia sitten samalla kun sain ensimmäisen mielialalääkkeen ja Opamox toimi hyvin kun iski ahdistus ja aloin jumittaa pakko-oireisiin, mutta lakkasin uusimasta reseptiä kun apteekissa suhtauduttiin minuun kuin väärinkäyttäjään.

Ap

Voi harmitus, koita sitten hankkiutua semmoisiin keskustelu ja vertaistukiryhmiin mitkä olisi lähellä sun tilannetta.. niitä on paljon!! se on auttanut itseä ihan älyttömästi kun vuosien varrella huomanntu että lähes kaikisa perheissä ja suvuissa on vaikka mitä ongelmia ja tilanteet on tosi tuttuja ja yleisiä. muusikkopiireissä kuulema kukaan ei vedä ilman mielialalääkkeitä jne. voimia sulle, mitkä ikinä onkaan sun demoneja mitä vastaan taistelet. täällä on jokaisella omansa ja ehkä myös lääkehoito on tärkeää. mun mielestä tärkeintä on silti repiä itsensä juttelee jonkun kanssa. halit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tohon mitkään mielialalääkkeet auta, vaan rauhoittavat. Opamoxia vaan ääntä kohti ja terapiaa päälle.

Mistäpäin maailmaa aiot lähteä rauhoittavia hakemaan? Suomessa ei määrätä kuin aniharvoin. Sopivat osalle ihmisistä hyvin, mutta ne on demonisoitu Suomessa.

Mä oon saanut ihan Suomesta, mutta onhan ne yleensä aika kiven alla, mikä on älytöntä kun ne kuitenkin on se lääke, mikä oikeasti ongelmaan auttaa. Kokemukseni mukaan helpompaa saada, jos niitä on onnistunut saamaan aiemminkin ja käskee niiden katsoa ne aiempien syöntimäärät. Sitten ne kiukuttelee, tivaa ja laskee ja lopulta toteaa, että no, ei näytä olevan väärinkäyttöä, mutta "näitä ei saisi syödä sitten paljoa."

venlafaxin on auttanut mua elämään normaalisti, opiskelemaan, käymään töissä ja elämään elämääni. ennen sitä minulle määrättiin muita lääkkeitä masennuksen hoitoon, vaikka oikeastaan masennus johtui pitkälti juuri näistä ahdistus-ja pakko-oireista. kun aloitin vf:n, niin sain myös reseptin rauhoittaviin mutta muualta vinkin, että niihin jää helposti koukkuun. tieto niiden olemassaolosta rauhoitti, en koskaan aloittanut. en niitä mitenkään paheksu, mutta olen tyytyväinen että lopulta pärjäsinkin sitten yhdellä lääkkeellä ja pienellä itseni huijaamisella. kaikkea hyvää sulle!

Viina ja tenoxit.

Ei auta lääkitykset pakko-oireisiin. Lääkitykset korkeintaan turruttaa sen verran ettei kiinnosta enää mikään.

Pakko-oireisiin ja ahdistukseen auttaa kognitiivinen käyttäytymisterapia , ALTISTUS,

omien tunteiden ja pelkojen käsittely.

Tosin liiallinen pohtiminen ei auta pakko-oireista, apu tulee tekemisen kautta ja altistuksella.

Stressi pahentaa oireita.

Terveelliset elämäntavat , uni 8h oikeaan aikaan, päivänvalo heti aamusta /aamupäivästä, liikunta, stressin hallinta, puhdas ja hyvin kasvisvoittoinen ruokavalio, säännöllinen syöminen.

Se että ylipäänsä tekee asioita vaikka on pelkoja ja rajoituksia , ettei jää yksin kotiin pyörimään kehää.

Sokeria ei yhtään eikä muuta roskaa! Suolisto kuntoon!

Maitotuotteet myös pois ihan kokonaan.

Nämä pitäneet minulla olon erittäin siedettävänä.

Etsi mielenkiinnon kohteita luonnosta leipomiseen, ihan mitä vaan.

Oikeanlainen terapia ehdottomasti.

T. Toinen pakko-oireinen yleisahdistuja

Mulla tuli venlafaxinista lääkepsykoosi

Multippeli orgasmi.

Vierailija kirjoitti:

Ei auta lääkitykset pakko-oireisiin. Lääkitykset korkeintaan turruttaa sen verran ettei kiinnosta enää mikään.

Pakko-oireisiin ja ahdistukseen auttaa kognitiivinen käyttäytymisterapia , ALTISTUS,

omien tunteiden ja pelkojen käsittely.

Tosin liiallinen pohtiminen ei auta pakko-oireista, apu tulee tekemisen kautta ja altistuksella.

Stressi pahentaa oireita.

Terveelliset elämäntavat , uni 8h oikeaan aikaan, päivänvalo heti aamusta /aamupäivästä, liikunta, stressin hallinta, puhdas ja hyvin kasvisvoittoinen ruokavalio, säännöllinen syöminen.

Se että ylipäänsä tekee asioita vaikka on pelkoja ja rajoituksia , ettei jää yksin kotiin pyörimään kehää.

Sokeria ei yhtään eikä muuta roskaa! Suolisto kuntoon!

Maitotuotteet myös pois ihan kokonaan.

Nämä pitäneet minulla olon erittäin siedettävänä.

Etsi mielenkiinnon kohteita luonnosta leipomiseen, ihan mitä vaan.

Oikeanlainen terapia ehdottomasti.

T. Toinen pakko-oireinen yleisahdistuja

Nämä ovat hyviä ohjeita ja olen aika pitkälle samaa mieltä. Yhteen aikaan sainkin pidettyä oireitani aika hyvin kurissa ihan ajatustyöllä kun tilanne oli saatu rauhoitettua mielialalääkkeellä ja rauhoittavilla. Kun huomasin jotain pakko-oireita alkavan ilmaantua osasin tarttua siihen heti. Mutta sitten p_ska niin sanotusti osui tuulettimeen ja tapahtui liian paljon kaikkea, elämä meni ihan sekaisin enkä saanut stressiä enää kontrolliin ja pakko-oireet jäivät ja pahenivat. Tässä vaiheessa en enää käyttänyt opamoxia ja mielialalääke (cipralex) tuntui menettäneen ihan täysin tehonsa, paitsi mainitsemani haittavaikutukset. Nyt tuntuu siltä että tarvitsisin jotain lääkkeellistä apua tähän kun omat keinot on käytetty. Joka kerta kun saan edes vähän jotain kontrolliin tulee ulkoa joku superstressaava juttu, ja kaikki hajoaa taas. Mutta sitten kun luen noita lääkkeiden sivuvaikutuslistoja niin ne pelottavat. En halua taas lihoa, narskutella hampaitani jatkuvaan päänsärkyyn asti enkä hikoilla koko ajan. Sitten on vielä pelottavampiakin vaikutuksia niissä listoissa, jotain veriulosteita ja virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Eihän niitä suurimmalle osalle tule, mutta pelottaa että jos kokeilen, olen juuri se jolle tulee.

Ap