Suomalainen politiikka on todella outoa ja epälänsimaista

Täällähän se menee aina niin, että ihmiset sopeutetaan Sak:n, Mtk:n tai Ek:n jne. tarpeisiin. Esim. Sipilä puhui metsänomistajien tarpeista; heitä on kuulemma 600 000 ja Sipilä uskoi jopa vaalivoittoon eräässä haastattelussa, kun heidät huomioidaan. Suomal. politiikassa ei siis suoraan päätetä, että vanhustenhoidosta tehdään hyvä ja rahat otetaan siihen sen vaatimalla verotuksella, kuitenkin niin, että esim. yritysten toimintaedellytykset säilyvcät riittävinä.

Sen sijaan, että suomal. politiikassa suoraan aletaan tekemään vanhustenhoitoa hyväksi ja sitten kerätään siihen rahat verotuksella ja parannetaan lainsäädäntöä, niin täällä pyritään ensin järjestämään juurikin vaikka metsänomistajien asiat mallilleen. Ja kun ne ovat mallillaan, tämän jälkeen katsotaan, vieläkö se vanhustenhoito saadaan kunnolliseksi. Ja jos ei saada se on voi voi. Suomessa harvoin mikään etujärjestö tuntuu valittavan puutetta. Sen sijaan puute on aina kansalaisilla.

Politiikassa ja demokratiassa on alunperin ollut kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Etenkin Suomessa - koska Suomesta puuttuu vastoin muita euroopan maita lobbauksen valvonta - politiikka on etujärjestöjen asioiden hoitamista. Mm. entinen superlobbariksi sanottu ja aiheesta väitöskirjan tehnyt Anders Blom sanoo, että Suomen eduskunta on täysin etujärjestöjen pihdeissä, kuten hän ilmaisi asian.