Papan kuolema ja suru.

Joooh. Mä kirjotan tänne nyt ekaa kertaa elämäni aikana :D. Tänään on ollu aika raffi päivä eli sii oon 16v poika. Tänään kun olin matkalla sulkapallo hallille treeneihin nii äiti soitti. Ajattelin, että taas mulla on joku sukka vinosti.
No ei ollut...ensimmäinen lause meni jotenkin näin, kuule istutko?
Vastasin en, olen matkalla hallille. Mitä asiaa?

No äiti täräytti, että kuule papasi on kuollut.

Vastasin, että huono vitsi, meen nyt sisälle. Olin sulkemassa puhelinta, mutta äiti sanoi ettei pelleile. No pysähdyin kuin patsas. Kello oli jotain 16.20. Olin ollu tänää viä syömässä papalle ja mummolla aamupalaa. Miten voi olla mahdollista. Oli kuollut ilmeisesti kouluun lähtöni jälkeen klo 0.9.00. Lääkärin mukaan pappa oli saanut massivisen sydänkohtauksen. Jotkut lääkkeet sillä oli siis. Nitrot kai. Joku pallonlaajennuskin 2013. Sai aivoimfaktin mun edessä. Soitin veljen kaa lapsena sille ambulanssin. Toipu kuitenki sydän ja aivo infarkteista. Mutta tua tänäinen infarkti vei vanhan kauppa-mestarin mukanaan. Jonnekkin muualle, pois täältä. Jumalan ja Jeesus kristuksen luoksein.

Pappa oli minulle todella tärkeä. Kävin yli 4kertaa viikossa mummolassa. Suht nuoren lähti (69v). Ennen kuolemaa oli pitäny lähteä juoksemaan ja sitten esblanadin syömään ystävän kanssa. Papalla oli myös lentolupakirja. Sinne jonnekkin se tänään lensi. Kauas viimeiselle lennolleen kapteenima jalat maassa.

Kiitos, jos jaksoit lukea mun elämäni kamalimmasta päivästä. Erosin myös tyttöystävästäni tänään. Ei se tumnu miltään. Tämän rinnalla. 💔💔 rest in peac pappa, lennit pois täältä liian aikaisin.