APUA! 3v. poika vaan nauraa kun yritän sitä komentaa!
Olen koettanut saada sitä nukkumaan jo kohta kaksi tuntia. Se on viime aikoina alkanu tekemään tuota, että nauraa vaan mulle.
Olen vienyt takaisin sänkyyn jo tuhat kertaa, mutta ei.
Tämä nauraminen ei liity siis vaan tähän hommaan.
Ennen on mua ihan hyvin totellut (kokeillutkin tietysti on), mutta nyt en saa tuohon mitään otetta.
Mies on työreissulla, pienempiki valvoo kun tuo isompi alkaa kiljumaan jotain tuolla vähän väliä..
Mä alan kohta itkemään. En jaksa.
Kommentit (9)
et ole huono äiti. Lapset kokeilevat. Tämäkin menee ohi (ja saattaa palata joskus taas).
Hengitä vain oikein OIKEIN syvään ja päätät sisälläsi, että sinä olet itsepäisempi ja SINÄ olet se joka päättää nämä asiat. Ja että lapsen kokeilu on normaalia -- ei merkki sinun epäonnistumisestasi.
Juuri se, että lapsi kokeilee ja sinä pysyt tiukkana ja johdonmukaisena ON MERKKI sinun hyvästä vanhemmuudestasi ja kasvattaa lastasi oikeaan suuntaan.
Itse rupean sisälläni kiehumaan, sitten rauhoitun hetken (ja rukoilen Jlalta lisää voimia).
Kunpa voisin auttaa sinua! Ymmärrän epätoivosi.
Mä soitin miehelle ja aloin hysteerisenä itkemään. En vaan voinu sille mitään. Mies sai vähän mua rauhoittumaan, että sain koota taas itteni.
Sitten otin pojan tiukasti syliin. Siinä se vähän aikaa huusi ja raivosi. Sanoin vaan tyynesti että nyt huudat kiukun pois. Pyysi anteeksi, meni sänkyyn ja nyt on ainakin hiljaista..
Se on kamala, ja voimaton tunne, kun antaa omalle kiukulle ja turhautumiselle vallan. Kuinka sitä jaksaisikaan aina olla viisas, eikä antaa lapsen päästä hallitsemaan minua..?
ap
Varsinkin vitosen kirjotus loi muhun uskoa, että kyllä tämä tästä..
ap
Meillä 3,5 v tyttö on ian mahdoton, etenkin nukkumaan käyminen ja syöminen mahdotonta pelleilyä. Mitään otetta en saa, mikään rangaistus ei auta. Ja tottakai itsellä menee hermo ja huudan, vaikka tiedän ettei auta.
Laitoin avauksen noista kasvatusteoksista, että jos niistä löytyis jotain hyviä ohjenuoria.
Tarkoitan siis, että on normaalia. Meidän pph:n mielestä ei ole ja oli oikein käskenyt ELTO:n katsomaan poikaani, kun naureskelee hoitajalle ja ei tottele... Eihän se kivaa olekaan, mutta olisikohan tädilläkin ollut joku auktoriteettiongelma??
Kyllä kai se lapsi kokeilee hoitajaakin, miksipä ei. Voihan se olla, että hoitotätillä on neuvot hukassa ja haluaa jutella jonkun kanssa asiasta. Siinä mielessä ymmärtää, kun on pph, eikä voi antaa lasta välillä jonkun muun hoidettavaksi, niin kun tarhassa.
ap
Toinen on 3v, toinen 4,5v. Taas tänään menetin malttini päiväLEVOILLE rauhoittumisesta (nukkumisen vaatimisesta on ollut pakko luopua jo kuukausia sitten) ja huusin kuin palosireeni, että on se nyt IHME että JOKA JUMALAN PÄIVÄ pitää olla tällanen SHOW, luulis että menis jo JAKELUUN et on VÄSYNYT jos ei LEPÄÄ etc. etc. Lopetin, että " okei, olkaa te täällä huoneessanne, minä menen nyt tekemään kotitöitä" ja paiskasin oven kiinni. 5 min myöhemmin olin takaisin siellä pyytämässä anteeksi huutamistani... Taisivat kyllä säikähtää hieman, sillä jatkosessio meni jo huomattavasti vähemmällä hillumisella.
Ei uskoisi, että käytiin tämä kaikki läpi jo esikoisen kanssa silloin 3v. Tosin silloin kuopus ei ollut mukana menossa.
Poika oppinut et vastaankin voi/osaa sanoa, niin sitä sit tehdään koko ajan. Toivottavasti menee pian ohi.