kirjallisuus on maailman typerin harrastus!

Mä ooon eläessäni lukenu vaan yhden kirjaaan. Seitsemänn veljestä Silllä päääsin tarkkikselta läpii.

Et selvästi ole sivistynyt, jos et ymmärrä kirjallisuutta tai miten se voi kehittää ihmistä. Hölmö kun olet.

<- Suomen tulevaisuus.

Voi jumalauta....

Aloituksesta huomaa, ettei kirjoja ole tullut luettua.

Teen nyt avauksestasi sellaisen tulkinnan, että et pidä itseäsi typeränä. Ei-typeränä ihmisenä osaatkin sitten varmasti perustella, miksi kirjallisuus on typerä harrastus.

Jäsennellyt ajatukset ovat se tärkein asia, mikä meidät erottaa eläimistä ja sanat ovat ajatusten polttoainetta. Mitä enemmän sanoja pääsi läpi virtaa, sitä enemmän niistä voi oppia.

Vierailija kirjoitti:

Teen nyt avauksestasi sellaisen tulkinnan, että et pidä itseäsi typeränä. Ei-typeränä ihmisenä osaatkin sitten varmasti perustella, miksi kirjallisuus on typerä harrastus.

tarkoitimma sitä etttä kaunokirjallisuus ja runot ovat typeryyttä. luin lukioaikoina kirjoja kyllä paljon ja viimeisen kirjan yliopistolla Mika Waltarin Mikael Karvajalka 21 vuotiaana. sen jälkeen en ole romaaneja lukennna.

toki muuta tiedekirjallisuutta, joka sekin on aivopölyä suurin osa. Ainoa järkevä tiede yliopistolla on kielitieteet, koska siinä voi oppia kielen rakenteita ja uusia kieliä. on mulla silti kaksi yliopistotutkintoa maisteriksi saakka, silti pidän yliopistotieteitä typeyytenä.

https://examinedexistence.com/why-reading-literary-fiction-is-good-for-…

Kirjallisuus kehittää

- ymmärrystä yhteiskunnasta

- empatiakykyä

- tietoisuutta

- tietoisuutta muiden ihmisten tietoisuudesta

- aivojen kuntoa

Andymccoys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen nyt avauksestasi sellaisen tulkinnan, että et pidä itseäsi typeränä. Ei-typeränä ihmisenä osaatkin sitten varmasti perustella, miksi kirjallisuus on typerä harrastus.

tarkoitimma sitä etttä kaunokirjallisuus ja runot ovat typeryyttä. luin lukioaikoina kirjoja kyllä paljon ja viimeisen kirjan yliopistolla Mika Waltarin Mikael Karvajalka 21 vuotiaana. sen jälkeen en ole romaaneja lukennna.

toki muuta tiedekirjallisuutta, joka sekin on aivopölyä suurin osa. Ainoa järkevä tiede yliopistolla on kielitieteet, koska siinä voi oppia kielen rakenteita ja uusia kieliä. on mulla silti kaksi yliopistotutkintoa maisteriksi saakka, silti pidän yliopistotieteitä typeyytenä.

Ruokin trollia, mutta vastaan nyt kuitenkin.

Yhtäkään maisterintutkintoa tai kielitieteen kurssia et kyllä ole tuolla kirjoitustaidolla tehnyt. Mutta hyvää jatkoa sinne Porvooseen, aina on kiva haaveilla!

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Täh? Jos kirjallisuudesta ei voisi keskustella muiden kanssa, mitä luulet lukupiireissä ihmisten tekevän? Tai miten sitä voisi sitten opiskella yliopistossa?

Kirjallisuustiede on muuten yksi vanhimmista tieteenaloista, mikä johtaa siihen, että siitä on keskusteltu paljon kautta aikain.

mun nuoruudessa oli muotia yläasteella lukea David Wilkersonin kirja Risti ja linkkuveitsi joka kertooo huumejengin Mau Mau jegnin ja Nicku Cruzin elämän, siis ei ole kyseessä romaani vaan elämänkerta. Se oli jopa koulun kirjastossa useana kappaleena, kaikki sen luki, itsekin 3 kertaa mutta pysähdyin aina siihen kun Nicky tuli uskoon enkä voinut jatkaa tarinaa. Myöhemmin kyllä tulin uskoon mutta oli se jännä kirja.

valamon munkki Iivana kirjoitti:

mun nuoruudessa oli muotia yläasteella lukea David Wilkersonin kirja Risti ja linkkuveitsi joka kertooo huumejengin Mau Mau jegnin ja Nicku Cruzin elämän, siis ei ole kyseessä romaani vaan elämänkerta. Se oli jopa koulun kirjastossa useana kappaleena, kaikki sen luki, itsekin 3 kertaa mutta pysähdyin aina siihen kun Nicky tuli uskoon enkä voinut jatkaa tarinaa. Myöhemmin kyllä tulin uskoon mutta oli se jännä kirja.

Älä nyt ap käännä kelkkaasi. Eikö lukemisen pitänyt olla kaikin puolin typerää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Täh? Jos kirjallisuudesta ei voisi keskustella muiden kanssa, mitä luulet lukupiireissä ihmisten tekevän? Tai miten sitä voisi sitten opiskella yliopistossa?

Kirjallisuustiede on muuten yksi vanhimmista tieteenaloista, mikä johtaa siihen, että siitä on keskusteltu paljon kautta aikain.

ap

itsekin hatkahdin noihin filosofia ja psykologia ja kirjallisus tiedehömpötyksiin tyhmänä ja sieluttomana nuorena ja aloitin yliopiston elokuva -ja televisiotieteellä ja vähän koetin lukea sitä kirjallisuus paska-tiedetäkin, jossa piti tenttiä suuria kaunokirjallisuuteoksia eli lukea romaaneja suuri pino tenttiin! no sitähän en jaksanut ja lopetin idiotismin. samaa ja vielä suurempaa paskaa oli elokuva ja tv tiede, mutta sitten valmistuinhistoriapaskasta lopulta ja 20 v myöhemmin tein myös teologian maisterin tutkinnon, samasta gradusta kuin historiastakin tein gradun e li muutin otsikkoa ja kappaleita hieman. mutta heprean kieli oli jännnää se ja kreikka, muu täyttä paskaa

Vierailija kirjoitti:

https://examinedexistence.com/why-reading-literary-fiction-is-good-for-…

Kirjallisuus kehittää

- ymmärrystä yhteiskunnasta

- empatiakykyä

- tietoisuutta

- tietoisuutta muiden ihmisten tietoisuudesta

- aivojen kuntoa

Eikö se ole monessa tutkimuksessa todettu, että lapsista, joille luetaan paljon, kehittyy luovempia aikuisia.

ja tässä analyysini teologisesta, tekstitykset saa päälle you tuben alakulmasta

tv ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://examinedexistence.com/why-reading-literary-fiction-is-good-for-…

Kirjallisuus kehittää

- ymmärrystä yhteiskunnasta

- empatiakykyä

- tietoisuutta

- tietoisuutta muiden ihmisten tietoisuudesta

- aivojen kuntoa

Eikö se ole monessa tutkimuksessa todettu, että lapsista, joille luetaan paljon, kehittyy luovempia aikuisia.

toki, siksi minustakin kehittyi yliälykäs ihminen + hyvät geenit osatekijä

toki ala-asteella luin vain asterixia ja lucky lukea. ja niitä suosittelen lapsille edelleen

Andymccoys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Täh? Jos kirjallisuudesta ei voisi keskustella muiden kanssa, mitä luulet lukupiireissä ihmisten tekevän? Tai miten sitä voisi sitten opiskella yliopistossa?

Kirjallisuustiede on muuten yksi vanhimmista tieteenaloista, mikä johtaa siihen, että siitä on keskusteltu paljon kautta aikain.

ap

itsekin hatkahdin noihin filosofia ja psykologia ja kirjallisus tiedehömpötyksiin tyhmänä ja sieluttomana nuorena ja aloitin yliopiston elokuva -ja televisiotieteellä ja vähän koetin lukea sitä kirjallisuus paska-tiedetäkin, jossa piti tenttiä suuria kaunokirjallisuuteoksia eli lukea romaaneja suuri pino tenttiin! no sitähän en jaksanut ja lopetin idiotismin. samaa ja vielä suurempaa paskaa oli elokuva ja tv tiede, mutta sitten valmistuinhistoriapaskasta lopulta ja 20 v myöhemmin tein myös teologian maisterin tutkinnon, samasta gradusta kuin historiastakin tein gradun e li muutin otsikkoa ja kappaleita hieman. mutta heprean kieli oli jännnää se ja kreikka, muu täyttä paskaa

Vaikea on varmaan lukea ja opiskella jos et ole koskaan saanut apua tuohon lukihäiriöösi

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Miten niin ei pysty keskustelemaan? Totta kai pystyy, jos vain löytää ihmisiä, jotka samat kirjat ovat lukeneet. Netissäkin voi keskustella.

Lukeminen toki voi yksilön kannalta olla myös vahingollista eikä pelkästään hyvä asia. Miksi kirjoja on poltettu roviolla? No, tietysti siksi, että ne voivat olla myös vaarallisia - vaikeaa olisi kuvitella esim. Ranskan vallankumousta ilman valistusfilosofien ajattelua. Ja ennen kuin , joku tulee saivartelemaan , niin todettakoon valistusfilosofien kirjoittaneen myös proosaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus on siinä mielessä huono harrastus, että siitä on vaikea keskustella kenenkään kanssa. Yksilön kannalta hyvä.

Miten niin ei pysty keskustelemaan? Totta kai pystyy, jos vain löytää ihmisiä, jotka samat kirjat ovat lukeneet. Netissäkin voi keskustella.

Lukeminen toki voi yksilön kannalta olla myös vahingollista eikä pelkästään hyvä asia. Miksi kirjoja on poltettu roviolla? No, tietysti siksi, että ne voivat olla myös vaarallisia - vaikeaa olisi kuvitella esim. Ranskan vallankumousta ilman valistusfilosofien ajattelua. Ja ennen kuin , joku tulee saivartelemaan , niin todettakoon valistusfilosofien kirjoittaneen myös proosaa.

Ei ole tarvinnut lukea edes samoja kirjoja. Voihan kirjallisuudesta jutella ihan yleisellä tasolla: minkälaisista kirjoista tykkäät, kuka on lempikirjailijasi, kuinka paljon luet, eri tyylilajeja voi vertailla keskenään jne.