Lue keskustelun säännöt.
Olen laihiksella ja huomenna aion repsahtaa kunnolla
05.04.2019 |
Olen saanut pudotettua painoa 6kg pikkuhiljaa vuoden alusta asti. En niin tiukkaa ruokavaliota ole pitänyt, mutta kohtuus kuitenkin kaikessa ja alko jäänyt. Lisäksi 4krt/viikossa liikuntaa.
Huomenna lähden piknik-risteilylle parhaan ystäväni kanssa ja olen päättänyt nauttia. Aion syödä ja juoda surutta. Aion olla jopa tuiskeessa illalla ja mitä ilmeisimmin krapulassa sunnuntaina.
Nyt tietenkin mietityttää, että kuinka paljon hyvin alkanut painonpudotukseni kärsii tästä? Aion kuitenkin heti maanantaina palata ruotuun ja jatkaa. Silti se pieni syyllisyys jäytää takaraivossa...
Kommentit (19)
Onnitelut. Tulet menettämään kaiken kovan työsi yhden illan aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hätää, palaat ruotuun maanantaina. Ei pidemmällä tähtäimellä mitään vaikutusta. Hauskaa risteilyä. Ja ON kokemusta. =)
Yksi kilo rasvaa vastaa karkeasti 8000 kilokaloria.
Jos syöt ja mässäilet yhden päivän, niin voit ehkä 4000-5000 kilokaloria tulla syöneeksi, joista kaikki ei 1:1 suhteessa siirry kehoosi rasvana.
Eli alle puoli kiloa voit kerryttää rasvaa yhden päivän kestävällä "hirveällä repsahduksella".
Saat poltettua sen pois käymällä seuraavan viikon aikana joka päivä tunnin lenkillä.
Nauti, mutta kohtuudella. Ei ole pakko ahmia niin paljon, että tulee paha olo. Syö sitä mitä tykkäät, mutta tee se maistellen ja herkutellen, ei vaan mättämällä, koska "nyt repsahdan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös ollut laihiksella muutaman kuukauden, ja pari kertaa "repsahtanut" ihan suunnitellusti. Olen huomannut, että en enää pystykään ahtamaan niin paljon ruokaa kupuun kuin ennen, ilmeisesti mahalaukku pienentynyt kituuttamisen myötä. Paino -8kg/4kk.
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
N52 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
Et näköjään ymmärtänyt lainaamaasi tekstiä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N52 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
Et näköjään ymmärtänyt lainaamaasi tekstiä lainkaan.
Etkä itse alkuperäisestä tekstistä, ei siinä puhuttu rasvaisesta mättöruoasta? Syömisestä ja juomisesta, itse teit johtopäätökset että mitä ap aikoo syödä. Ymmärsin myös että laivan kuntosali tarkoittaa laivan kuntosalia, vai tarkoititko sillä jotain muuta? Aluksen ympäri käveleminen on myös aluksen ympäri kävelemistä, vai sittenkin jotain muuta? Itse nautin täysin siemauksin oluen juomisesta, kuivaan valkoviiniin en koske. Ei ole minun laihdutukseni satunnaiseen oluenjuontiin tyssännyt, vaikka niitä saattaa mennä useitakin. Painoindeksini on 21, vuosi sitten se oli 25. Sanotaan nyt sitten vaikka niin että juhlien jälkeen palaan normaaliin ruokavaliooni.
N52 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
Minä olen tuon kirjoittaja. Pointtini oli, että mikä ihmeen järki on vetää överiksi överiksi vetämisen takia. Miksi se ruoka tuo onnellisuutta? Miksi terveellinen elämäntapa ja hauskanpito sulkevat toisensa pois? Liikunta ei ole katumusharjoittelua, vaan jotain kivaa, jota SAA harrastaa, koska siitä tulee hyvä olo. Jos syöminen ja överiksi vetäminen on jokin palkinto ja tavoittelun arvoista, niin silloin normaali arki on jotain, missä ilmiselvästi on jotain vikaa ja jonka ainoana funktiona on mahdollistaa satunnainen itsensä palkitseminen. Tämä on joo vain minun mielipiteeni, mutta aika ankea tapa ajatella asioita. Loogisempaa ja elämäntapojen kannalta mukavampaa on asennoitua elämään aina mielekästä elämää, jolloin risteilyllä käyminen on kiva lisä, mutta ei mitään maailmaa mullistavaa överiyttä, johon lähdetään normiarkea pakoon. Jo pelkästään aloittajan mainitsemat syyllisyyden tunteet jo ennakkoon kertovat, että tuo ei ole hyvä suunnitelma. Ei kivasta ja mukavasta reissusta saisi jo etukäteen tulla morkkista! Silloinhan risteilyllä nimenomaan ei rentouduta ja nautita, jos tulee paha mieli...
On oikeasti ihanaa mennä aamulla kuntoilemaan tietäen, että edellisenä iltana oli kivaa ja ettei mennyt överiksi. Liikunnasta saa hyvää oloa ja energiaa ja taas on mukava päivä edessä. Vs. krapulassa ja turvotuksessa makaamista hytissä, miettien että paljonko nyt pitää skarpata että saa eilisen vaikutukset kumottua ja tulevaa liikuntaa leimaa pakko ja syyllisyys. Silloinhan koko reissun vaikutus on lähinnä negatiivinen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N52 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
Minä olen tuon kirjoittaja. Pointtini oli, että mikä ihmeen järki on vetää överiksi överiksi vetämisen takia. Miksi se ruoka tuo onnellisuutta? Miksi terveellinen elämäntapa ja hauskanpito sulkevat toisensa pois? Liikunta ei ole katumusharjoittelua, vaan jotain kivaa, jota SAA harrastaa, koska siitä tulee hyvä olo. Jos syöminen ja överiksi vetäminen on jokin palkinto ja tavoittelun arvoista, niin silloin normaali arki on jotain, missä ilmiselvästi on jotain vikaa ja jonka ainoana funktiona on mahdollistaa satunnainen itsensä palkitseminen. Tämä on joo vain minun mielipiteeni, mutta aika ankea tapa ajatella asioita. Loogisempaa ja elämäntapojen kannalta mukavampaa on asennoitua elämään aina mielekästä elämää, jolloin risteilyllä käyminen on kiva lisä, mutta ei mitään maailmaa mullistavaa överiyttä, johon lähdetään normiarkea pakoon. Jo pelkästään aloittajan mainitsemat syyllisyyden tunteet jo ennakkoon kertovat, että tuo ei ole hyvä suunnitelma. Ei kivasta ja mukavasta reissusta saisi jo etukäteen tulla morkkista! Silloinhan risteilyllä nimenomaan ei rentouduta ja nautita, jos tulee paha mieli...
On oikeasti ihanaa mennä aamulla kuntoilemaan tietäen, että edellisenä iltana oli kivaa ja ettei mennyt överiksi. Liikunnasta saa hyvää oloa ja energiaa ja taas on mukava päivä edessä. Vs. krapulassa ja turvotuksessa makaamista hytissä, miettien että paljonko nyt pitää skarpata että saa eilisen vaikutukset kumottua ja tulevaa liikuntaa leimaa pakko ja syyllisyys. Silloinhan koko reissun vaikutus on lähinnä negatiivinen..
No, minä en ap:n kirjoituksesta lukenut rivien välistäkään ihan kaikkea tuota, mitä sinä näköjään luit.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ollut laihiksella muutaman kuukauden, ja pari kertaa "repsahtanut" ihan suunnitellusti. Olen huomannut, että en enää pystykään ahtamaan niin paljon ruokaa kupuun kuin ennen, ilmeisesti mahalaukku pienentynyt kituuttamisen myötä. Paino -8kg/4kk.
Tätä tulin myös kommentomaan että älä ole ihmeissäs jos et pystykkään mättämään ihan niin paljon kuin olit suunnitellut.
Parasta normaalipainonmetsästyksessä on se kun ruoka ja herkut saavat toisenlaisen merkityksen. Miksi mättää tajuttomasti semmoista mikä ei ole niin hyvää? Keskittyy niihin parhaimpiin koska se vatsalaukku on pienentynyt joten vähemmällä saa överit.
Hyvää reissua! Eikä mitään hätää, jatkat maanantaina suunnitelman mukaan voimaantuneena reissusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N52 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollainen laihdutustapa toimi. Elämäntapa pitää muuttaa, jos haluaa laihtua ja pysyä hoikkana.
Itsellä homma muuttui vasta kun ei ollut enää ns. tarvetta repsahtaa. Samassa tilanteessa nauttisin risteilystä täysin siemauksin, mutta en silti mässäisi vaan söisin mieleisiäni herkkuruokia, eli tavallista parempia salaatteja tai jotain muuta tavallista parempaa, mikä ei ole kuitenkaan rasvassa ja sokerissa uitettua tappokamaa. Miksi ruoka pitää samaistaa onnellisuuteen ja miksi kiva reissu vaatii paljon ruokaa ja syömiseen panostamista? Illalla joisin kuivaa valkoviiniä max muutaman lasillisen ja paljon vettä (laihtuneena ja kohtuudella syömällä se menee päähän ihan sairaasti kun ei muuten tule juotua kuitenkaan). Rasvaisesta mättöruuasta tulee huono olo, ei sellaisella tee mieli herkutella enää kun on oppinut viimeinkin paremman ruokavalion.
Ja aamusella sitten laivan kuntosalille jotain pientä puuhaamaan. Tai kävelemään ympäri alusta, jos ei pysty treenaamaan. Jää hyvä mieli ja reissu oli kiva.
Kyllä se toimii. Naurettava ajatuskin että ei pystyisi rentoutumaan ja nauttimaan risteilystä muuta kuin kävelemällä katumusharjoituksena ympäri laivaa, tai kuntosalille =D Kyllä elämäntapamuutokseen mahtuu myös juhlia.
Minä olen tuon kirjoittaja. Pointtini oli, että mikä ihmeen järki on vetää överiksi överiksi vetämisen takia. Miksi se ruoka tuo onnellisuutta? Miksi terveellinen elämäntapa ja hauskanpito sulkevat toisensa pois? Liikunta ei ole katumusharjoittelua, vaan jotain kivaa, jota SAA harrastaa, koska siitä tulee hyvä olo. Jos syöminen ja överiksi vetäminen on jokin palkinto ja tavoittelun arvoista, niin silloin normaali arki on jotain, missä ilmiselvästi on jotain vikaa ja jonka ainoana funktiona on mahdollistaa satunnainen itsensä palkitseminen. Tämä on joo vain minun mielipiteeni, mutta aika ankea tapa ajatella asioita. Loogisempaa ja elämäntapojen kannalta mukavampaa on asennoitua elämään aina mielekästä elämää, jolloin risteilyllä käyminen on kiva lisä, mutta ei mitään maailmaa mullistavaa överiyttä, johon lähdetään normiarkea pakoon. Jo pelkästään aloittajan mainitsemat syyllisyyden tunteet jo ennakkoon kertovat, että tuo ei ole hyvä suunnitelma. Ei kivasta ja mukavasta reissusta saisi jo etukäteen tulla morkkista! Silloinhan risteilyllä nimenomaan ei rentouduta ja nautita, jos tulee paha mieli...
On oikeasti ihanaa mennä aamulla kuntoilemaan tietäen, että edellisenä iltana oli kivaa ja ettei mennyt överiksi. Liikunnasta saa hyvää oloa ja energiaa ja taas on mukava päivä edessä. Vs. krapulassa ja turvotuksessa makaamista hytissä, miettien että paljonko nyt pitää skarpata että saa eilisen vaikutukset kumottua ja tulevaa liikuntaa leimaa pakko ja syyllisyys. Silloinhan koko reissun vaikutus on lähinnä negatiivinen..
Tämän kirjoittaja ei selkeästikään kärsi epäsuhteesta ruokaan kuten ap tai minä.
Niin. Miksi toiset on anorektikkoja ja pelkää syödä ja miksi minulle on ruoka ollut koko elämän suurin lohduttaja, ystävä, suruun/murheeseen ja iloon. Miten vaan ja paljon, se on tuonut hyvää oloa.
Tai silloin toi sitä kuviteltua hyvää oloa kunnes havahduin n. 30kg ylipainoon ja totesin että tarttis tehrä jottain.
Vuosia meni ennenkuin ruoka ei täyttänyt kaikkea ajatteluani.
Nykysellään haaveilen övereistä vaan kokemuksesta tiedän etten jaksa vetää silleen kuin ennen. Tulee etova olo siinä ruokalaarin ääressä ja tyydyn vähempään.
Liikunnasta saan nykyään paremmat kiksit kuin aikoinaan ruuasta ja uni on parantunut noin 100%
Ap ei tainnut puhua övereistä.
Nauti risteilystä, syö juo ja tanssi! Tärkeämpää on arki terveyden ja painon kannalta.
Anna palaa!
Vierailija kirjoitti:
Ap ei tainnut puhua övereistä.
Nauti risteilystä, syö juo ja tanssi! Tärkeämpää on arki terveyden ja painon kannalta.
Anna palaa!
"Repsahtaa kunnolla" kertoo kyllä övereistä. Ja huonosta ruokavaliosta arkena ja toivoa paremmasta ruuasta, koska pitää yleensäkin repsahtaa. Laihdutus tuntuu olevan joku erillinen ankea asia elämässä.
itse ajattelen samalla tavalla viinan suhteen, pitäisi lopettaa ja niin olen tehnytkin. Sallin viikonloppuisin repsahtamiset ja silloin otan koko viikon edestä.
Ihan oikein. Suunniteltu repsahdus on hyvä useastakin syystä.
Ensinnäkin: aineenvaihdunnalle tekee hyvää, jos et ole koko ajan miinuksella. Minä olen "repsahtanut" suunnitellusti koko talven ajan kerran, kaksi viikossa. Aineenvaihdunta on tykännyt, paino on pudonnut.
Toiseksi: se tekee hyvää sun päälle. Jos olet vetänyt miinuksella pitkään, ei-suunnitellun repsahduksen mahdollisuus kasvaa koko ajan. Ei-suunniteltu repsahdus on paljon turmiollisempi, koska se saattaa laskea itseluottamusta (repsahdin, olen huono, ei tästä tule mitään, parempi unohtaa koko juttu).
Kolmanneksi: sosiaalinen syöminen tulee kuulumaan sun elämään jatkossakin! On hyvä opetella elämään sillä tavalla, että voit arjessa olla vähän tiukempi ja sitten hyvällä omallatunnolla "repsahtaa" hyvässä seurassa.
Oikein teet siis, äläkä missään nimessä ota asiasta stressiä. Se stressi nimittäin saattaa vuorostaan tehdä kaikesta hankalampaa. Hyvällä omallatunnolla vaan! Ansaittu repsahdus!
Onhan se saatava "nauttia" ja ahmia, jos laihiksella ruokavalio on niin huono ja mauton ja tylsä. Kärsimällähän niitä ruokailutapoja muutetaan :)