Harmittaa, että on antanut toisten vaikuttaa itseensä pienenä mielipiteillään

Niin ja isäni nauroi laulamiselleni. Muistan laulaneeni salaa, kun vanhemmat olivat pois kotoa.

Isäni naureskeli myös siskon kirjoittamalle runolle.

Kannustus olisi tuntunut varmaan mukavalta. Ja jos olisi kunnolla harrastanut jotain, olisi voinut kehittyäkin paljon. Ap

Tämä on ihan totta. Olen kotoisin duunariperheestä, jossa kannustettiin opiskeluun, mutta voi sanoa, että kaikkinainen uteliaisuus ja ns. laajempi sivistys puuttuivat täysin. Eli opiskelu oli hyvä, koska ajateltiin sillä päästävän parempaan asemaan. Sitä ei varmaan ikinä ajateltu, että monet duunarien palkat olivat paremmat kuin maisteripätkätyöläisen palkat nykyisin. Mutta sitähän se on yhteiskunnassa muutenkin. Ihan yleisesti naureskellaan sellaisille graduaiheille tyyliin sammakoiden kurnutus, koska mikään pörssiyhtiö ei maksa pätäkkää sellaisesta. Käsitys tieteestä ja taiteesta on todella kapea, sen pitää tuottaa mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman nopeasti, muulla ei väliä. Tiedon kartuttaminen maailmasta on ihan toisarvoista. Eli voi sanoa, että entisajan duunarinäkökulma on vallannut yhteiskunnan laajemminkin. Henkinen laiskuus kukoistaa. En voi sanoa mitenkään vihaavani lapsuudenkotiani, vanhempani ajattelivat varmaan hyvää. Ei heillä ollut rahkeita muuhun kuin sellaiseen "lahjakkaat  ja viisaat ovat jossain muualla, he ovat sitä p*skamaista herrakansaa, me ollaan vaan tämmösiä tavallisia ihmisiä"-ajatteluun.