Mä täytän tänä vuonna 26 :( Tunnen olevani ikäloppu. Sanokaa jotain lohduttavaa.

ja tunnen itseni nuoreksi usein.



mutta, opiskelen ja olen tietysti luokkani vanhin, muut 18-23. en silti tunne itseäni vanhaksi, vaan enemmänkin muut " liian nuoriksi" .



OLET NUORI, RAKAS IHMINEN, JA ELÄMÄSI ON EDESSÄPÄIN!! :)

sitten kun olet oikeasti vanha, et enää tunne sitä (ikääsi siis)

Tämä polku on vain kuljettava

26-vuotiaana olin nuori äiti, enkä todellakaan tuntenut itseäni vanhaksi.

Nyt on pakko myöntää, että en ole enää ihan nuori, mutta en kyllä vanhakaan - aika vanha olen kyllä esikoululaisen äitinä, mutta en ainoa tätä ikäluokkaa.

Olen parhaassa iässäni joten sä olet vasta ihan napero :o)!!!!

on mahdollisuuksia ja rahaakin jo pikkuhiljaa toteuttaa itseään enemmän kuin viisi vuotta sitten. Sitten vasta kivaa onkin, kun on 40 ja asunto velton ja lapsetkin osaa jo itse lähes kaiken.

Nyt olen 35v. Vasta päättynyt vuosi oli vaikea, mutta sekin johtuu ihan muusta kuin iästä. Tänä vuonna menen taas ihan toisella tarmolla eteenpäin.

meinaa itku tulla. En oo enää lapsi :(

olen onneksi vielä nuori tyttö:D Ikä on vain numero!

Jonkin verran tietenkin pohdintaa " mitä on tullut tehtyä, mitä vielä haluan" .

nyt on ikää 33 vuotta, eikä tämä ikä ole yhtään hassumpi. Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen on jotenkin uskottavampi, kun ikävuodet alkavat numerolla 3, kuin mitä se alkaisi 2-lla. Eli parempaa on tulossa.

itse täytän 27 syksyllä. Se kolahti juuri eilen tajuntaan. Muistan niin selvästi kun siskoni kuusi vuotta sitten täytti 27 ja mielestäni hän oli ikäloppu, nyt on itsestä ihan sama olo. Mitä olotila mahtaa olla kun on 40 mittarissa... en uskalla edes ajatella

nyt olen 34v, ja tunnen itseni ihan uudella tavalla ikälopuksi ;) Eri tasoja siis on. Uskon, että 10v päästä olen jo uudessa ulottuvuudessa.

Nyt olen 42 v, en vielä vanha pitkään aikaan. 5-kymppisetkin on vuosi vuodelta nuorempia, eikä 6-kymppisetkään mitään vanhoja vielä ole.



Ja olen ajatellut, että ihan turhaan sitä suri kolmenkympin kriisiään silloin nuorena!! Silloin sitä sentään oli nuori.

se oli minullakin ahdistavaa aikaa :( varhaiskypsillä pukkaa vissiin kolmenkympin kriisiä siihen ikään??



kyllä se siitä helpottaa! tee vaikka lapsi tai kolme niinkuin minä niin ei enää ole aikaa murehtia omaa vanhenemistaan...

LApset tehty, tutkinto suoritettu, työpaikka odottamassa, mies hankittu ja rengastettu, talot ja autot löytyy. Mitä sitä loppu elämällään tekisi? Alanko jo kirjoittamaan muistelmiani? ;D

Kaipaan toki välillä 16v huoletonta nuoruutta, mutten enää millään vaihtaisi elämääni " tylsään" 3 lapsen äidin elämääni siihen... Alan ymmärtää vanhempiani, jotka hymyili LEVEÄSTI ja hiljaa kun 15-16v vakuuttelin eläväni elämäni PARASTA aikaa, että ikinäkoskaanmilloinkaan sen jälkeen ei ole enää niin kivaa!! :D