Naisystäväni ei enää uskoudu minulle

Ehdotan, että juttelet vaimosi kanssa tilanteesta.

Luottamus on mennyt. Siksi ei enää avaudu sinulle. Nyt vaan alat osoittamaan sanoilla ja teoillla että olet luottamuksen arvoinen. Muuta et voi. Nainen jättää jos jättää, siihen et voi vaikuttaa.

Olen jutellut, mutta hän sanoo, että kaikki on hyvin.

Ap

Mitä sinä sitten teit, että vaimosi pettyi sinuun?

Mikään muu ei auta kuin kumppanisi kanssa jutteleminen. Siis sen itsestäänselvän asian lisäksi, että osoitat olevasi luottamuksen arvoinen ja että rakastat ja haluat hänelle vain hyvää.

Voi olla, että hän suunnittelee eroa ja siksi alkanut etäiseksi... Kuinka pahasti sinä häntä loukkasit?

Jätä se sika!

Perusluottamus taisi mennä. En tiedä vaimostasi mutta heijastuu mulla myös vällyjen väliin ja on siksi huono merkki.

Ihme ettei jättänyt jo. Lähtölaskenta on kuitenkin jo alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan, että juttelet vaimosi kanssa tilanteesta.

Vaimo ei välttämättä tykkää hyvää. Minä suosittelisin juttelemaan naisystävän itsensä kanssa.

Mulla ja miehelläni oli lämpimät välit ja hyvä keskusteluyhteys, puhuimme toisillemme kaikista asioista, kipeistäkin, olin niin onnellinen että olin löytänyt sellaisen miehen. Tai niin luulin... Jokin aika sitten paljastui että hän oliin pimittänyt minulta erästä asiaa, josta loukkaannuin syvästi. Asian olisi voinut keskustella pois, mutta juopa välillemme oli syntynyt, sillä olin kuvitellut että minulle kerrotaan nämäkin asiat, mutta ei kerrottukaan. Selitä toki sinä, että MITEN minä luotan enää ihmiseen, joka on esittänyt olevansa tietynlainen, saanut minut luottamaan täysin, ja uskomaan että tällaiset asiat kerrotaan, saanut MINUT avoimeksi, ja kertomaan, mutta kaikessa hiljaisuudessa onkin ITSE sitten peitellyt tiettyä asiaa? Peittely ei olisi ollut niin kirpaisevaa, jos olisimme molemmat osanneet peitellä asioita, mutta nyt kun minut oli saatu uskomaan että luottamuksemme on korkealla tasolla, mutta miehellä ei ollutkaan luottamusta minua kohtaan, niin en tiedä miten päästä yli. Eipä enää auta että MINUN pitää nyt vain luottaa että asia on niin kuin mies sanoo, eli tämä oli yksi ja ainoa kerta eikä muita kertoja ole ollut, koska tästäkin hän jäi kiinni ns. rysän päältä, eikä olisi puhunut mitään jos ei olisi kiinni jäänyt. Olisi edes kertonut itse, eikä nolosti kiinni jäämällä, koska nyt en pysty luottamaan siihen, että tällaista toimintaa ei ole ollut sekä koko suhteemme ajan, että tule olemaan jatkossa.

Ja ei, kyse ei ole kolmannesta pyörästä eikä muusta seksuaalisesta petturuudesta.

No ap, miksi näin kävi?

Vierailija kirjoitti:

Mulla ja miehelläni oli lämpimät välit ja hyvä keskusteluyhteys, puhuimme toisillemme kaikista asioista, kipeistäkin, olin niin onnellinen että olin löytänyt sellaisen miehen. Tai niin luulin... Jokin aika sitten paljastui että hän oliin pimittänyt minulta erästä asiaa, josta loukkaannuin syvästi. Asian olisi voinut keskustella pois, mutta juopa välillemme oli syntynyt, sillä olin kuvitellut että minulle kerrotaan nämäkin asiat, mutta ei kerrottukaan. Selitä toki sinä, että MITEN minä luotan enää ihmiseen, joka on esittänyt olevansa tietynlainen, saanut minut luottamaan täysin, ja uskomaan että tällaiset asiat kerrotaan, saanut MINUT avoimeksi, ja kertomaan, mutta kaikessa hiljaisuudessa onkin ITSE sitten peitellyt tiettyä asiaa? Peittely ei olisi ollut niin kirpaisevaa, jos olisimme molemmat osanneet peitellä asioita, mutta nyt kun minut oli saatu uskomaan että luottamuksemme on korkealla tasolla, mutta miehellä ei ollutkaan luottamusta minua kohtaan, niin en tiedä miten päästä yli. Eipä enää auta että MINUN pitää nyt vain luottaa että asia on niin kuin mies sanoo, eli tämä oli yksi ja ainoa kerta eikä muita kertoja ole ollut, koska tästäkin hän jäi kiinni ns. rysän päältä, eikä olisi puhunut mitään jos ei olisi kiinni jäänyt. Olisi edes kertonut itse, eikä nolosti kiinni jäämällä, koska nyt en pysty luottamaan siihen, että tällaista toimintaa ei ole ollut sekä koko suhteemme ajan, että tule olemaan jatkossa.

Ja ei, kyse ei ole kolmannesta pyörästä eikä muusta seksuaalisesta petturuudesta.

Olipa hyvin kirjoitettu! Itsellä samaa kokemusta, mutta mies ei ymmärrä miksi etäännytin...

Vierailija kirjoitti:

Mulla ja miehelläni oli lämpimät välit ja hyvä keskusteluyhteys, puhuimme toisillemme kaikista asioista, kipeistäkin, olin niin onnellinen että olin löytänyt sellaisen miehen. Tai niin luulin... Jokin aika sitten paljastui että hän oliin pimittänyt minulta erästä asiaa, josta loukkaannuin syvästi. Asian olisi voinut keskustella pois, mutta juopa välillemme oli syntynyt, sillä olin kuvitellut että minulle kerrotaan nämäkin asiat, mutta ei kerrottukaan. Selitä toki sinä, että MITEN minä luotan enää ihmiseen, joka on esittänyt olevansa tietynlainen, saanut minut luottamaan täysin, ja uskomaan että tällaiset asiat kerrotaan, saanut MINUT avoimeksi, ja kertomaan, mutta kaikessa hiljaisuudessa onkin ITSE sitten peitellyt tiettyä asiaa? Peittely ei olisi ollut niin kirpaisevaa, jos olisimme molemmat osanneet peitellä asioita, mutta nyt kun minut oli saatu uskomaan että luottamuksemme on korkealla tasolla, mutta miehellä ei ollutkaan luottamusta minua kohtaan, niin en tiedä miten päästä yli. Eipä enää auta että MINUN pitää nyt vain luottaa että asia on niin kuin mies sanoo, eli tämä oli yksi ja ainoa kerta eikä muita kertoja ole ollut, koska tästäkin hän jäi kiinni ns. rysän päältä, eikä olisi puhunut mitään jos ei olisi kiinni jäänyt. Olisi edes kertonut itse, eikä nolosti kiinni jäämällä, koska nyt en pysty luottamaan siihen, että tällaista toimintaa ei ole ollut sekä koko suhteemme ajan, että tule olemaan jatkossa.

Ja ei, kyse ei ole kolmannesta pyörästä eikä muusta seksuaalisesta petturuudesta.

Äänesti persuja? Se on tulevaisuutta, totuttele siihen.

Tulehan ap kertomaan mitksi näin kävi?