Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä saa ihmiset luulemaan olevansa korvaamattomia työpaikoille, yhteisöille jne?
26.03.2019 |
Muutaman kerta käynyt niin, että kun tällainen korvaamaton jää pois, tilalle tulee parempia tyyppejä. Joskus henkikin paranee, kun "minä osaan ja tiedän kaiken" -tyyppi jää pois syystä tai toisesta. Yksi meni niin surullisella tavalla, että meni kuolemaan äkillisesti, sairauskohtaus. Firman tulos parani sen jälkeen, joten ei niin tärkeä tainnut olla. Itse en tuossa firmassa ollut kuitenkaan, sivusta seurattu asia.
Itsenikin olisi helppo sanoa, ettei työnantaja pärjää ilman minua ja hän itsekin väittää niin. Tosiasiassa vain pyytäisi vähän lisäaikaa projekteille, etsisi ja kouluttaisi uuden työntekijän ja se olisi siinä. Alan koulutettuja on kyllä, firman sisäiset asiat vain pitäisi opetella. Ehkä ei suostuisi uusi tyyppi tekemään ei-ammattiin kuuluvia toimistotöitä, mutta ne voi ulkoistaa tilitoimistolle. Minulla ne on jo työsopimuksessa sovittu. Olen aika monipuolinen, mutta varmasti kaikkeen löytyisi joku ratkaisu.
Yhdistystoiminnassa on vähän samaa. Pari tyyppiä on "minä täällä teen kaiken", muut ei tee mitään. Mutta kun yksi tällainen oli vähän pitempään pois, nuoremmat uskalsivat ottaa ohjat käsiinsä ja homma toimi. Kun hän tuli takaisin, sama meno jatkui ja nuoret vetäytyivät taas, koska vähän pelkäävät voimakastahtoisia ihmisiä.
Kommentit (5)
On korvaamattomia tyyppejä, ja sitten on päsmääjiä, jotka estävät muiden työnteon. Yksi työkaveri oli jälkimmäinen. Työyhteisö jakautui, ja jotkut ihmettelivät, miten meidän tiimimme pärjää kun tuo yksi meni toiseen puoliskoon. No todella paljon paremmin, koska nyt kaikki saavat äänensä kuuluviin, ja ovat motivoituneita tekemään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein on pitkään talossa ollut, mutta kyllä tätä tapaa ihan nuoremmissakin. Tyyliin että kun minä tulin tänne, nyt pistetään kaikki kuntoon. Kehittämisehdotuksia ei kuitenkaan tule, vaan se on koko ajan sitä, että minun työni täällä vain on korvaamatonta ja tärkeää ja minä osaan nämä hommat. Kehittämiskeskustelussa ainoa ehdotus on, että käytetään määrärahoja homman x kehittämiseen, mutta mitään sen kummempaa konkreettista ehdotusta ei tule.
Ap lisää, että sekä yhdistyksissä että työpaikoilla nämä tyypit ovat usein vielä se syy, että vaihtuvuus on todella runsasta. Asenne on juuri se, että hommia pimitetään, että saisi olla tärkeä.
ap, enpä tiedä oletko korvaamaton, mutta ainakin kuulostat fiksummalta kuin nämä itseään korvaamattomana pitävät.
Alue: Aihe vapaa
Yleensä kyseessä on joku pitkään talossa ollut ja joka vielä kuvittelee tietävänsä kaikesta kaiken. Lisäksi työtehtävistä pidetään kynsin ja hampain kiinni, ei missään nimessä kerrota muille miten jotain tehdään, ohjeet jossain omissa salaisissa kansioissa, kehitystyö on kammotus. Ja tosiasia on juuri tuo, kun henkilö vihdoin jää pois, kaikki paranee.
Sitten on niitä oikeasti todella korvaamattomia henkilöitä mutta he ovat yleensä sellaisia, jotka pyrkivät jakamaan osaamista, huolehtivat että ohjeet on ajantasalla ja kaikkien saatavilla, kehittävät työtä mielellään muiden kanssa jne.