Lue keskustelun säännöt.
Työkyvytön työnhakija?
24.03.2019 |
Tuntuu oudolta kun tämmöinen ihminen kuitenkin on täysin toimintakykyinen, esim. enemmän kuin minä.
Liikkuu, juoksee, käy salilla ja tekee kotona suursiivouksia yksin.
Kun ei ole muuta siivottavaa, kuuraa kylppärin saumoja.
Töitä ei pysty tekemään?
Kommentit (15)
Ehkä fyysisesti, mutta entä henkisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä toisen ihmisen asiat sinulle kuuluvat? Sinähän näet vain tuon puolen, ei kuulu sinulle todelliset syyt siellä pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä fyysisesti, mutta entä henkisesti?
Pirteä.
Henkisesti lamaantunut ei jaksa edes siivota.
Siis oletko kytännyt häntä 24 tuntia päivässä? Ja pidemmän jakson ajan? Jos, niin ilmoita itsesi psyykkiseen kartoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku maaninen vaihe menossa? Pakko-oireita?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä fyysisesti, mutta entä henkisesti?
Tai ehkä fyysisesti, mutta ei näy. Ehkä joskus pystyy liikkumaan, joskus ei. Ehkä yöllä ei hyvin nuku kipujen takia. Tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko kytännyt häntä 24 tuntia päivässä? Ja pidemmän jakson ajan? Jos, niin ilmoita itsesi psyykkiseen kartoitukseen.
Ei tarvitse kun tietää.
Kuulostaa hieman minulta, olen ihan työkykyinen fyysisesti, mutta henkisesti en kykene työhön. Jokaikinen arkipäivä pitäisi kuluttaa 9 tuntia hereilläoloajastani töihin, en vain kykene siihen. Jos voisin tehdä töitä silloin kun huvittaa, voisin töitä tehdäkin, semmoista työpaikkaa ei ikävä kyllä ole. Olen tavallaan ideologiani vanki, taustalla on muutakin ideologiaa. Kuten työpaikkojen ilmapiiri, liksa, riisto. yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni todella paha OCD (pakko-oireinen häiriö). Asiasta tietämätön ei todennäköisesti näe minussa mitään kovin outoa (silloin kun oire ei ole pahimmalla intensiteetillä päällä), sillä ihmisestä kehittyy vuosien varrella yllättävän hyvä salaamaan oireensa.
Itse teen kaikkeni,jotta voisin olla töissä, mutta töitä on vähän haastavaa tehdä, jos toistan työtehtävän itkien kaksikymmentä kertaa tai juutun tarkistamaan työpaikan ovea pariksi tunniksi. Nyt on taas löytynyt työ, jota voin tehdä ja olen ristinyt kädet kyynärpäitä myöten, ettei sairaus taas veisi voittoa. Lääkkeet, pitkäkestoinen terapia, mielenhallintakurssit, elämäntavat, kaikki on kokeiltu vuosien varrella lukemattomia kertoja.
Seuraava olisi syväaivostimulaatio, jossa aivoihin viedään pysyvästi elektrodit hillitsemään oireiden voimakkuutta. On vaan testiasteella OCD:n suhteen.
Eivät kaikki vakavat päänvaivat aiheuta lamaantumista ja johdu masennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hieman minulta, olen ihan työkykyinen fyysisesti, mutta henkisesti en kykene työhön. Jokaikinen arkipäivä pitäisi kuluttaa 9 tuntia hereilläoloajastani töihin, en vain kykene siihen. Jos voisin tehdä töitä silloin kun huvittaa, voisin töitä tehdäkin, semmoista työpaikkaa ei ikävä kyllä ole. Olen tavallaan ideologiani vanki, taustalla on muutakin ideologiaa. Kuten työpaikkojen ilmapiiri, liksa, riisto. yms.
Tuliko hyvä mieli kun keksit verrata sairasta ihmistä elämäntapalusmuksi. Luuletko sinä oikeasti, että sairaseläkkeelle mennään "kun ei just nyt hotsita tehdä töitä". En tunne ainuttakaan ihmistä, joka olisi ilman suurta surua, ahdistusta ja jopa häpeää vaihtanut turvatun toimeentulon sairaseläkkeellä kärvistelyyn.
Toki on helpotus kun saat lopulta päätöksen (on edes jotain varmaa kun oma keho on jo "pettänyt" sinut), mutta ei se mikään "jippii, jippii" homma ole.
Kuulostaa minulta. Mulla on ocd. Ei musta oo kivaa kuurata niitä saumoja, mun on pakko kuurata niitä. Töissä ollessani se ilmeni niin, että mun piti olla täydellinen ja jos joku ei mennyt just, kuten aioin ja sitä ei ehtinyt korjata (=aloittaa alusta) niin mä romahdin täysin. Mulla meni jonkun pikkuisen yksityiskohdan viilaamiseen tunteja, koska en voinut jättää sitä epätäydelliseksi. Lopulta pomon kanssa tultiin tulokseen, että mä en oo kykenevä siihen työhön. Sen jälkeen mun ocd on mennyt pahemmaksi ja nykyään kotoa edes kauppaan 300m päähän lähteminen vie tunnin. Siivoukseen käytän monta tuntia päivässä ja salilla on pakko tehdä aina tietty määrä toistoja vaikka olisin kuinka loppu ja lenkkeillä täyttyy tietty kilometrimäärä tiettyinä päivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko-oireisiin pitäisi löytää oikea terapia. Syyt ovat syvällä mielessä.
Kokemusta on. Kerran sain kiinni vanhasta asiasta terapiassa ja pakkomielle hellitti hetkeksi.
Tämä ei täsmää työkyvyttömyyteen.