Lue keskustelun säännöt.
Mun tekee hirveästi mieli syödä sokeriherkkuja, mutta niistä tulee kamala olo. Silti en pysty vastustamaan. Neuvoja?
20.03.2019 |
Olen vaikeassa elämäntilanteessa ja tuntuu, että ainoa tapa miten saan vähän hyvänolontunnetta arkeen on makeiden herkkujen syöminen. Olen ollut vähän aina tällainen lohtusyöjä, mutta syöminen on ollut kuitenkin hyvin hallinnassa tähän asti. Nyt ihan uutena asiana olen jo parin viikon ajan ostanut jokaisella kauppareissulla ison kasan karkkia, jäätelöä, vanukkaita ja keksejä jne. Välillä yritin ostaa pienemmän määrän, mutta varasto tuli syötyä sitten parissa päivässä loppuun ja lähdin erikseen kauppaan täydentämään sitä, vaikka mitään varsinaista kaupassakäyntitarvetta ei edes ollut.
Nyt olen taas siinä tilanteessa, että eilen varasto loppui ja tekee hirveästi mieli mennä hakemaan kaupasta lisää.
Olisiko paikalla joku, joka on selvinnyt tällaisesta tilanteesta kunnialla? Huomaan, että tämä on vaikuttanut jo painoonkin. Jotkut vaatteet kiristävät ihan selvästi ja yhdet housut, jotka aiemmin olivat kireät, eivät mene enää päälle. 8o Tajuan, että jos jatkan samaa tahtia, minusta tulee aika nopeasti lihava.
Kommentit (18)
Minä tapasin korvata aterioita herkuilla masennusaikana. Oli paljon helpompi ostaa ja popsia suklaata kuin väsätä salaattia ja kunnon ruokaa.
Lähtökohta on se, että tarpeet tyydytetään terveellisellä ruoalla. Joojoo, en itsekään pysty siihen aina, mutta tiedän tämän jutun. Syö hyvää ruokaa heti aamulla ja sitten päivän mittaan kunnon aterioita ja välipaloja, jotka eivät ole tyhjiä kaloreita.
Liikunta auttaa mielestäni myös. Enkä edes tarkoita hikirehkimistä salilla tai 15 kilsan lenkkiä, vaan ihan kohtuullista kävelyä ja vaikka pihatöitä tms. Liikunta vapauttaa mielihyvähormoneita, mutta kokemuksesta tiedän, että niitä alkaa vapautua vasta kun on harrastanut liikuntaa jonkin aikaa. En tiedä, oletko liikkunut viime aikoina, mutta jos nyt alat, niin muista, että liikunnan hyödyistä osa ilmenee vasta viikkojen tai kuukausien päästä.
Ryhtiliikkeisiin en usko pätkääkään. Jos tolkutat itsellesi päivän, että en syö suklaata, en syö suklaata, en syö suklaata, niin tiedät varsin hyvin, mitä ostat seuraavalla kauppareissulla. Kyse on siitä, että tarve, joka saa syömään suklaata, pitää tyydyttää jollakin muulla tavalla. Mielihyvän tarve on varteenotettava tarve, mutta joskus on vain funtsittava, miten sen tyydyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla auttoi niinkin tylsä "keino" kuin ruokarytmin säntillinen noudattaminen. Ruokaa kolmen tunnin välein, ja koita tehdä sinulle erityisesti maistuvia suosikkiruokiasi. Säännöllinen syöminen auttaa minulla mielitekoja vastaan. Koita opetella saamaan mielihyvää herkullisesta aamupalasta ja hyvästä illallisesta, niin jokainen päivä voi olla "juhlaa". Kiireen keskellä tietysti on helpompaa syödä jotain "helppoa" (ja mahdollisesti terveellistä) ja hakea sen jälkeen mielihyvää erillisistä herkuista, mutta koita panostaa jokaisen aterian makuun. Itse syön nykyään viikonloppuisin suklaata. Alussa kului stevialla makeutettuja juomia, kun elimistö suorastaan karjui makean perään illallisen tai iltapalan jälkeen, mutta nyt olen saanut niitäkin vähennettyä. Minusta ne auttoivat kuitenkin pahimman sokeriherkkukoukun yli.
Kiitos hyvistä vastauksista!
Olen todennut tuon säännöllisen ruokarytmin ja terveellisen ruokavalion vaikutuksen jo aiemmin, kun syöminen oli vähällä lähteä käsistä. Silloin suunnittelin ruokahuoltoni ja aamiaiseni sellaisiksi, että pystyn ne toteuttamaan ja myös haluan toteuttaa, koska ovat sekä helppoja että minulle mieleisiä. Ja se auttoi pitkäksi ajaksi, mutta nyt paketti on leviämässä tästä huolimatta. En meinaa jaksaa edes syödä pakastimessa valmiina odottavaa annosta, jos kotoa löytyy myös keksipaketti tai karkkipussi. Aamiaisen olen toistaiseksi syönyt ilman ongelmia joka aamu.
Liikunta on kohdallani vähän kaksipiippuinen juttu. Se on aina ollut minulle todella vaikeaa, jo pienestä lapsesta alkaen. Olen kömpelö ja minulla on outo kudostyyppi, joka ruhjoutuu ja vaurioituu hyvin helposti. Liikunnan kehoa kuluttavista vaikutuksista palautumiseen menee pitkä aika ja keho menee pienestäkin yrittämisestä pahaan jumiin. Olen pari kertaa elämäni aikana onnistunut esim. lenkkeilemään säännöllisesti useita kuukausia putkeen, ja vaikka siinä kehityinkin ja kunto kasvoi, niin koskaan ei poistunut se olo että tästä ei ole oikeasti keholleni hyötyä vaan minä vain kulutan niveliäni ja kudoksiani turhaan. En osaa tämän paremmin selittää enkä tiedä mistä tässä on kysymys. Liikunta vain on vaikeaa.
Olen käynyt viime päivinä kyllä silti liikkumassa, mutta sen jälkeen koen entistä vahvemmin ansaitsevani herkutteluhetken. Ja tuo hetki menee niin helposti överiksi, että lopputulos on varmasti siellä epäterveellisen puolella. Venyttely on ainoa asia, jota teen mielelläni ja niin, että koen kehoni aidosti hyötyvän siitä. Sen jälkeen en tarvitse herkkuja, koska kehoni saa nautinnon tunnetta jo venyttelystä (tai pilatesharjoittelusta/joogasta) yksinään. Tähänkin on nyt viime aikoina ollut vaikeaa löytää motivaatiota. Yritän jatkossa muistaa vähän tuuppia itseäni siihen suuntaan kuitenkin.
Kaipaisin sellaisia addiktionhallintakeinoja, jotka toimivat siinä hetkessä kun se hillitön himo iskee päälle. Siis kun huomaan että nyt taas tekee mieli lähteä ostamaan karkkia, niin miten toimin? Tänään en ole vielä lähtenyt ostoksille vaan kärvistelen ja yritän harhauttaa mieltäni muihin ajatuksiin ja toimiin, mutta tuo mieliteko vain palaa todella vahvana, aina uudestaan ja uudestaan. Tietäisikö joku mikä tällaiseen auttaa, tai miten tätä kannattaa yrittää hallita?
ap
Uskon että makean syömisessä pätee sama kuin alkoholissa ja huumeissa: tiettyyn rajaan asti on mahdollista vähentää ja pyrkiä kohtuukäyttöön, mutta kun raja on ylitetty, vain täysi kieltäytyminen toimii. Eli älä osta niitä ollenkaan. Lisäksi sinun pitäisi löytää jotain muuta iloa elämään.
Sokeri tuhoaa kollageenia, mikä taas on oleellinen rakennusaine jänteille, iholle, nivelille. Jos siitä löytyisi motivaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan ei koskaan kannata syödä sokeriherkkuja tyhjään mahaan, vaan aina jälkiruoaksi. Määrät pienenevät ihan luonnostaan jo sillä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Uskon että makean syömisessä pätee sama kuin alkoholissa ja huumeissa: tiettyyn rajaan asti on mahdollista vähentää ja pyrkiä kohtuukäyttöön, mutta kun raja on ylitetty, vain täysi kieltäytyminen toimii. Eli älä osta niitä ollenkaan. Lisäksi sinun pitäisi löytää jotain muuta iloa elämään.
Omastakin mielestäni minulla on raja selvästi ylittynyt, eli tällä hetkellä en voisi ostaa ollenkaan herkkuja kotiin, koska ne tulee syötyä heti pois.
Mutta miten pystyn olemaan lähtemättä sinne kauppaan herkkuostoksille? Se on nyt se tuhannen taalan kysymys. Olen ainakin useamman kymmentä kertaa tämän päivän aikana estänyt itseäni tekemästä sitä. On tosi kuluttavaa toimintaa!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Ainakaan ei koskaan kannata syödä sokeriherkkuja tyhjään mahaan, vaan aina jälkiruoaksi. Määrät pienenevät ihan luonnostaan jo sillä.
Tämä on muuten kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä neuvo, siltä varalta että kotiini kuitenkin päätyisi jotain herkkuja vaikkapa siksi että en pystykään noudattamaan niiden ostokieltoa. Kiitos! Teen itselleni säännön, että jos on ihan pakko syödä jäätelöä tai karkkia, ensin on aina syötävä jokin terveellinen ruoka.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sokeri tuhoaa kollageenia, mikä taas on oleellinen rakennusaine jänteille, iholle, nivelille. Jos siitä löytyisi motivaatio.
Tämäkin kyllä motivoi kognitiivisella tasolla, kun minulla näitä iho-, nivel- ja jänneongelmia on jo valmiiksi. Mutta primitiivisemmällä tasolla saattaa vain vaikeuttaa tilannetta, jos otan kovat paineet sokerittomuudesta, koska kuitenkin käytän sokerin syömistä olemassaolevien paineiden helpottamiseen. Eli jos lisään itselleni paineita niin lopputulos saattaa olla ei-toivottu, vaikka siinä ei asiallisesti ottaen mitään logiikkaa olekaan, että syö lisää sitä mistä on saanut jo ongelmia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että makean syömisessä pätee sama kuin alkoholissa ja huumeissa: tiettyyn rajaan asti on mahdollista vähentää ja pyrkiä kohtuukäyttöön, mutta kun raja on ylitetty, vain täysi kieltäytyminen toimii. Eli älä osta niitä ollenkaan. Lisäksi sinun pitäisi löytää jotain muuta iloa elämään.
Omastakin mielestäni minulla on raja selvästi ylittynyt, eli tällä hetkellä en voisi ostaa ollenkaan herkkuja kotiin, koska ne tulee syötyä heti pois.
Mutta miten pystyn olemaan lähtemättä sinne kauppaan herkkuostoksille? Se on nyt se tuhannen taalan kysymys. Olen ainakin useamman kymmentä kertaa tämän päivän aikana estänyt itseäni tekemästä sitä. On tosi kuluttavaa toimintaa!
ap
Et vain mene. Ei siihen sen kummempaa vaihtoehtoa ole. Kukaan ei voi sinua tulla valvomaan.
Onkos sydän sitten kipeä kun mesoat ongelmistasi?
Vähän kuten mielensä ja miehensä pahoittanut viro kun ei soomelaiset tule enää katsomaan?
Huonolta provolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla auttoi ainoastaan vhh-ruokavalio. Sillä pääsin irti sokerista kokonaan. En kuitenkaan enää ole vhh:lla, olen nykyään kasvis-kalasyöjä, mutta sokeri jäi ja siitä olen iloinen. Olo on paljon parempi. Vhh:ssa on se hyvä puoli, että ruokailun jälkeen on pitkään kylläinen olo, ei tule sitä nopeaa verensokerinlaskua, joka ainakin mulla teki just sen kauhean herkkujen himon.
Jos tykkäät venyttelystä, niin sulle sopiva liikunta voisi olla jooga. Siinä tehdään omien tuntemusten mukaan ja vähitellen tulee notkeammaksi ja lihasvoimakin kyllä kasvaa, vaikka liikkeet ovat helppojakin. Ainoat liikunnat joista minä tykkään on jooga ja kävely. Siksi joogaan lähes joka päivä ja samoin käyn tunnin kävelylenkillä. Pakotan kyllä itseni joskus myös jumppaamaan, käyn vesijuoksussa ja kesällä pyöräilen.
Makeannälkää voi hoitaa myös terveellisesti.
Proteiinivanukas, 200-300 grammaa marjoja ja kourallinen pähkinöitä. Todella hyvää, makeaa, raikasta ja kaiken lisäksi terveellinen ja täyttävä iltapala ihan sellaisenaan. Ja tosiaan sen verran runsas setti että ei tuon jälkeen kauheasti enää pysty edes syömään.
Hyviä komboja on valkosuklaa & mustikat, suklaa & mansikat sekä kinuski & viinimarja/puolukka/karpalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että älä yritä paeta ja turruttaa ikäviä tunteita syömisellä vaan kohtaa ne. Ja hoe itsellesi, että vaikka nyt on vaikeaa, niin tästä kyllä selviät ja vielä helpottaa. Sen sijaan että kärvistelet karkinhimoissasi, kuuntele itseäsi ja kehoasi. Mistä tekemisestä sinulle juuri nyt tulisi iloa ja hyvää oloa. Mikä tuo sinulle voimia. Herkut auttaa vain hetkellisesti ja tiedät itsekin, ettei ne ole sinulle hyväksi. Muista myös nukkkua tarpeeksi! Väsyneenä herkkuja tekee kahta kauheammin mieli ja niihin helposti tarttuu kun ei jaksa miettiä järkevästi. Tsemppiä!
Mulla asiaan auttaa karkkipäivä. Viikolla en osta mitään makeaa tai sellaista, johon minulla on himo, kaappeihin. Mutta jotta houkutus ei kasva liian suureksi, niin viikonloppuna sallin itselleni makeaa herkkua. Ja siis ihan oikeaa herkkua eli esim. karkkia ja leivonnaisia. Ja kyllä, tulee huono olo jos ahmii, mutta mieluummin ähky olo vain kerran viikossa, kuin seitsemän kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Makeannälkää voi hoitaa myös terveellisesti.
Proteiinivanukas, 200-300 grammaa marjoja ja kourallinen pähkinöitä. Todella hyvää, makeaa, raikasta ja kaiken lisäksi terveellinen ja täyttävä iltapala ihan sellaisenaan. Ja tosiaan sen verran runsas setti että ei tuon jälkeen kauheasti enää pysty edes syömään.
Hyviä komboja on valkosuklaa & mustikat, suklaa & mansikat sekä kinuski & viinimarja/puolukka/karpalo.
Halusin vielä tulla erikseen kiittämään tästä kommentista. Minulla sattui olemaan tarvittavat ainekset kaapeissa. Jostain syystä en tajunnut yhdistää näitä toisiinsa vaikka ne olikin valmiiksi hankittuna. Kokeilin sitten tätä tuon pahimman kriisipäivän iltana ja se auttoi! En tuntenut enää sinä iltana tarvetta lähteä kauppaan.
Tänään on väkisinkin kauppareissu edessä ja kohtaan siellä arkkiviholliseni: karkkihyllyn. Sen ohitse pitäisi pystyä vain kävelemään tyynesti. Aion ostaa lisää marjoja, pähkinöitä ja vaniljarahkaa, josko noilla pysyisi pahimmat karkinhimot poissa. Onhan tuossa rahkassakin toki sokeria, mutta siitä ei silti tullut samanlaista heittelehtivää verensokeria, väsymystä ja sen jälkeen entistä pahempaa makeanhimoa kuin karkin syömisestä tulee.
Kiitos vielä kerran vinkistä!
ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla asiaan auttaa karkkipäivä. Viikolla en osta mitään makeaa tai sellaista, johon minulla on himo, kaappeihin. Mutta jotta houkutus ei kasva liian suureksi, niin viikonloppuna sallin itselleni makeaa herkkua. Ja siis ihan oikeaa herkkua eli esim. karkkia ja leivonnaisia. Ja kyllä, tulee huono olo jos ahmii, mutta mieluummin ähky olo vain kerran viikossa, kuin seitsemän kertaa.
Karkkipäivä ylläpitää sokeriadditiota. Paras on kun hävittää kaiken turhan sokerin ruokavaliostaan kunnes enää ei tee edes mieli.
up