Aion perua tapaamisen kavereideni kanssa, mitä mieltä syystä?
Kyseessä on lapsuudenkaverit, mutta näemme kyseisten kavereiden kanssa vain muutaman kerran vuodessa. Eli ei siis todellakaan mitään läheisiä.
Itse olen kokenut viime aikoina todella rankkoja juttuja ihmissuhderintamalla. Minuun on sattunut niin paljon, ja olen henkisesti todella rikki. Tällä hetkellä en vaan halua puhua tästä aiheesta, ja tiedän että tuo aihe tulee puheeksi jos tapaamme. Kaverit kysyvät varmasti, että mies miesrintamalla menee... En voi puhua tuosta aiheesta itkemättä. Samaan aikaan nämä kaverit elävät unelmaelämää, enkä jaksa kuunnella muiden hehkutuksia täydellisistä parisuhteista koska itseäni sattuu niin paljon. Aivan sama vaikka menettäisin kaverit kokonaan.
Kommentit (6)
Jos olet hajalla ja väsynyt, niin se on riittävä syy. Oikeille ystäville voi hajoilla ja itkeä täyttä kurkkua ja se suorastaan helpottaa mutta jos tunnet, kuten kirjoitit, niin et tunne noita ihmisiä kohtaan ystävyyttä. Joten ihan sama.
Ihan ymmärrettävää. Kokemusta on. Toisaalta kaverit voisivat piristää sinua ja saada sut vähän toisiin ajatuksiin edes hetkeksi?
Lopeta höpöttäminen. Tilanteessasi olevan on nimenomaan mentävä mukaan. Ongelmat pienenee puhuessa ja kasvaa niitä yksikseen hautoessa!
Kannattaa silti mennä. Jos ovat vähänkään fiksuja, kyllä he osaavat ottaa tilanteesi huomioon. Eikä pieni itkukaan ystävien seurassa haittaa. Kaikille voi tulla vaikeita hetkiä, ehkä seuraavissa tapaamisissanne roolit voi olla jo toisin päin.
No peru ja mene sitten, kun olet paremmassa hapessa. Jos et halua kertoa totuutta, ainahan jotain ”estettä” voi tulla.
?