Onko alkoholismin oire, jos joka pe haluan vetää kännit?

Meinaakkko :)

Ei ole ongelmaa vielä. Mistäkö tiedän ? No eihän tätä baskaa muuten eikä varsinkaan selvinpäin kestä.

Jos joskus on vaikka la aamuna menoa, mua ketuttaa se jo etukäteen koska silloin kännit siirtyy lauantaille. En tykkää olla aamulla krapulassa jossain lapsen harrastuksessa tms.

Ap

Alkoholismissa kyse on juuri siitä ettei voi olla ilman.

Joku vetää päivittäin litran viinaa, mutta myös vähempi määrä (pakka saada iltaruuan kanssa lasi kaksi viiniä, tai perjantaisin humala päälle jne.) jotamilman ei "selviä" on merkki siitä ettei juominenmole hallinnassa.

Monesti alkoholistiksi mielletään "pultasi-tasolla" olevat ihmiset, vaikka SUURIN OSA alkoholisteista on suht normaaleja ihmisiä "joista ei ikinä uskoisi". Valtaosa hoitaa (hyvinkin pitkälle) työnsä ym. hyvin, ja on ulkoisesti siistejä jne.

Omaa juomista kannattaa hillitä jos ajattelee kuten AP. Kannattaa hankkia juomisen tilalle jotain muuta, esim. mennä pe. iltana Alkon sijasta joogaan ja hakea se rentoutuminen sitä kautta.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismissa kyse on juuri siitä ettei voi olla ilman.

Joku vetää päivittäin litran viinaa, mutta myös vähempi määrä (pakka saada iltaruuan kanssa lasi kaksi viiniä, tai perjantaisin humala päälle jne.) jotamilman ei "selviä" on merkki siitä ettei juominenmole hallinnassa.

Monesti alkoholistiksi mielletään "pultasi-tasolla" olevat ihmiset, vaikka SUURIN OSA alkoholisteista on suht normaaleja ihmisiä "joista ei ikinä uskoisi". Valtaosa hoitaa (hyvinkin pitkälle) työnsä ym. hyvin, ja on ulkoisesti siistejä jne.

Omaa juomista kannattaa hillitä jos ajattelee kuten AP. Kannattaa hankkia juomisen tilalle jotain muuta, esim. mennä pe. iltana Alkon sijasta joogaan ja hakea se rentoutuminen sitä kautta.

Älä nyt baskaa jauha; jos ei lipeä kännin puolelle niin vaikka joka päivä tekisi mieli juoda 1-2 lasia viiniä niin eihän se nyt alkoholismia ole. Olen mä alkoholismiakin kokeillut, mutta se näyttää ihan erilaiselta.

Kotona siis voi hyvin joko hillua humalassa tai raittina naama norsun perzeenä, mut ulospäin lapsen harrastuksissa teeskennellään muille unelmavanhempaa. Sinun ansiostasi koko teidän perheellä on muitakin ongelmia kuin alkoholismi.

No onhan se oire itsensä kanssa elämisen vaikeudesta, jos elät jo ajatuksen voimalla että pääset känniin ja säätelet elämää, että pääset juomaan.

Kun koet ärsyynnystä siitä, että et pääse juomaan, niin olet kyllä koukussa jo. Ärtymys on sitä, että aivosi haluavat jo nannaa eli olet riippuvainen.

Vaihtoehto: jatkat tuota jonkin aikaa, kunnes on aika venyttää rajoja esimerkiksi juodun määrän suhteen tai seuraavan päivän meno ei estä juomista. Tämä voi olla vuosien prosessi. Selittely, syyllisyys ja itseinho kasvavat tai sitten vain kasvatat kuorta ja jatkat muista välittämättä. Pienikin annos vaikuttaa unenlaatuun ja sinua väsyttää. Krapulat lisäävät masentunutta oloa ja on pakko ottaa useammin häppää, että saisi iloa elämään. Aivosoluja tuhoutuu. Et jaksa harrastaa liikuntaa, joten et saa uusia aivosoluja tai pidä niitä yllä. Perheesi kokee asian ongelmaksi ja häpeää ja inhoaakin sinua ja kaipaa sinua selvinpäin, mutta ei välttämättä uskalla tai osaa puuttua. 

Vaihtoehto: pysäytät itsesi nyt havaintoon, että on tehtävä muutos, aikuistuttava sekä kannettava vastuu itsestä ja muutettava elämää niin, että voit elää terveenä ja että myös perheesi voi hyvin.

Valitettavasti kukaan ei voi auttaa sinua, ellet itse ymmärrä tätä ja ja tahdo muutosta. 

Itse jo kysymykselläsi tiedostat, että sinulla ei ole hyvä olla. Ota vaikka jokin tavoiteaika olla ilman alkoholia ja tarkkaile käytöstäsi, mieti toimintamalliasi ja miten lähtisit muuttamaan sitä. Jos sinulla on puoliso, puhu hänelle. Tai hyvälle ystävälle. Liikunnalla voisi korvata mielihyvän lähdettä. Suuntaa ajatuksia siihen että miten mukava on herätä aamulla niin, että voi heti tehdä asioita ja elää täysillä ja vapaana.

Itse olen tutustunut alkoholismiin läheisen näkökulmasta. Kokenut terapeutti määritteli: alkoholin määrä ei ole alkoholismin raja, vaan se aiheuttaako käyttö ongelmia vuorovaikutukseen. Alkoholistiläheiseni raivostui siitä, että vain yksi olut olisi muka ongelma. Hän ei ymmärtänyt, että muu perhe meni jännitystilaan jo siitä yhdestä oluesta. Se käynnisti heti pettymyksen ja pakokauhun, että sama paska toistuu taas.

Jos perheessäsi sinua hävetään, sinulle suututaan, ollaan surullisia, kysellään onko pakko juoda, ollaan mykkäkoulua, puolestasi valehdellaan ja sinulle ei uskalleta puhua enää avoimesti, niin hae apua.

Kun repsahdat (en edes jossittele), älä anna periksi vaan hae apua. Se voi olla esim. vertaistuki AA:ssa, päihdeklinikan, psykologin tai työterveyden kautta.

Toivotan voimia ja tyyneyttä sinulle! Et ole yksin!

Esim. ranskalaisilla on siksi niin vähän alkoholismia, kun heillä ei ole mitään tuollaisia vaatimuksia, että pitää ottaa vain perjantaina, tai vain sinä ja tänä päivänä. Kun alkoholiin suhde on rento, voi viinilasin juoda ruuan kanssa ihan normipäivänäkin, ja pikku konjamiinit iltasella, pari olusta saunan jälkeen, vaikka olisikin tiistai vasta. Tämä alkon"himo" tulee siitä Suomessa, että alkoon suhtaudutaan jonain pelottavana aineena, jonka käyttöä tulee jatkuvasti vahtia ja suitsia. ALkoholin nauttiminen edes kohtuudella, on hirveä peikko, joka tulee aiheuttaa syyllisyyttä ja itseinhoa. Terassilla ei voi istua lomalla keskipäivällä, koska joku tuttu voi nähhdä, ja vetää johtopäätöksen että siellä se deeku istuu. Saunaolutta ei voi juoda tiistaina, kun juuri perjantaina joi iltamyssyn. Tämä jatkuva vahtaaminen ja itsetarkkailu tekee ihmisistä sairaita, mutta se sairaus ei ole alkoholismi.

Mies vai nainen?

Vierailija kirjoitti:

Esim. ranskalaisilla on siksi niin vähän alkoholismia, kun heillä ei ole mitään tuollaisia vaatimuksia, että pitää ottaa vain perjantaina, tai vain sinä ja tänä päivänä. Kun alkoholiin suhde on rento, voi viinilasin juoda ruuan kanssa ihan normipäivänäkin, ja pikku konjamiinit iltasella, pari olusta saunan jälkeen, vaikka olisikin tiistai vasta. Tämä alkon"himo" tulee siitä Suomessa, että alkoon suhtaudutaan jonain pelottavana aineena, jonka käyttöä tulee jatkuvasti vahtia ja suitsia. ALkoholin nauttiminen edes kohtuudella, on hirveä peikko, joka tulee aiheuttaa syyllisyyttä ja itseinhoa. Terassilla ei voi istua lomalla keskipäivällä, koska joku tuttu voi nähhdä, ja vetää johtopäätöksen että siellä se deeku istuu. Saunaolutta ei voi juoda tiistaina, kun juuri perjantaina joi iltamyssyn. Tämä jatkuva vahtaaminen ja itsetarkkailu tekee ihmisistä sairaita, mutta se sairaus ei ole alkoholismi.

Ranskassa on jo vuosia pyritty suitsimaan alkoholinkäyttöä, koska se lisää sydän- ja verisuonitauteja. Moni on vaihtanut ruokaviinin veteen. Ranskassakaan ei siis enää naukkailla miten sattuu, vaikkakaan se ei liity alkoholismiin vaan muihin sairauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. ranskalaisilla on siksi niin vähän alkoholismia, kun heillä ei ole mitään tuollaisia vaatimuksia, että pitää ottaa vain perjantaina, tai vain sinä ja tänä päivänä. Kun alkoholiin suhde on rento, voi viinilasin juoda ruuan kanssa ihan normipäivänäkin, ja pikku konjamiinit iltasella, pari olusta saunan jälkeen, vaikka olisikin tiistai vasta. Tämä alkon"himo" tulee siitä Suomessa, että alkoon suhtaudutaan jonain pelottavana aineena, jonka käyttöä tulee jatkuvasti vahtia ja suitsia. ALkoholin nauttiminen edes kohtuudella, on hirveä peikko, joka tulee aiheuttaa syyllisyyttä ja itseinhoa. Terassilla ei voi istua lomalla keskipäivällä, koska joku tuttu voi nähhdä, ja vetää johtopäätöksen että siellä se deeku istuu. Saunaolutta ei voi juoda tiistaina, kun juuri perjantaina joi iltamyssyn. Tämä jatkuva vahtaaminen ja itsetarkkailu tekee ihmisistä sairaita, mutta se sairaus ei ole alkoholismi.

Ranskassa on jo vuosia pyritty suitsimaan alkoholinkäyttöä, koska se lisää sydän- ja verisuonitauteja. Moni on vaihtanut ruokaviinin veteen. Ranskassakaan ei siis enää naukkailla miten sattuu, vaikkakaan se ei liity alkoholismiin vaan muihin sairauksiin.

Jopa alkoholin vähentämisessä mennään ranskassa järkevästi. Eli sydäntaudit edellä, toisin kuin täällä, missä alkoholin normaalikäyttö on häpeän aihe, ja lopettaa pitää kokonaan, koska muuten sinua pidetään alkkarina.

Mulla ainakin oli ongelma. Saatoin ottaa sit keskiviikkonakin ’muutaman’ kun on pikkulauntai ja kaikkee.

Mun ongelma oli baarissakäynti mistä puoliso ei tykännyt. Asia meni oikeastaan pahemmaksi kun en sit enää mennyt baariin vaan kiskoin kotona. Muistan vieläkin ne määrät mitä olin jostain päätellyt että on ’turvallisia’: 4 x 0,5 siiderin aina keskiviikkoisin, viikonloppuisin just pe ja la illat enemmän. Kaikki sovitut tapaamiset pe ja la niin joko join tai sit join kun pääsin kotiin. Rupesin menemään jossain vaiheessa töihinkin krapulassa (tai siis kännissähän mä vielä olin). Join koska masensi, masensi koska join. Jossain vaiheessa aloin sit olla agressiivinenkin, selvinpäin en pysty osaa pitää puoliani, kännissä se meni sit aina överiksi. En toki aloittanut mitään, mutta jos joku vähänkin ärsytti niin tartuin siihen aika huolella..

Aina kun yritin olla ilman niin kaverit sit alko aukomaan päätään ja kettuilemaan. Mä luulin että ne oli oikeasti mun hyviä ystäviä, ei ne kyllä ollut.

Ja se mikä sai mut sit ihan oikeasti vähentämään? Tuli mailiin joku kysely ’onko sinulla ongelma alkoholin kanssa tms’ ja sen mukaan oli - ei hetkauttanut.

Vasta kun siinä oli maininta että ”ai niin, vaikka nauttimasi alkoholit ovat light-merkkisiä (niinkuin mulla oli) niin saat silti ylimääräisiä kaloreita alkoholista xxxxx määrän”

Mä olin ihan että ei voi pitää paikkansa (olin lihonnut aika paljon sitten teini-iän) ja laskin sit itse. Ja uudestaan. Ja sit jos mä kävisin lenkillä että paljonko kulutan. Suunnittelin, laskin, suunnittelin, laskin.. kunnes mä ajattelin että jos olen ilman niin laihdun tyyliin 10 kg ja sit voin jatkaa taas ”rentoutumista” vanhaan malliin.

Jätin siiderin, laihduin, huomasin että ne ryyppykaverit ei oikein olleet siitä mielissään ja huomasin mitä ihmisp e r s e i tä ne oikeasti olikaan..

Long story short: saatan juoda nykyään ehkä kerran vuodessa, lähinnä jos käydään jossain lomareissulla tms. Ei se edes laske enää koska tulee juotua niin harvoin. Olen käynyt paljon terapiassa, selvittänyt niitä syitä mitkä ajoivat juomaan, jättänyt pois elämästäni ne ihmiset joille kelpasin vain ryyppykaveriksi. Elämä on oikein mukavaa nykyään, helppoa ei tosin ole ollut ja vieläkin on vaikeita päiviä välillä.

Mutta ilman sitä nettimainoskyselyä niin tiedä missä olisin? Tuskin tässä.