Lue keskustelun säännöt.
Naisystäväni on vihainen mutta ei jätä
11.03.2019 |
Olen mielenterveysongelmainen luuseri, pitkäaikaistyötön ja täysin menetetty tapaus.
Minulla on kuitenkin naisystävä, joka asuu eri osoitteessa kuin minä. Hän on ilmoittanut, ettei suostu enää kuuntelemaan ongelmiani, koska menettää itsekin mielenterveytensä.
Seurauksena tästä on ollut se, että olen vältellyt naisystäväni tapaamista. Emme usein näe kuukausiin, vaikka naisystäväni minua jatkuvasti kyselee ja toivoo tapaamista.
No, nyt sitten tapasimme. Naisystäväni kysyi, mitä minulle kuuluu. Kerroin, että huonoa. Seurauksena oli vihanpurkaus ja mykkäkoulu.
Ihmettelen, miksi hän ei jätä minua. Hän ei kestä minua eikä tahdo tietää, mitä ajattelen ja tunnen, mutta kuitenkin hän haluaa olla yhdessä, vaikka tapaamiset ovat harvinaisia.
Mikä tässä kaikessa on ideana?
Kommentit (16)
Mikä naisystävä sellainen on jota ei kuukausiin tapaa? Taidat nyt luulla vähän liikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy suoraan ja kerro nuo ajatuksesi.
Vierailija kirjoitti:
tykkää sinusta kuitenkin
Miten voi tykätä minusta, kun se, mitä olen, herättää vihareaktion?
Miksi ei vain mene tiehensä?
No idea on se että tykkää sinusta ja haluaisi olla yhdessä mutta ei kestä ongelmiasi ja se on ihan ymmärrettävää jos se on aina samaa ja kuormittavaa. Onko mahdollista että voisit olla hänen kanssaan niin ettet lastaa hänelle niin paljon painolastia vaan hoidat sen ammattiavun kanssa? Jos siis haluat olla yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hakemallakaan löydä aloituksesta, miksi sinä olet yhteydessä tähän naiseen ja mitä ylipäätään ajattelet hänestä. Jos haluat hänestä eroon, eroa itse ja blokkaa hänen yhteydenottonsa.
Vierailija kirjoitti:
En hakemallakaan löydä aloituksesta, miksi sinä olet yhteydessä tähän naiseen ja mitä ylipäätään ajattelet hänestä.
En oikein enää tiedä, mitä ajatella naisesta. Miten pitäisi suhtautua ihmiseen, joka ilmeisesti inhoaa minua, mutta kuitenkin haluaa pitää yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hakemallakaan löydä aloituksesta, miksi sinä olet yhteydessä tähän naiseen ja mitä ylipäätään ajattelet hänestä.
En oikein enää tiedä, mitä ajatella naisesta. Miten pitäisi suhtautua ihmiseen, joka ilmeisesti inhoaa minua, mutta kuitenkin haluaa pitää yhteyttä?
Sulla tais nyt laueta epävakaa reaktio tästä jutusta? Selvästi nainen ei inhoa sinua jos haluaa olla yhdessä. Hänen käytöksensä loukkaa sinua ja on perverssillä tavalla nautinnollista velloa siinä, eikö? Se tuntuu kivalta hetken mutta sen jälkeen olo vain masentuu entisestään? Voisitko yrittää keskittyä ratkaisuihin sen sijaan? Haluanko olla naisen kanssa (sen jälkeen kun oot päässyt loukkaantumisesta yli)? Jos vastaus on ei, älä ole häneen yhteyksissä. Jos haluat olla edelleen, olisiko mahdollista että voisitte yrittää tehdä jotain kivaa yhdessä? Jotain johon ei liity ahdistavien asioiden vatvomista?
Isällä on naisystävä, jolla on mielenterveysongelmia. Asuvat myös eri osoitteissa ja isä ei useinkaan jaksa näitä naisystävänsä ongelmia ja toisin päin. Tykkäävät toisistaan selkeesti, mutta samalla myös "vihaavat". Heillä voi myös mennä pidempiä aikoja, etteivät näe. VAIKKA asuvat samalla kadulla.
Mä kyläilen kummankin luona ja yritän olla ymmärtäväinen ja puhumatta ristiin niitä juttuja. Kyllähän he toisiaan kaipaa, kun eivät näe, mutta sitten taas pienet asiat saavat kiukun päälle.
Kuten esim. että naisystävä kuulee ääniä ja nämä sitten syyttävät isää monenlaisesta pahasta. Varkauksista, pettämisistä... Naisystävä toisinaan käy isän "päälle" niistä. Siitä se laitoshoito sitten taas yleensä lähtee.
Isä ottaa nuo syytökset aina henkilökohtaisesti ja loukkaantuu. Ei käy kertaakaan osastolla tapaamassa naistaan, kun hän on loukkaantunut. Naisystävä sitten loukkaantuu, kun ei käy tapaamassa. Meikäläinen taas sivussa kuulee molemmat puolet. Silloin mä saatan sovitella, mutta arkena en puutu.
Tää on kummallinen symbioosi, johon mä olen jo tottunut 35 vuoden ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et ole jo hakenut sitä ammattiapua?
Naisystäväsi sanoo, että hänen mielensä ei enää kestä sinun mielenterveysongelmiasi. Sen sijaan, että hakisit ongelmiisi apua sinä päätät vältellä naista. Miksi tuollainen "ratkaisu"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisystäväsi sanoo, että hänen mielensä ei enää kestä sinun mielenterveysongelmiasi. Sen sijaan, että hakisit ongelmiisi apua sinä päätät vältellä naista. Miksi tuollainen "ratkaisu"?
Mistä selviää, ettei ole jo avunpiirissä? Eihän kaikki mielenterveysongelmat sillä laukea, kun saa apua.
Ei tuo naisystäväkään kovin tasapainoiselta vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole jo hakenut sitä ammattiapua?
Olenhan minä jo vuosikymmeniä. Harvat mielenterveysongelmat kuitenkaan ratkeavat ammattiavulla. Sen sijaan monet ongelmat katoavat ajan kanssa. Itseltäni eivät ole kadonneet, mikä johtuu syrjäytymisestäni. Kukaan ei ota enää töihin, vaikka toimintakykyä olisi. Kun on päivät pitkät aikaa pyöritellä ajatuksiaan, niin olo vain pahenee.
Ottaisitko sinä töihin erittäin pitkään työttömänä ollutta mielenterveysongelmaista? Ei ammattiapu voi ratkaista tätä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hakemallakaan löydä aloituksesta, miksi sinä olet yhteydessä tähän naiseen ja mitä ylipäätään ajattelet hänestä.
En oikein enää tiedä, mitä ajatella naisesta. Miten pitäisi suhtautua ihmiseen, joka ilmeisesti inhoaa minua, mutta kuitenkin haluaa pitää yhteyttä?
Taitaa olla niin, ettei hän inhoa sinua vaan sairauttasi.
Naisystäväsi näkee ne kaksi asiaa erillisinä, on olemassa Sinä, sinun persoonasi ja ajatuksesi ja sitten on olemassa Sairaus, joka vaikuttaa persoonaasi mutta kadotessaan jättäisi jäljelle kuitenkin Sinut.
Itse et sairastuneena välttämättä näe itseäsi erillisenä sairaudestasi vaan ajattelet että olette yhtä. Se vaikeuttaa paranemista mutta sitä asiaa voi kyllä työstää.
No ei kyllä mikään.