Olen toivottoman ihastunut, mutta tunne ei ole molemminpuoleista

Rakastut toiseen.

Mies olisi ollut täydellinen, koska et tunne häntä. Noita täydellisten miesten exiä on netit ja sätit täynnä: kun ruusunpunaiset lasit nenältä lähtevät ja miehen vähemmän miellyttäviin puoliinkin tutustuu, kuvitellaan, että nämä puolet ovatkin hänen ydinminänsä, se, mitä hän oikeasti on. Sitten tullaan tänne nettiin keuhkoamaan, että mies vedätti ja huijasi ja oli lopulta täysi paska. Jätin sen sian.

Anteeksi realismini...

Jos olet varma, että mies ei ole sinusta kiinnostunut, niin anna olla. Ei hän painostamalla sinusta kiinnostu. Jos todellisuudessa et olekaan varma, vaan elätät toivoa, niin eiköhän tuo aika pian kirkastu.

Jos minulle tulisi joku nainen kertomaan olevansa toivottomasti pihkassa itseeni, suhtautuisin kyllä suopeasti. Olisin otettu. Voisin jopa kokea jonkintasoista ihastumista vain tuon tunnustuksen vuoksi. Jos olisin epävarma tunteistani ja nainen tulisi vaatimaan, että minun pitää heti sanoa, mitä tunnen tai ajattelen, voisin aika herkästi tuntea itseni painostetuksi, ja se sopii minulle aika huonosti. Voisin näyttää ystävällisesti mutta määrätietoisesti ovea.

Laitanpa tämän kirjanmerkkeihin. Tule kertomaan, kuinka kävi. Olen itse ollut tuollaisessa tilanteessa vaikka kuinka pitkään enkä varmaan koskaan uskalla ottaa asiaa puheeksi. Olen kyllä yrittänyt, mutta en sitten pystykään.

Mulla oli sama tilanne, olin toivottoman ihastunut, mutta mies ei halunnut mitään vakavaa.

Nyt tuosta on 2 kk aikaa, ja olen jo päässyt hänestä yli.

Ylipääsemisessä auttoivat kyllä ystäväni, jotka palauttivat mut maan pinnalle, kun näin miehen just ruusunpunaisten lasien läpi. No, edelleen ajattelen, että mies olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta on varmasti parempiakin. 

No ethän edes vielä tiedä miten hän reagoi. Älä nyt valmiiksi ole tappiomielialalla

Ärsyttää kun tää ihastumisen tunne on niin ihanan kamala. Leijun pilvissä ja samalla riudun ikävästä. Haluaisin vaan pommittaa viesteillä (mitä en tee) ja voisin vaan olla hänen sylissään. No totuus on kuitenkin ihan toista. Aion kyllä kysyä suoraan että onko hänellä kiinnostusta jatkaa ja katsoa mihin tämä tästä etenee...

Ap

Trololololoo

Siis jotain jo on, kun puhut jatkamisesta. Joidenkin tunteet herää hitaammin, eikä se ole väärin tai huonommin. Jos ei sinullakaan ole mihinkään kiire, niin voisi jäädä katselemaan, mihin suuntaan kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Trololololoo

Pahoittelut, jos provosoiduit aloituksesta. En kyllä sitä ketään ärsyttääkseni tehnyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun tää ihastumisen tunne on niin ihanan kamala. Leijun pilvissä ja samalla riudun ikävästä. Haluaisin vaan pommittaa viesteillä (mitä en tee) ja voisin vaan olla hänen sylissään. No totuus on kuitenkin ihan toista. Aion kyllä kysyä suoraan että onko hänellä kiinnostusta jatkaa ja katsoa mihin tämä tästä etenee...

Ap

Mitä tarkoitat? Kysyt, että...Onko miehellä kiinnostusta?

Ole rohkea ja kerro, että sinulla on kiinnostusta.

Miksi laittaisit vastuun miehelle omasta kiinnostuksestasi?

Sinä olet kiinnostunut hänestä. Kerro se.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun tää ihastumisen tunne on niin ihanan kamala. Leijun pilvissä ja samalla riudun ikävästä. Haluaisin vaan pommittaa viesteillä (mitä en tee) ja voisin vaan olla hänen sylissään. No totuus on kuitenkin ihan toista. Aion kyllä kysyä suoraan että onko hänellä kiinnostusta jatkaa ja katsoa mihin tämä tästä etenee...

Ap

Onko mies varattu?

Ihastumisen tunne osaa kyllä olla samalla ihana ja kamala.

Itse olen ihastunut ihanaan naiseen, hän tuskin ikinä ihastuisi minuun. Tuntuu vaan niin hyvältä ne pienet hetket, kun häntä nähdä saan. Ikävä silloin, kun en nähdä saa.

Ei ole varattu. Aionkin sanoa tänään, että olen vahvasti ihastunut häneen ja toivon hänen olevan rehellinen omista tunteistaan.

Ap

Mikset vaan nauttisi tuosta ihastumisen tunteesta niin kauan kuin sitä kestää? Miksi ratkaisu on pakko saada nyt?

Onko raportoitavaa? :)

Eihän tätä jännitystä kestä. Kuinka kävi?