Miksi aikuinen voi harrastaa asioita omatoimisesti mutta lapsi ei?
Esim. jos aikuinen käy omatoimisesti uimassa pari kertaa viikossa, niin hän harrastaa uintia. Sen sijaan lapsen voidaan katsoa harrastavan uintia vasta sitten, kun hän liittyy uimaseuraan ja alkaa käydä sen harjoituksissa. Miksi?
Kommentit (7)
Kovin nuorta lasta ei saa laittaa yksin uimaan, vaan mukana täytyy olla aina valvoja. Vaikka lapsella olisi parempi uimataito kuin vanhemmalla, ei hän silti toimi aina järkevästi, koska ikä. Hän voi juosta ystävänsä kanssa märällä lattialla ja liukastua tai hän ei uskalla vastustaa liian tungettelevaa pedofiilia aikuista ollessaan ilman luotettavaa aikuista uimassa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka näitä määrittelyjä muka tekee ja miksi niistä pitäisi piitata? Sen kun sanot, että lapsi harrastaa uintia vaikkei olekaan missään uimaseurassa. Kuka estää?
Ihmiset eivät pidä sitä harrastuksena, joten paha mennä omatoimisesti muuttamaan käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kovin nuorta lasta ei saa laittaa yksin uimaan, vaan mukana täytyy olla aina valvoja. Vaikka lapsella olisi parempi uimataito kuin vanhemmalla, ei hän silti toimi aina järkevästi, koska ikä. Hän voi juosta ystävänsä kanssa märällä lattialla ja liukastua tai hän ei uskalla vastustaa liian tungettelevaa pedofiilia aikuista ollessaan ilman luotettavaa aikuista uimassa.
Mites tää nyt liittyi avaukseen?
Lapsilla on paljon enemmän vapaa-aikaa, joten omatoimiharrastukset ovat yleensä sellaisia, mihin ei tarvitse miettiä erillistä ajankohtaa. Aikuisilla on taas töitä yms, joten se uintiharrastus pitää aikatauluttaa johonkin väliin.
Tosi moni sanoo, että "lapseni ei harrasta mitään, koska en jaksa kyydittää eikä ole varaa harrastusmaksuihin", mutta sitten kun asiasta utelee lisää niin paljastuu, että kyllähän se lapsi tekee vaikka mitä vapaa-ajallaan.
Kuka näitä määrittelyjä muka tekee ja miksi niistä pitäisi piitata? Sen kun sanot, että lapsi harrastaa uintia vaikkei olekaan missään uimaseurassa. Kuka estää?