Jännitättekö töihin menemistä?

Jännitän niin paljon, että jo sunnuntai on pikkumaanantai. Siis vain perjantai-ilta ja lauantai tuntuvat lomalta.

On niin ikävä työilmapiiri, että kurjaa ajatella, että sitä pitäisi kestää ikuisuus ennen eläkettä.

Joskus on kyllä ollut niin

Kyllä. Elin vain työlle. Illalla mietin jo seuraavan päivän ja joskus tulevienkin päivien työkuviot valmiiksi eli mitä teen missäkin kohden päivää ja muistuttelin itseäni että se ja se homma on muistettava tehdä. Jännitin jo matkustamista töihin, että ehdin varmasti bussiin ja jouduin kulkemaan jonkun matkaa pimeässä että siellä ei ole mitään epämääräistä jne. Työni oli erittäin painealtista ja kukaan ei kunnolla perehdyttänyt siihen kun menin. Jatkuva epävarmuus siitä että selviänkö päivästä ja virheitä ei juuri sallita. 

Tykkäsin työstäni mutta lopulta stressi ja kaikki monimutkaiset asiat työssäni johtivat työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Mä olen ollut niin kauan samassa paikassa, ...töihin meno yhtä helppoa kuin pazkalle meno.

Yhtä jännää ;D

Mulla oli niin paska pomo, että aamuisin vtutti mennä töihin ja töistä lähtiessä vtutti, kun täytyy taas aamulla mennä sinne. Loputon vtutuksen kierre.

Jännitän. Tai riippuu missä työssä olen. Viimeisimmässä työpaikassa ei ollut hyvä olla. Jännitin jo edellisiltana töihin menoa. Aamulla maha ihan kuralla ja kiersi kokoajan. Pulssi korkeana yms....Tämä oli joka aamuista.... Ei auttanut mikään. Oli pakko päättää työsuhde..

Ei. Lomalle jäänti ja varsinkin sieltä palaaminen jännittää kun kaikki on kertynyt.

En.

Mutta kun olin töissä yläasteella ja jouduin pitämään täysin yllättäen matikan opettajan tunteja kolmen viikon ajan, niin silloin jännitin niin etten kunnolla pystynyt nukkumaankaan. 

Miettikääpä mikä fiilis on, kun on samoja tuntemuksia, ja menet ILTAvuoroon :( koko päivä tuntuu turhalta, monta iltapäivän tuntia menee vain kelloa kytätessä ja vaikka aamulla saisi nukkua, ei pysty koska ahdistaa, kun pitää kohta mennä töihin. Ei onnistu noilla fiiliksillä rennot lounaat tai tehokkaat siivouspäivät ennen työvuoroa.

Siksipä irtisanouduin, kärsin karenssin ja pääsin opiskelemaan kun karenssin aikana oli aikaa lukea pääsykokeisiin, vaikka säästöt menivät. Teen edelleen opiskelujen ohessa samoja töitä välillä, mutta kun se on vain osa-aikaista, enkä ole missään vastuuasemassa, stressi työstä kadonnut olemattomiin, ja pystyn menemään iltavuoroonkin päivän opiskelujen päälle helposti.

Lähinnä vaan vituttaa.

Älkää hyvänen aika kärsikö!

Jos vain mitenkään on mahdollista (miksi ei olisi?) - etsi uusi työpaikka.