Onko koirienpito mielestäsi eettistä?

Mielestäsi olisi siis parasta että kaikki koirat vapautettaisiin luontoon?

Tiedätkö mitään koirien alkutaipaleesta, siis siitä miten ihmiskunta ja sudet alunperin kohtasivat ja aloittivat yhteiselonsa?

Minun paimenrotuinen koirani ulkoilee 4 kertaa päivässä yhteensä n 6 tuntia, syö parasta raakaravintoa ja nukkuu lempipaikallaan miehen ja minun välissä. Koira ei ole juuri koskaan yksin. Viikonloppuisin treenataan paimentamista lammastilalla, kesällä samoin. Silloin myös koira saa olla vapaana kesäpaikkamme pihapiirissä. Kaupungissa koira pääsee aidatulle pihalle lepäilemään ja tarpeilleen.

Pliis, älkää aloittako koiravihakeskusteluja. Kukin päättäköön soveltuuko koira itselle. Itse rakastan noita juuri sinua rakastavia olentoja enempi kuin ketään ihmistä.

Eipä nuo hemmotellut koirani taitaisi haluta luonnossa elämään nykyistä elämäänsä vaihtaa. Pitää myös muistaa, että nykytiedon mukaan ihminen ei ole mitenkään pakkokesyttänyt koiraa, vaan koirat on itse jo aikoja sitten hakeutuneet ihmisasutusten lähelle, ja koska koirista on myös ollut ihmiselle hyötyä (varoittavat hyökkäävistä pedoista tai ihmisistä esimerkiksi) ihmiset ovat antaneet koirien olla. Ja vähitellen ihmisten ja koirien välille on syntynyt yhä syvempi suhde. 

Se on minusta jotenkin hassua, miten sitä elämää luonnossa ihannoidaan, kun tosiasiassa se on aika julmetun kovaa. On nälkää, loisia, vilua, hitaita kuolemia pieneenkin vammaan tai sairauteen kun lääkärin apua ei ole saatavilla, jatkuvaa kovaa eloonjäämisen taistelua, petojen suihin joutuneita pentuja... Onhan se varmasti hienoa kyllä olla vapaassa luonnossa vaistojaan toteuttamassa silloin, jos saalista riittää, itse on terve ja nuori, mutta kun näin ei useinkaan ole, niin luulen että koirille ihan hyvä diili tämä että ovat ryhtyneet ihmisten kaveriksi ja lemmikiksi.

Kaupungissa koirien pito pitäisi pistää kalliiksi omistajille, paitsi opas- yms hyötykoirat. Koirien paikka ei ole kerrostalossa ja asfalttikaduilla.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa koirien pito pitäisi pistää kalliiksi omistajille, paitsi opas- yms hyötykoirat. Koirien paikka ei ole kerrostalossa ja asfalttikaduilla.

1. Suomessa ei sellaista asuinympäristöä ole missä ei nurmialueille pääsisi 10min kävelyn sisään.

2. Useat(useimmat) kerrostalokoirat saavat enemmän liikuntaa, ulkoilua ja huomiota mitä maalaiskoirat koska niiden kanssa on pakko lähteä ulos lenkkeilemään eivätkä joudu virumaan pienissä ulkotarhoissa koko elämänsä ajan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä nuo hemmotellut koirani taitaisi haluta luonnossa elämään nykyistä elämäänsä vaihtaa. Pitää myös muistaa, että nykytiedon mukaan ihminen ei ole mitenkään pakkokesyttänyt koiraa, vaan koirat on itse jo aikoja sitten hakeutuneet ihmisasutusten lähelle, ja koska koirista on myös ollut ihmiselle hyötyä (varoittavat hyökkäävistä pedoista tai ihmisistä esimerkiksi) ihmiset ovat antaneet koirien olla. Ja vähitellen ihmisten ja koirien välille on syntynyt yhä syvempi suhde. 

Se on minusta jotenkin hassua, miten sitä elämää luonnossa ihannoidaan, kun tosiasiassa se on aika julmetun kovaa. On nälkää, loisia, vilua, hitaita kuolemia pieneenkin vammaan tai sairauteen kun lääkärin apua ei ole saatavilla, jatkuvaa kovaa eloonjäämisen taistelua, petojen suihin joutuneita pentuja... Onhan se varmasti hienoa kyllä olla vapaassa luonnossa vaistojaan toteuttamassa silloin, jos saalista riittää, itse on terve ja nuori, mutta kun näin ei useinkaan ole, niin luulen että koirille ihan hyvä diili tämä että ovat ryhtyneet ihmisten kaveriksi ja lemmikiksi.

Pidätkö esimerkiksi vankilaelämää yhtä nautinnollisena kun saavat täysihoidon ja liikuntaakin kerran päivässä, samanlaisena elämänä kuin vapaana elämistä? Sitähän tuo koiran lukitseminen 9-10 tunnin ajaksi omiin oloihinsa ruoka- ja vesikupin kanssa. Pari tuntia päivässä liikuntaa hihnassa. Ymmärrän ja hyväksyn sen, että koiria on ennen pidetty, kun ollaan asuttu maatiloilla, joissa on paljon liikkumatilaa ja aktiviteettia, mutta koiran pitäminen kaupungissa on eläinrääkkäystä. Mielestäni koiran omistaminen on hyväksyttyä jos on rahkeita ja tiluksia, jossa koiraa pääsee vapaasti liikkumaan. Mutta jos koiraa tai mitä tahansa eläintä pidetään häkissä(asunnossa), "kun ne on niin ihania, tykkään enemmän kuin ihmisistä", niin kertoohan tuokin jo sokeasta itsekkäästä asenteestakin, eläinvihauksen lisäksi. Oletko kuullut sanontaa "jos rakastat jotakin, päästä se vapaaksi"

Ja minä kun vapautan tuon piskiraukan joka päivä metsään, mutta jostain syystä se sieltä aina seuraa perässäni kotiin. Ei taida ymmärtää parastaan, jos kerta luonnossa villinä ja vapaana olisi onnellisin. Vankeuteen vain haluaa. :<

Vierailija kirjoitti:

Mielestäsi olisi siis parasta että kaikki koirat vapautettaisiin luontoon?

Tiedätkö mitään koirien alkutaipaleesta, siis siitä miten ihmiskunta ja sudet alunperin kohtasivat ja aloittivat yhteiselonsa?

Noniin ap, vastaa vaan reippaasti kumpaankin kysymykseen kyllä/ei.

Vierailija kirjoitti:

Ja minä kun vapautan tuon piskiraukan joka päivä metsään, mutta jostain syystä se sieltä aina seuraa perässäni kotiin. Ei taida ymmärtää parastaan, jos kerta luonnossa villinä ja vapaana olisi onnellisin. Vankeuteen vain haluaa. :<

Kyllähän nuo orjatkin töitä farmeilla teki, ihan ilman kahleita. Samoin kuin laitostuneet vangit, eivät he enää edes osaa elää normaalia vapaata elämää, kun ovat niin tottuneita täysihoitoon. Onko tuo sitten hyvä vai huono, sinun sarkasmista päätellen hyvä asia Lisään vielä ylempään, että rakastan kyllä eläimiä, niin paljon, etten ikinä kehtaisi kerrostaloon semmoista sulkea.

Koira on ihmisen paras ystävä ja perheenjäsen.  Pidän koiristani enemmän kuin appivanhemmistani ja äidistäni.  Pidän niistä hyvän huolen ja tingin omasta mukavuudestani sekä lasten että koirien eduksi.

Onko sähkön käyttö eettistä, kun sitä tuotetaan vaikka jokia patoamalla? Onko syöminen eettistä, kun syömme elämiä? Onko kasvisten syöminen eettistä, kun voihan sillä vehnälläkin olla tunteet, ja se julmasti leikataan kesken kukoistuksensa, ja siltä ryöstetään jälkikasvu?

Kuinka sekaisin ihmisen pitää olla, että kykenee viemään eettisyyden pohdiskelunsa ap:n tasolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä nuo hemmotellut koirani taitaisi haluta luonnossa elämään nykyistä elämäänsä vaihtaa. Pitää myös muistaa, että nykytiedon mukaan ihminen ei ole mitenkään pakkokesyttänyt koiraa, vaan koirat on itse jo aikoja sitten hakeutuneet ihmisasutusten lähelle, ja koska koirista on myös ollut ihmiselle hyötyä (varoittavat hyökkäävistä pedoista tai ihmisistä esimerkiksi) ihmiset ovat antaneet koirien olla. Ja vähitellen ihmisten ja koirien välille on syntynyt yhä syvempi suhde. 

Se on minusta jotenkin hassua, miten sitä elämää luonnossa ihannoidaan, kun tosiasiassa se on aika julmetun kovaa. On nälkää, loisia, vilua, hitaita kuolemia pieneenkin vammaan tai sairauteen kun lääkärin apua ei ole saatavilla, jatkuvaa kovaa eloonjäämisen taistelua, petojen suihin joutuneita pentuja... Onhan se varmasti hienoa kyllä olla vapaassa luonnossa vaistojaan toteuttamassa silloin, jos saalista riittää, itse on terve ja nuori, mutta kun näin ei useinkaan ole, niin luulen että koirille ihan hyvä diili tämä että ovat ryhtyneet ihmisten kaveriksi ja lemmikiksi.

Pidätkö esimerkiksi vankilaelämää yhtä nautinnollisena kun saavat täysihoidon ja liikuntaakin kerran päivässä, samanlaisena elämänä kuin vapaana elämistä? Sitähän tuo koiran lukitseminen 9-10 tunnin ajaksi omiin oloihinsa ruoka- ja vesikupin kanssa. Pari tuntia päivässä liikuntaa hihnassa. Ymmärrän ja hyväksyn sen, että koiria on ennen pidetty, kun ollaan asuttu maatiloilla, joissa on paljon liikkumatilaa ja aktiviteettia, mutta koiran pitäminen kaupungissa on eläinrääkkäystä. Mielestäni koiran omistaminen on hyväksyttyä jos on rahkeita ja tiluksia, jossa koiraa pääsee vapaasti liikkumaan. Mutta jos koiraa tai mitä tahansa eläintä pidetään häkissä(asunnossa), "kun ne on niin ihania, tykkään enemmän kuin ihmisistä", niin kertoohan tuokin jo sokeasta itsekkäästä asenteestakin, eläinvihauksen lisäksi. Oletko kuullut sanontaa "jos rakastat jotakin, päästä se vapaaksi"

Olen ihan eri mieltä ihan sen perustella, että olen tosiaan itse aikaisemmin, ennen avioeroa, asunut koirineni maalla, ja nyt asun Helsingissä. Koirien tyytyväisyys elämäänsä ei todellakaan näytä vähentyneen mihinkään.

Yhtä lailla koirien täytyi olla sisällä talossa maalla, kun ihmiset oli töissä. Kun eivät ole mitään ulkorotuja. Siellähän ne tyytyväisenä olivat, vahtivat ikkunoista pihan oravia ja välillä nukkuivat. Ei tässä ole mitään eroa kerrostalossa: ikkunasta vaan voi olla kiinnostavammat seurattavat, kun siitä menee ohi koiria ja ihmisiä useinkin. Sillä ei ole koiralle mitään väliä onko se työpäivän ajan omakoti-  vai kerrostaloasunnossa. Aikuiset koirat ei kumminkaan saa liikuntaansa sisällä. Ja joka tapauksessa, petoeläimet kuten koirat nukkuvat luonnossakin paljon enemmän kuin ihmiset, ei niille ole luonnotonta ettei ole tekemistä työpäivän aikana.

Lenkkeilymahdollisuudet varsinkin talviaikaan on täällä Helsingissä paljon paremmat kuin oli entisessä asuinpaikassani. Ensinnäkin, siellä valaistua reittiä oli lähinnä taloni ohi kulkeva maantie, ja siinäkin valaistu osuus loppui noin 300 m taloltani. Lisäksi valoisaankaan aikaan ei paljon voinut metsissä kulkea talvisin, koska seudulla oli niin vähän väkeä ettei polut pysyneet auki kun lunta tuli. Eli talvellla lenkkeily oli tarpomista edes takaisin sitä maantietä, tietysti hihnassa koska autotie. Nyt kaupungissa saa valita suuresta määristä valaistuja reittejä, ja koirat saa lisäaktivaatiota toisten koirien merkkien haistelusta. Säännöllisesti lähden autolla koirien kanssa myös paikkaan, jossa ne saavat juosta vapaana metsässä. Lisäksi harrastamme agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta, joten siitäkin saavat tekemistä.

Yleensäkin minusta näyttää että täällä meillä päin kaupungissa keskimäärin koirat on paremmin pidettyjä ja tyytyväisempiä kuin oli entisellä asuinseudullani. Siellä oli vanhempia ihmisiä jotka esim. pitivät koiria aina vain juoksunarussa pihassa, eivät lenkittäneet koskaan, mitä nyt jos isännän kanssa metsälle joskus pääsi metsästyskaudella. Ja häkissä pihassa yksin räkyttäviä pystykorvia löytyi myös. Sekä naapurini, jolta muutaman vuoden sisällä kuoli 2 koiraa auton alle, mutta hän silti piti aina uutta pentua vapaana pihassa, koska uskoi että vapaa elämä on onnellisempaa kuin vangittu, vaikka siihen riskejä liittyykin. Meillä oli piha aidattu joten kamalassa vankilassa elivät ;) mutta tosiaan, toisin kuin naapurin otukset, ne elivät.

Koirien pitäminen on vähän epäeettistä sen puolesta, millainen hiilijalanjälki niistä jää. Varsinkin ihmetyttävät ne koiraharrastajat, joiden harrastus vaatii ison auton ja jatkuvaa suhaamista sillä pitkien matkojen päähän.

Kuulemma luonto on niin hieno asia.

Mitä aktuaalista v***ua?

Miksi sitten jotkut ihmiset valittavat, kun koirani karkaavat? Olisitte tyytyväisiä.

Pentuja myymällä ei kuule tienaa mitään. Hyvä kun saa kulut kasaan.

Meillä täällä maalla koiramme ovat sellaisia että ovat mielellään ulkona, ja ovat ulkona usein, myös silloin kun emme ole kotona, ja ihan vapaana, hui kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä nuo hemmotellut koirani taitaisi haluta luonnossa elämään nykyistä elämäänsä vaihtaa. Pitää myös muistaa, että nykytiedon mukaan ihminen ei ole mitenkään pakkokesyttänyt koiraa, vaan koirat on itse jo aikoja sitten hakeutuneet ihmisasutusten lähelle, ja koska koirista on myös ollut ihmiselle hyötyä (varoittavat hyökkäävistä pedoista tai ihmisistä esimerkiksi) ihmiset ovat antaneet koirien olla. Ja vähitellen ihmisten ja koirien välille on syntynyt yhä syvempi suhde. 

Se on minusta jotenkin hassua, miten sitä elämää luonnossa ihannoidaan, kun tosiasiassa se on aika julmetun kovaa. On nälkää, loisia, vilua, hitaita kuolemia pieneenkin vammaan tai sairauteen kun lääkärin apua ei ole saatavilla, jatkuvaa kovaa eloonjäämisen taistelua, petojen suihin joutuneita pentuja... Onhan se varmasti hienoa kyllä olla vapaassa luonnossa vaistojaan toteuttamassa silloin, jos saalista riittää, itse on terve ja nuori, mutta kun näin ei useinkaan ole, niin luulen että koirille ihan hyvä diili tämä että ovat ryhtyneet ihmisten kaveriksi ja lemmikiksi.

Pidätkö esimerkiksi vankilaelämää yhtä nautinnollisena kun saavat täysihoidon ja liikuntaakin kerran päivässä, samanlaisena elämänä kuin vapaana elämistä? Sitähän tuo koiran lukitseminen 9-10 tunnin ajaksi omiin oloihinsa ruoka- ja vesikupin kanssa. Pari tuntia päivässä liikuntaa hihnassa. Ymmärrän ja hyväksyn sen, että koiria on ennen pidetty, kun ollaan asuttu maatiloilla, joissa on paljon liikkumatilaa ja aktiviteettia, mutta koiran pitäminen kaupungissa on eläinrääkkäystä. Mielestäni koiran omistaminen on hyväksyttyä jos on rahkeita ja tiluksia, jossa koiraa pääsee vapaasti liikkumaan. Mutta jos koiraa tai mitä tahansa eläintä pidetään häkissä(asunnossa), "kun ne on niin ihania, tykkään enemmän kuin ihmisistä", niin kertoohan tuokin jo sokeasta itsekkäästä asenteestakin, eläinvihauksen lisäksi. Oletko kuullut sanontaa "jos rakastat jotakin, päästä se vapaaksi"

Olen ihan eri mieltä ihan sen perustella, että olen tosiaan itse aikaisemmin, ennen avioeroa, asunut koirineni maalla, ja nyt asun Helsingissä. Koirien tyytyväisyys elämäänsä ei todellakaan näytä vähentyneen mihinkään.

Yhtä lailla koirien täytyi olla sisällä talossa maalla, kun ihmiset oli töissä. Kun eivät ole mitään ulkorotuja. Siellähän ne tyytyväisenä olivat, vahtivat ikkunoista pihan oravia ja välillä nukkuivat. Ei tässä ole mitään eroa kerrostalossa: ikkunasta vaan voi olla kiinnostavammat seurattavat, kun siitä menee ohi koiria ja ihmisiä useinkin. Sillä ei ole koiralle mitään väliä onko se työpäivän ajan omakoti-  vai kerrostaloasunnossa. Aikuiset koirat ei kumminkaan saa liikuntaansa sisällä. Ja joka tapauksessa, petoeläimet kuten koirat nukkuvat luonnossakin paljon enemmän kuin ihmiset, ei niille ole luonnotonta ettei ole tekemistä työpäivän aikana.

Lenkkeilymahdollisuudet varsinkin talviaikaan on täällä Helsingissä paljon paremmat kuin oli entisessä asuinpaikassani. Ensinnäkin, siellä valaistua reittiä oli lähinnä taloni ohi kulkeva maantie, ja siinäkin valaistu osuus loppui noin 300 m taloltani. Lisäksi valoisaankaan aikaan ei paljon voinut metsissä kulkea talvisin, koska seudulla oli niin vähän väkeä ettei polut pysyneet auki kun lunta tuli. Eli talvellla lenkkeily oli tarpomista edes takaisin sitä maantietä, tietysti hihnassa koska autotie. Nyt kaupungissa saa valita suuresta määristä valaistuja reittejä, ja koirat saa lisäaktivaatiota toisten koirien merkkien haistelusta. Säännöllisesti lähden autolla koirien kanssa myös paikkaan, jossa ne saavat juosta vapaana metsässä. Lisäksi harrastamme agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta, joten siitäkin saavat tekemistä.

Yleensäkin minusta näyttää että täällä meillä päin kaupungissa keskimäärin koirat on paremmin pidettyjä ja tyytyväisempiä kuin oli entisellä asuinseudullani. Siellä oli vanhempia ihmisiä jotka esim. pitivät koiria aina vain juoksunarussa pihassa, eivät lenkittäneet koskaan, mitä nyt jos isännän kanssa metsälle joskus pääsi metsästyskaudella. Ja häkissä pihassa yksin räkyttäviä pystykorvia löytyi myös. Sekä naapurini, jolta muutaman vuoden sisällä kuoli 2 koiraa auton alle, mutta hän silti piti aina uutta pentua vapaana pihassa, koska uskoi että vapaa elämä on onnellisempaa kuin vangittu, vaikka siihen riskejä liittyykin. Meillä oli piha aidattu joten kamalassa vankilassa elivät ;) mutta tosiaan, toisin kuin naapurin otukset, ne elivät.

Kun puhuin maalla asumisesta, tarkoitin todella sitä, että asutaan jossain missä on paljon tilaa temmeltää ilman huolia, että juoksisi auton alle tai naaourit häiriintyisivät , en mitään 15x15 pihaa omakotitaloalueella. Tuo koko tekstisi oli vain omien tekojesi selittelyä ja oikeuttamista. Se että joku kohtelee koiraansa marginaalisesti huonommin kuin sinä, ei nosta sinua moraalisesti paljoakaan korkeammalle. Varsinkin kun katsot sitä oman mukavuutesi kannalta, "paljon paremmat lenkkeilymahdollisuudet ja valaistut reitit, pointsit agility- ja tottelevaisuuskoulutuksesta, sinne varmaan lenkkeilette koiran kanssa?

Tää on yhtä hirveä ketju kuin se massojen sisustusmokat -ketju. 

Itse en ymmärrä, miksi kukaan haluaa jakaa kotinsa eläimen kanssa, mutta siihen on muilla oikeus ajattelin minä mitä tahansa... Tosin sääliksi käy niitä koiria, joiden omistajilla on työpaikka ja muutakin elämää. Siellä se koira odottelee kotona kuin sohva, että milloin omistaja tulee kotiin ja tarvitsee sen seuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä nuo hemmotellut koirani taitaisi haluta luonnossa elämään nykyistä elämäänsä vaihtaa. Pitää myös muistaa, että nykytiedon mukaan ihminen ei ole mitenkään pakkokesyttänyt koiraa, vaan koirat on itse jo aikoja sitten hakeutuneet ihmisasutusten lähelle, ja koska koirista on myös ollut ihmiselle hyötyä (varoittavat hyökkäävistä pedoista tai ihmisistä esimerkiksi) ihmiset ovat antaneet koirien olla. Ja vähitellen ihmisten ja koirien välille on syntynyt yhä syvempi suhde. 

Se on minusta jotenkin hassua, miten sitä elämää luonnossa ihannoidaan, kun tosiasiassa se on aika julmetun kovaa. On nälkää, loisia, vilua, hitaita kuolemia pieneenkin vammaan tai sairauteen kun lääkärin apua ei ole saatavilla, jatkuvaa kovaa eloonjäämisen taistelua, petojen suihin joutuneita pentuja... Onhan se varmasti hienoa kyllä olla vapaassa luonnossa vaistojaan toteuttamassa silloin, jos saalista riittää, itse on terve ja nuori, mutta kun näin ei useinkaan ole, niin luulen että koirille ihan hyvä diili tämä että ovat ryhtyneet ihmisten kaveriksi ja lemmikiksi.

Pidätkö esimerkiksi vankilaelämää yhtä nautinnollisena kun saavat täysihoidon ja liikuntaakin kerran päivässä, samanlaisena elämänä kuin vapaana elämistä? Sitähän tuo koiran lukitseminen 9-10 tunnin ajaksi omiin oloihinsa ruoka- ja vesikupin kanssa. Pari tuntia päivässä liikuntaa hihnassa. Ymmärrän ja hyväksyn sen, että koiria on ennen pidetty, kun ollaan asuttu maatiloilla, joissa on paljon liikkumatilaa ja aktiviteettia, mutta koiran pitäminen kaupungissa on eläinrääkkäystä. Mielestäni koiran omistaminen on hyväksyttyä jos on rahkeita ja tiluksia, jossa koiraa pääsee vapaasti liikkumaan. Mutta jos koiraa tai mitä tahansa eläintä pidetään häkissä(asunnossa), "kun ne on niin ihania, tykkään enemmän kuin ihmisistä", niin kertoohan tuokin jo sokeasta itsekkäästä asenteestakin, eläinvihauksen lisäksi. Oletko kuullut sanontaa "jos rakastat jotakin, päästä se vapaaksi"

Olen ihan eri mieltä ihan sen perustella, että olen tosiaan itse aikaisemmin, ennen avioeroa, asunut koirineni maalla, ja nyt asun Helsingissä. Koirien tyytyväisyys elämäänsä ei todellakaan näytä vähentyneen mihinkään.

Yhtä lailla koirien täytyi olla sisällä talossa maalla, kun ihmiset oli töissä. Kun eivät ole mitään ulkorotuja. Siellähän ne tyytyväisenä olivat, vahtivat ikkunoista pihan oravia ja välillä nukkuivat. Ei tässä ole mitään eroa kerrostalossa: ikkunasta vaan voi olla kiinnostavammat seurattavat, kun siitä menee ohi koiria ja ihmisiä useinkin. Sillä ei ole koiralle mitään väliä onko se työpäivän ajan omakoti-  vai kerrostaloasunnossa. Aikuiset koirat ei kumminkaan saa liikuntaansa sisällä. Ja joka tapauksessa, petoeläimet kuten koirat nukkuvat luonnossakin paljon enemmän kuin ihmiset, ei niille ole luonnotonta ettei ole tekemistä työpäivän aikana.

Lenkkeilymahdollisuudet varsinkin talviaikaan on täällä Helsingissä paljon paremmat kuin oli entisessä asuinpaikassani. Ensinnäkin, siellä valaistua reittiä oli lähinnä taloni ohi kulkeva maantie, ja siinäkin valaistu osuus loppui noin 300 m taloltani. Lisäksi valoisaankaan aikaan ei paljon voinut metsissä kulkea talvisin, koska seudulla oli niin vähän väkeä ettei polut pysyneet auki kun lunta tuli. Eli talvellla lenkkeily oli tarpomista edes takaisin sitä maantietä, tietysti hihnassa koska autotie. Nyt kaupungissa saa valita suuresta määristä valaistuja reittejä, ja koirat saa lisäaktivaatiota toisten koirien merkkien haistelusta. Säännöllisesti lähden autolla koirien kanssa myös paikkaan, jossa ne saavat juosta vapaana metsässä. Lisäksi harrastamme agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta, joten siitäkin saavat tekemistä.

Yleensäkin minusta näyttää että täällä meillä päin kaupungissa keskimäärin koirat on paremmin pidettyjä ja tyytyväisempiä kuin oli entisellä asuinseudullani. Siellä oli vanhempia ihmisiä jotka esim. pitivät koiria aina vain juoksunarussa pihassa, eivät lenkittäneet koskaan, mitä nyt jos isännän kanssa metsälle joskus pääsi metsästyskaudella. Ja häkissä pihassa yksin räkyttäviä pystykorvia löytyi myös. Sekä naapurini, jolta muutaman vuoden sisällä kuoli 2 koiraa auton alle, mutta hän silti piti aina uutta pentua vapaana pihassa, koska uskoi että vapaa elämä on onnellisempaa kuin vangittu, vaikka siihen riskejä liittyykin. Meillä oli piha aidattu joten kamalassa vankilassa elivät ;) mutta tosiaan, toisin kuin naapurin otukset, ne elivät.

Siinä olet oikeassa, että samapa tuo mistä ikkunasta sitä maailmaa tuijottelee, yhtä masentavaa tuommoinen akvaarioelämä näille olennoille on, ainoa valonpilkahdus elämässä on omistajan huomio ja lenkille pääsy.