Lue keskustelun säännöt.
Kaduttaa että teimme vauvan vain parin kuukauden seurustelun jälkeen
25.02.2019 |
Olen nyt viidennellä kk:lla eli juhannusvauvaa odotellaan.
En aikonut tulla raskaaksi mutta olin sen verran rakastunut ja suhteen alkuhuumassa, etten niin jaksanut olla tarkkana. Aika pian huomasinkin että hupsis mites tässä näin kävi!
Miehelle lapsi on ihan tervetullut. Hän on ollut avoliitossa ennenkin ja hyvä iskä lapsilleen. Hän on tukenut mua todella paljon ja ilman häntä en varmaan olisi uskaltanut viedä tätä läpi.
Käytännön asiat kyllä stressaa edelleenkin ja mitä konkreettisemmaksi odotus muuttuu, sitä enemmän ne jännittää. Me asutaan nyt mun opiskelija-asunnossa ja mulla on mahdollisuus hakea isompaa kämppää syksyllä, kun vauva on syntynyt. Mutta mun pitäisi jatkaa opintoja heti vanhempain loman jälkeen, jotta saadaan pitää asunto. En tiedä miten selviän, koulua olisi vielä 2 vuotta jäljellä. Yritän tehdä teoriakurssit ja pakolliset pois ja jätän harjoittelut vauvan syntymän jälkeen.
Mies on työttömänä ja pystyy hoitamaan vauvaa paljon. Tosin hänkin on hakemassa yh:ssa kouluun, joten miten sitten käy jos hän pääsee opiskelemaan.
Vähän ahdistaa, miten pärjätään. Onko hätiköity liikaa? Miten lapsen kanssa pärjää nyky-Suomessa? Sukulaisten ja ystävien kanssa en voi keskustella asiasta ollenkaan. Ainoastaan yksi kaveri hyväksyy tämän, kukaan muu ei.
Kommentit (21)
Miehesi hoitaa lapsen eikä edes havittele mihinkään kouluun ennen kuin lapsen voi viedä hoitoon. Sinä opiskelet loppuun saakka. Lapsi tulee, ja jonkun siitä on huolta pidettävä, joten viittaa kintaalla muiden hyväksynnälle ja paheksunnalle ja hoidat loppuun asti sen, minkä olet aloittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan.
Toisekseen, sulla on hyvä mies joka tukee sua ja varmasti rakastaa sua. Mieti jos sen tilalla olis hullu, väkivaltainen narsistimies.
Tulette pärjäämään taatusti, älä huoli.
Nuo on aivan normaaleja pelkoja ja ajatuksia esikoista odottaessa, vaikka olisi suunniteltukin lapsi. Tuohan on hienoa, jos pidät sen ekan 9kk ja mies hoitaa sitten. Ehkä hän voi lykätä opintojaan jos pääsee kouluun, lapsen kotihoito on yleensä sellainen syy mikä hyväksytään. Tai jos teille on parempi että sinä jäät vielä 9kk jälkeen kotiin niin sitten etsitte jonkun muun asunnon. Nämä asiat yleensä selkiytyvät huomattavasti kun lapsi on syntynyt ja arki hieman selkiytynyt (n 3kk päästä). Suomessa pärjää hienosti opiskelijavanhempana vielä nykyäänkin. Koita rentoutua ja puhu huolistasi miehelle ja vaikka neuvolassa pyydä päästä neuvolapsykologille. Tsemppiä!
Älä huoli. 20 vuoden päästä on jo taas helpompaa.
Vauva on tulossa ja sen mukaan pitää nyt elää ja olla. Asioilla on tapana järjestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä maassa lapsiperheitä viluun ja nälkään kuolemaan jätetä, se on varmaa. Eli jos opiskelija-asunnossa ei voikaan asua, saatte kunnan vuokra-asunnon ja tarvittavat tuet siellä asumiseen. Ja elämiseen myös.
On ihan normaalia tuntea epäröintiä ja jopa pakokauhua raskauden edetessä. Vaikka kuinka olisi ollut varma lapsesta, suhde olisi hyvä, taloudellinen puoli kunnossa jne. niin silti lapsi on iso muutos ja on täysin luonnollista käydä laaja tunneskaala ennen lapsen syntymää ja sen jälkeenkin. Se on sitä vanhemmuuteen valmentautumista ja kasvamista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä maassa lapsiperheitä viluun ja nälkään kuolemaan jätetä, se on varmaa. Eli jos opiskelija-asunnossa ei voikaan asua, saatte kunnan vuokra-asunnon ja tarvittavat tuet siellä asumiseen. Ja elämiseen myös.
Niin, että suomessa ei ole kodittomia lapsiperheitä, eikä lapsia jotka menee nälkäisinä nukkumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä maassa lapsiperheitä viluun ja nälkään kuolemaan jätetä, se on varmaa. Eli jos opiskelija-asunnossa ei voikaan asua, saatte kunnan vuokra-asunnon ja tarvittavat tuet siellä asumiseen. Ja elämiseen myös.
Niin, että suomessa ei ole kodittomia lapsiperheitä, eikä lapsia jotka menee nälkäisinä nukkumaan?
No pitää tosi pahasti sössiä itse asiat, että joutuu lasten kanssa kadulle... Jos osaa vähänkään käyttää rahaa, niin Suomessa pärjää kyllä tukien avulla. Älä huoli ap, nauti raskaudesta ja vauvasta. Kaikkea ei voi muutenkaan suunnitella etukäteen :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan.
Niinkö se meneekin? Alkavatko hedelmällisessä iässä olevat naiset putkahtaa raskaaksi ja saada lapsia ihan itsestään ilman omaa kontribuutiota minkäänlaisen hedelmäitysaktion muodossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä maassa lapsiperheitä viluun ja nälkään kuolemaan jätetä, se on varmaa. Eli jos opiskelija-asunnossa ei voikaan asua, saatte kunnan vuokra-asunnon ja tarvittavat tuet siellä asumiseen. Ja elämiseen myös.
Niin, että suomessa ei ole kodittomia lapsiperheitä, eikä lapsia jotka menee nälkäisinä nukkumaan?
No pitää tosi pahasti sössiä itse asiat, että joutuu lasten kanssa kadulle... Jos osaa vähänkään käyttää rahaa, niin Suomessa pärjää kyllä tukien avulla. Älä huoli ap, nauti raskaudesta ja vauvasta. Kaikkea ei voi muutenkaan suunnitella etukäteen :).
Niin, esim. yksinhuoltaja Kaisa menetti asunnon putkiremontin takia...Kaisa hakee apua kaupungin sosiaalitoimesta. Jo lastensuojelulaki määrää, ettei heitä voi jättää taivasalle, mutta kaupungilla on lapsiperheille tarkoitettuja kriisiasuntoja vain kahdeksan. Sadoille perheille on löydettävä katto pään päälle jotenkin muuten...
Miksi vastaanotto tällä palstalla on näin negatiivinen? AP ja puolisonsahan osoittavat esimerkillistä kansalaiskuuliaisuutta asettamalla alhaisen syntyvyyden uhkaaman kansakunnan edun omien itsekkäiden haaveidensa ja toiveidensa edelle ja omalta osaltaan johdattavat kansakuntaa niihin kuuluisiin synnytystalkoisiin!
Onnea, olet juuri voittanut Darwin-palkinnon! Vain täysi typerys tekee lapsen muutaman kk seurustelun jälkeen. Taas syntyy yksi lapsi kyvyttömille vanhemmille, kiitos kun saamme maksaa teidän sos.- ja terveyskulujanne.
Ei teillä asiat ilmeisesti täysin perseellään ole kun ainakaan aloituksessa ei ilmennyt mitään perus av-avautumista "mies paljastuikin olevan juoppo holhottava sarjapettäjä alistaja...". Pärjäätte varmasti yhden pienen vauvan kanssa.
Älkää vain heittäytykö laiskoiksi niin ei tule ongelmia. Vanhempainloman jälkeen palaat kouluun ja mikäli mies ei ole perhettään hylkäävää tyyppiä (vaan ensimmäinen liitto kaatui johonkin muuhun kuin epämukavuuteen tai siitä on ainakin opittu) niin hän käy töissä. Varmasti ehtii saada jotain töitä ennen kesää, jolloin vauva syntyy. Jos hän pääsee opiskelemaan niin teette osa-aikaisesti töitä sen minkä voitte ja mietitte opinto-ohjaajien ym. ryhmänvetäjien kanssa miten saatte opiskelun ja perhe-elämän yhteensovitettua.
Ette ole ensimmäinen tai viimeinen pari, joka saa lapsen kesken opintojen eikä siihen elämä kaadu ellei ole täysin taidoton ja silloin tuskin sopisi vanhemmaksi ikinä. Iloitkaa perhe-elämästä ja lapsesta, vetäkää yhtä köyttä ja pitäkää lippu korkealla jne. Jos vastuu tuntuu raskaalta niin hae neuvolasta keskustelu- (ja jopa kodinhoito-) apua. Tsemppiä ja onnea teille kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan.
Toisekseen, sulla on hyvä mies joka tukee sua ja varmasti rakastaa sua. Mieti jos sen tilalla olis hullu, väkivaltainen narsistimies.
Tulette pärjäämään taatusti, älä huoli.
Jotkut tekee, jotkut saa, jotkut ei saa.
Eipähän teillä liika järki rasita pollaa!